Tuotekehitys siivittää maailman huipulle

12.2.2015
|
Uutinen

Tuotekehitykseen panostaminen tuottaa hedelmää. Öljypolttimista tunnettu Oilon muuttui menestyväksi cleantech-yritykseksi. Neste Oil loi puolestaan uusiutuvista polttoaineista miljardibisneksen.

Kaasupolttimet ovat joutuneet todelliseen testiin. Kymmenet johdot luikertelevat eri puolille konetta, ja mittaustulokset piirtävät käppyrää tietokoneen ruudulle. Suuret lämpö-kattilat täyttäisivät yksistään pienen tehdashallin.

Polttimien tulee toimia moitteettomasti erilaisilla polttoaineilla, ja päästöarvojen on pysyttävä minimissään.

– Oma tuotekehityslaboratorio maksoi aikoinaan kahdeksan miljoonaa markkaa, joka oli silloin iso osa liikevaihdosta. Muistan, kun minulle tokaistiin, että ”nyt, Eero, taisit nielaista liian ison palan”. Myöhemmin tilat osoittautuivat pieniksi, ja niitä on pitänyt laajentaa, naurahtaa energia- ja ympäristöteknologiayritys Oilonin  toimitusjohtaja Eero Pekkola.

Eikä pelkkä laajennus ole yksin riittänyt. Keväällä 2010 Oilonin tehtaan viereen valmistui uusiutuvan energian tutkimuskeskus Energon, jonka yksi tärkeimmistä asiakkaista Oilon on. Lisäksi Oilon huolehtii Energonin käyttökuluista.

– Tuollaisella laitteella lämmitettäisiin tai jäähdytettäisiin koulu. Esimerkiksi Lundin yliopiston hiukkaskiihdyttimen rakennushankkeeseen myytiin kahdeksan tällaista, Pekkola esittelee suurta maalämpöpumppua.

– Kiitämme näitä tiloja melkein joka päivä, eikä tästä tulisi yhtään mitään ilman omaa labraa. Kukaan asiakas ei hyväksyisi laitoksellaan tehtävän suuria kokeita, joiden vuoksi laitos jouduttaisiin sulkemaan ja käynnistämään uudelleen, hän jatkaa.

Oilonin uusissa kaasupolttimissa on paljon automatiikkaa. Ne pystyvät muun muassa säätelemään itseään ja diagnosoimaan vikansa. Vähäpäästöisyys ja muotoilu ovat erityisesti Oilonin kilpailuvaltteja.

Tuotekehitys on vakuutus

Yhteensä Oilon panostaa vuosittain noin kuusi prosenttia liikevaihdostaan eli neljä miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan (t&k). Tuotekehityksen parissa työskentelee vakituisesti noin 30 henkilöä.

– Konepajateollisuudessa osuus on tyypillisesti reilut kaksi prosenttia liikevaihdosta. Tämä on ollut meidän vakuutuksemme. Ilman panostuksia tuotekehitykseen liikevaihto olisi varmaan viisi miljoonaa euroa, jos ei oltaisi jo kuoltu pois, Pekkola arvioi.

Vielä kaksi vuosikymmentä sitten asioita tarkasteltiin myös Lahdessa hieman eri vinkkelistä. Oilon tunnettiin ennen kaikkea öljypoltti-mistaan. Uusi suunta otettiin 15 vuotta sitten. Oilon halusi panostaa uusiutuvan energian tuotantoon.

– Uutta teknologiaa ei revitä heti käsistä, joten tuotekehityspanostusten myötä tulos
kasvoi paremmin perinteisten energiamuotojen parissa. Halusimme kuitenkin olla vahvoja molemmissa, Pekkola kertoo alkuvaiheista.

– Aloimme käyttää polttoteknologiaa muun muassa ongelmajätelaitoksissa ja kaatopaikoilla sekä muutimme hiilivoimaloita kaasulaitoksiksi. Lisäksi satsasimme samaan aikaan aurinkokeräimiin, maalämpöpumppuihin sekä ilma- ja vesilämpöpumppuihin, Pekkola jatkaa.   

Panostus on myös tuottanut tulosta. Kun liikevaihto oli vuonna 2009 alle 40 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna arviolta jo 65 miljoonaa euroa.

Perinteinen öljypoltintoimittaja on muuttunut cleantech-yritykseksi. Öljypolttimet muodostivat vielä 15 vuotta sitten 70 prosenttia myynnistä, mutta nyt niiden osuus on pudonnut noin viiteen prosenttiin, kun muut tuotteet ovat kasvattaneet myyntiään. Nykyään kylmä- ja lämpöpumpputeknologia muodostavat liikevaihdosta kolmasosan ja polttotekniikka kaksi kolmasosaa.

– Olemme erikoistuneet hybridijärjestelmiin. Kun esimerkiksi Norjassa -haluttiin rakentaa luisteluhalli, myyntimiehemme sanoivat, että kylmää tehdessä syntyy lämpöä. Nyt siellä on jäärata, jonka avulla lämmitetään jalkapallokenttää. Sen alta puolestaan otetaan maalämpöä, jolla lämmitetään koulua, sairaalaa, päiväkotia ja kahta kaupunkia, Pekkola havainnollistaa. 

– Suomessa kiinnostus hybridiratkaisuihin ei ole ollut samanlaista kuin esimerkiksi Norjassa. Suomalaisyritykset kaipaavat Suomesta referenssikohteita, joiden avulla he voisivat edistää vientiään ulkomailla, Pekkola toivoo.

Oilonin tuotannosta 70 prosenttia menee vientiin. Kiinaan yhtiö meni jo 1990-luvulla, ja oma tuotantolaitos sijaitsee Wuxissa. Pekkola laskee, että Oilon on myynyt Kiinaan 30 ydinvoimalalaitoksen verran kaasunpoltto-teknologiaa. Kiinan-myynti muodostaakin yhtiön liikevaihdosta jo 30 prosenttia.

 

Kiina edelläkävijänä

Pekkola muistaa vieläkin kauhun sekaisin tuntein parin vuoden takaista palaveriaan Pekingin kaukolämpöyhtiön kanssa. Kaliforniassa oli asetettu tavoitteeksi 30 milligramman typpioksidipäästöt savukaasukuutiometriä kohden ja pekingiläiset halusivat päästä samaan kahden vuoden päästä.

Euroopassa saman kokoluokan laitokset saavat päästää 100 milligrammaa ja ennen vuotta 2012 valmistuneet laitokset 150 milligrammaa.

– Haaste oli suuri, sillä meillä oli kestänyt kymmenen vuotta, että pääsimme päästöissä 150 milligrammasta sataan. Nyt aikaa oli vain alle kaksi vuotta. Aloitimme ison tuotekehitysprojektin, joka vaati lukuisia erilaisia testejä ja yhteistyötä oikeiden kumppanien kanssa.

– Kaliforniassa laitteiden hyötysuhde oli kärsinyt näin pienissä päästöissä. Me löysimme kolme ratkaisua, joista yhdessä hyötysuhde paranee. Syksyllä solmimme kaupat näiden polttojärjestelmien toimittamisesta Kiinaan. Vastaavanlaista projektia ei ole toteutettu missään muualla.

Pekkolan mukaan tilanne on tuttu. Asiakkaat vaativat tällä hetkellä kaikkialla maailmassa huomattavasti alhaisempia päästöjä kuin lainsäädäntö.

– Lainsäädäntö laahaa usein jopa perässä. Asiakkaat haluavat, että laite täyttää vaatimukset myös kymmenen vuoden kuluttua. Etenkin kiinalaiset ovat opettaneet meidät kilpailemaan. Tarjouskilpailuihin ei edes pääse, jos ei pysty täyttämään tiettyjä päästövaatimuksia.

Tämä laittaa tuotekehityksen koetukselle, sillä aikaa on entistä vähemmän. Samalla myös riskit kasvavat. 

– CFD-laskenta eli virtauslaskenta on avaintekijä riskien hallinnassa. Se antaa mahdollisuuden analysoida tuotteita aikaisessa vaiheessa. Olemme panostanet siihen paljon. Aiemmin neljä viikkoa kestänyt laskenta sujuu jo viikossa, Pekkola kertoo. 

– Myös omat tuotekehityslaboratoriot vähentävät paljon riskejä. Täältä lähtevän tuotteen onnistumismahdollisuudet ovat älyttömän hyvät, kun olemme testanneet kaikki itse, Pekkola lisää.

Viidenneksen kasvu liikevaihtoon

Oilon muodostaa poikkeuksen suomalaisyritysten joukossa, sillä yhteenlasketut t&k-menot ovat laskeneet Suomessa tasaisesti viime vuosina.  

Tilastokeskuksen arvion mukaan t&k-menojen kokonaissumma Suomessa oli vuonna 2014 hieman alle 6,4 miljardia euroa, mikä on noin 300 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. T&k-menojen yhteenlaskettu osuus brutto-kansantuotteesta oli viime vuonna 3,1 prosenttia. Korkeimmillaan se oli 3,75 prosentissa vuonna 2009.

Etenkin yritykset ovat panostaneet aiempaa kitsaammin.

– Tilanne on erittäin huolestuttava. Kuopasta noustaan vain investoimalla tulevaisuuteen, koska maailma muuttuu ympärillä yhä nopeammin. Kuinka kauan pystymme elämään vanhoilla innovaatioilla ja liiketoimintamalleilla, kysyy Innovaatiorahoituskeskus Tekesin johtokunnan puheenjohtaja Kai Öistämö.

Samaan aikaan yritysten panostusten huvetessa myös julkisen sektorin ja korkeakoulujen t&k-menoja on leikattu tuntuvasti. Öistämö laskee, että nykyisen hallituksen aikana Tekesin rahoitusvaltuuksia on leikattu 20 prosenttia. 

VTT:hen on puolestaan kohdistumassa vuosien 2015–2017 aikana merkittäviä valtionrahoituksen leikkauksia. Toteutuessaan kyseiset leikkaukset ovat vuonna  2017 noin 21 miljoonaa euroa. Pahimmillaan pelkästään VTT:hen kohdistetut supistukset ja niiden kerrannaisvaikutukset nipistävät liikevaihtoa yli 50 miljoonaa euroa. 

Tämän lisäksi teollisuuden kysynnän lasku ja julkisen rahoituksen leikkaukset ovat näkyneet kahden vuoden aikana VTT:llä muun muassa henkilöstövähennyksinä ja toiminnan volyymin laskuna.

Tällä hetkellä yliopistojen ja julkisten tutki-muslaitosten osuus t&k-kokonaissummasta on reilut 30 prosenttia. VTT ja Tekes ovat kuitenkin pystyneet vauhdittamaan tuntuvasti yritysten uusiutumista ja kasvua viime vuosina. 

Esimerkiksi VTT:n vuonna 2014 toteutetun asiakastutkimuksen mukaan keskeisten vientiyritysten liikevaihto on kasvanut keskimäärin 26 prosenttia sellaisten innovaatioiden jälkeen, joissa VTT on ollut mukana. 88 prosenttia asiakkaista puolestaan kertoi, että yhteishanke VTT:n kanssa nopeutti tai tehosti t&k-toimintaa.

– Tulokset osoittavat, että kehitystoimintaan panostamisella on selvästi vaikutusta yrityksen menestykseen, kiteyttää VTT:n tutkimusjohtaja Anne-Christine Ritschkoff.

Tekesin rahoittamien pk-yritysten liikevaihto kasvoi puolestaan 14 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavissa yrityksissä vuosina 2010–2013. Tekesin rahoittamien kansainväliseen kasvuun tähtäävien yritysten liikevaihto kasvoi 24 prosenttiyksikköä.

Yhteensä Tekes rahoitti viime vuonna yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita 550 miljoonalla eurolla. Yritysprojektien rahoituksesta kaksi kolmasosaa suunnattiin pk-yrityksille. Vuonna 2014 päättyneissä projekteissa syntyi 1 500 tuotetta, palvelua tai prosessia ja 1 130 patenttia.

Tekesin pääjohtaja Pekka Soinin mukaan kasvanut kysyntä ja aiempaa niukemmat rahoitusresurssit pakottivat hylkäämään hyviäkin projekteja.

Viidessä vuodessa miljardien bisnes

Monet talousviisaat peräänkuuluttavat juhla-puheissaan yrityksiltä rohkeutta. Espoon Keilaniemessä Neste Oilin pääkonttorilla tiedetään, mitä rohkeus käytännössä tarkoittaa. 

Teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors pitää käsissään yrityksen kruununjalokiveä, pullollista uusiutuvaa NEXBTL-dieseliä.

– Monesti puhutaan biodieselistä, jolla tarkoitetaan ensimmäisen sukupolven uusiutuvaa dieseliä. Se on esterituote eli metanolin ja rasvahapon vaihtoesteri. Se ei säily kuin tietyn ajan ja talvella se tukkii suodattimia moottorissa. 

– NEXBTL on täysin uusiutuva tuote. Koska se on puhdas hiilivety, sitä voidaan käyttää polttoaineen lisäksi muissakin sovelluksissa, kuten biomuoveissa tai -liuottimissa. Lisäksi sitä voidaan sekoittaa fossiilisen dieselin kanssa rajoituksetta.

Neste Oil loi viidessä vuodessa uusiutuvista polttoaineista miljardibisneksen. Vuonna 2014 uusiutuvien polttoaineiden liikevaihto oli 2,3 miljardia euroa ja liikevoitto lähes 240 miljoonaa euroa, joka on yli 40 prosenttia koko konsernin liikevoitosta.

Vuosittain Neste Oilin tuottamalla sataprosenttisella uusiutuvalla dieselillä ajaisi kaksi miljoonaa autoa. Sillä saavutetaan 40–90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt fossiiliseen dieseliin verrattuna. 

– NEXBTL:n ensimmäinen patentti on kirjoitettu vuonna 1996, ja tuotanto aloitettiin Porvoossa 2007. Käytimme aluksi raaka-aineena vain palmuöljyä, mutta nyt käytössä on 12 erilaista raaka-ainetta. Tähdevirrat muodostavat raaka-ainekokonaisuudesta jo kaksi kolmasosaa, Lindfors kuvailee kehitystä.

 

1,5 miljardin investointi

Neste Oililla huomattiin jo varhain, että kasvaminen fossiilisten polttoaineiden jalostajana on vaikeaa. Väestön määrä ei lisäänny Euroopassa, jalostuskapasiteettia on liikaa ja öljyä on tarjolla aiempaa enemmän Yhdysvalloissa ja Lähi-idässä. 

– Pelkästään pysyminen fossiilisten polttoaineiden ykköspelurina Itämeren alueella vaatii paljon ponnistuksia. Panostamalla uusiutuviin polttoaineisiin meidän oli mahdollista päästä globaaliksi peluriksi. Olemme onnistuneet siinä, ja olemme nyt maailman johtava uusiutuvien polttoaineiden valmistaja, Lindfors paljastaa.

Hän laskee, että uusiutuvat polttoaineet ovat olleet konsernille 1,5 miljardin euron investointi. 

Yhtiö on rakentanut uudet -tuotantolaitokset Porvooseen, Singaporeen ja Rotterdamiin. Vuosittaisista 40 miljoonan euron tuotekehityspanostuksista yli puolet  suuntautuu uusiutuvien raaka-aineiden tutkimukseen.

Koko Neste Oil -konsernissa työskentelee noin 5 000 työntekijää, joista 250 tutkimusorganisaatiossa ja 700 suunnittelutoimisto Neste Jacobsilla. Kehitysprojekteja vauhditetaan myös yhteistyöllä yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Yhteensä partnereita on yli 20 eri puolilla maailmaa.

– On iso riski, kun pienessä yhtiössä laitetaan näin lyhyessä ajassa 1,5 miljardia kiinni täysin uuteen bisnekseen. Toinen riski liittyy energiasektorin poliittiseen sääntelyyn. Se on vaikuttanut siihen, että yhteiskuntavaikuttamisen merkitys on korostunut toiminnassamme, Lindfors summaa.

Neste Oil on myös jatkanut mittavia investointejaan. Viime syksynä se ilmoitti puolen miljardin euron panostuksista, joista osa tehdään yhteistyökumppaneiden kanssa.  Muun muassa Porvooseen rakennetaan uusi voimalaitos. Muutosten seurauksena Neste Oil vähentää bensiinituotteiden tekoa ja lisää dieselin tuotantoa.

Panosta lisää, jos tekee kipeää

Sekä Oilonin Pekkola että Neste Oilin Lindfors myöntävät, että uuden toimintamallin juurruttaminen ei ole ollut helppoa. 

Pekkola korostaa omistajan roolia toiminnan kehittämisessä.

– Silloin kun tuotekehityspanostukset tuntuvat tosi kipeiltä, ne saattavat olla lähellä riittävää määrää. Omistajien sitoutuminen on erittäin tärkeää. Oilonin omistava Leiwon suku näkee, että yrityksen pitää kehittyä, vaikka satsaukset eivät aina näykään heti tuloksessa.

Onnistumiset ovat puolestaan lisänneet henkilöstön motivaatiota ja innostusta. Oilonissa työskentelee reilut 360 henkilöä, joista Suomessa vajaat 300.

– Teemme tuotteita, joista on hyötyä ihmisten arjessa ja jotka myyvät hyvin maailmalla. Siitä  syntyy porukalle ylpeyden tunnetta, Pekkola kertoo.

Niin Neste Oililla kuin Oilonillakin kiitetään Tekesin apua.

– Rahallisesti se on ollut noin 10–15 prosenttia tuotekehitysbudjetista, mutta Tekes on ollut mukana kaikkein vaikeimmissa ja tärkeimmissä projekteissa, Pekkola kiittelee.

Tekes on tukenut Neste Oilin uusiutuvien polttonesteiden hankkeita tutkimus- ja tuotekehitysavustuksilla sekä tuotekehityslainoilla jo toistakymmentä vuotta. Suurimmillaan rahoitus on ollut 2–3 miljoonaa euroa vuodessa.

– Joskus ajatellaan, että isot yritykset eivät tarvitse Tekesin apua, mutta meilläkin rahat ovat tiukoilla. Tekes on ollut meille äärimmäisen tärkeä partneri, Lindfors arvioi.

Eikä uutta syntyisi ilman uudenlaista osaamista. Lindfors huomauttaa, että mikrobiologeihin tai levätutkijoihin ei törmää kovin usein perinteisissä energiayhtiöissä. 

Ennakkoluulottomuus on kuitenkin kannattanut. Ilman rohkeutta maailmanmarkkinat olisivat jääneet haaveeksi.

– Tarvitsemme yhtiöitä, jotka ajattelevat isosti ja haluavat olla kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti. Sillä tavalla saamme aikaan vientituloja.  

 

Lamalle kyytiä

Vuodenvaihteessa osakeyhtiöksi muuttunut Teknologian tutkimuskeskus VTT kokoaa parhaillaan kasvuhaluisille pk-yrityksille kehityshankkeita palveluliiketoiminnan ja avainteknologioiden keskeisistä teemoista.

Tutkimusjohtaja Anne-Christine Ritschkoffin mukaan mahdollisuuksia löytyy etenkin terveydenhuollon kehittämisessä digitalisoinnin avulla, teollisesta internetistä sekä energia-, kierto- ja biotaloudesta.

– Yrityskulttuurimme ei ole rohkaissut kaupallistamaan. Olemme olleet isojen yritysten maa, ja meiltä ovat puuttuneet keskisuuret yritykset. Nyt pitäisi motivoida olemassa olevaa yrityskantaa uudistumaan ja tekemään aloitteita. Lisäksi meidän tulee tukea kasvukykyisiä yrityksiä.

– VTT jalkautuu entistä näkyvämmin yrityksiin, markkinoi ja kuuntelee niiden tarpeita. Yritämme viedä pk-ympäristöä eteenpäin. 

Ritschkoff kaipaa selkeyttä suomalaiseen t&k-toimintaan. Hänen mielestään yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset muodostavat liian hajanaisen kokonaisuuden.  

– Suomessa pitäisi olla kansallisesti määritellyt kysymykset, joita yritetään ratkaista.

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin johtokunnan puheenjohtaja Kai Öistämön mukaan Tekes on muuttanut selvästi toimintaansa viimeisen viiden vuoden aikana. Tuotekehitysinvestoijasta on kehittynyt innovaatio-toimija. 

Tekes auttaa yrityksiä jakamalla taloudellista riskiä. Lisäksi se herättelee yrityksiä nostamalla esiin tulevaisuuden kehityssuuntia. 

– Meidän tavoitteenamme on kaupallistaa, avata uusia markkinoita ja löytää uusia liiketoimintamalleja. Meidän tulee panostaa riittävästi asioihin, joilla on merkitystä, eikä jakaa rahaa tasaisesti kaikille. Teemme tätä yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa.

– Esimerkiksi viime vuonna aloitimme startup-rahaston, sillä yhä useampi uusi innovaatio syntyy startup-yrityksissä. Päätimme myös aloittaa kolme uutta ohjelmaa, joissa yrityksiä rohkaistaan uudistumaan digitaalisuuden avulla.

 

Anne-Christine Ritschkoff
tutkimusjohtaja
Teknologian tutkimuskeskus VTT

 

Kai Öistämö
johtokunnan puheenjohtaja
Innovaatiorahoituskeskus Tekes

 

Avainsanat: