Terveyttä tekniikasta

Kirkkaat kohdevalot myötäilevät tuotteiden virtaviivaisia linjoja. Olo Planmecan pääkonttorin aulassa Helsingin Herttoniemessä on kuin autonäyttelyssä. Paitsi että tällä kertaa myytävänä ei ole autoja, vaan esille ovat päässeet maailman johtavat hammaslääketieteen kuvantamis- ja hoitolaitteet. 

Planmeca Oy:n myyntijohtaja Jouko Nykänen esittelee uusinta aluevaltausta, CAD/CAM-ratkaisuja. Pienen digitaalisen intraoraaliskannerin avulla hammaslääkäri voi muodostaa potilaan hampaista ja ikenistä digitaalisen jäljennöksen. Työ suunnitellaan ohjelmiston avulla, minkä perusteella samaan ohjelmistoon integroitu jyrsin valmistaa esimerkiksi yksilöllisen paikan tai kruunun. Kaikki parhaassa tapauksessa yhdellä hoitokerralla – eli enää ei tarvita jäljennösmateriaaleja, väliaikaisia paikkoja, useita työvaiheita ja lääkärikäyntejä.

– Planmeca Promax 3D -kuvantamislaitteella voidaan puolestaan ottaa sekä perinteistä 2D-panoraamakuvaa että kolmenlaista 3D-kuvaa, kun ennen niihin tarvittiin erilliset laitteet ja monia eri sovelluksia. Lisäksi uusimpien innovaatioidemme myötä esimerkiksi 3D-kuvantamisessa säteilyannos on tietyissä tilanteissa jopa pienempi kuin perinteisessä 2D-panoraamakuvantamisessa, minkä vuoksi laitteen käyttömahdollisuudet laajenevat, Nykänen kertoo.

Runsaassa 40 vuodessa Planmecasta on kehittynyt maailmanlaajuisesti toimiva hammaslääketieteen teknologian täyden palvelun talo. Se valmistaa muun muassa digitaalisia hoitokoneita, 2D- ja 3D-kuvantamislaitteita ja ohjelmistoja. Planmeca Groupiin kuuluva Planmed valmistaa esimerkiksi kuvantamislaitteita mammografiaan ja raajojen kuvantamiseen. Yritysryhmään kuuluu myös Pohjois-Euroopan suurin hammasalan jakeluketju Plandent.

Planmeca lukeutuu maailman kolmen suurimman hammasalan teknologiayrityksen joukkoon. Yritysryhmän liikevaihto oli viime vuonna noin 680 miljoonaa euroa, ja laitteita viedään 120:een eri maahan. Maailmanlaajuisesti se työllistää 2 600 henkilöä, joista Suomessa noin 900.

– Olemme pystyneet tuomaan ensimmäisenä ainutlaatuisia ominaisuuksia ja luomaan trendejä. Tällöin emme ole hintakilpailulle niin herkkiä, Nykänen summaa menestyksen syitä.

Nykäsen mukaan alan tulevia virtauksia haistellaan monelta eri suunnalta. Planmeca panostaa vuosittaisesta liikevaihdosta jopa kymmenen prosenttia tuotekehitykseen, jonka parissa työskentelee 140 henkilöä. Lähes kaikki tehdään oman talon sisällä.

– Jokaisella tuotedivisioonalla on omat tehokkaat kehitysresurssit. Sen lisäksi erillinen tiimi seuraa nousevia teknologioita ja testaa niiden toimivuutta terveysteknologian ratkaisuissa. 

– Lisäksi kaikki viennin avainhenkilöt ovat jatkuvasti jalkautuneena maailmalle. Olemme säännöllisesti yhteydessä hammaslääkäreihin, jakelijoihin, teollisuuteen, kilpailijoihin ja akateemisiin piireihin. Erityisen tärkeää on panostaa asiakkaiden ja kumppanien kouluttamiseen, koska teknologia kehittyy jatkuvasti.

Terveysteknologian vienti vetää 

Terveysteknologia on noussut Suomen suurimmaksi huipputeknologian vientialaksi. Vuonna 2013 se saavutti uuden ennätyksen: 1,66 miljardia euroa. Kauppataseen ylijäämä oli 749 miljoonaa euroa.

Vuosina 2008–2013 terveysteknologian vienti on kasvanut vuosittain keskimäärin 6,3 prosenttia ja kauppataseen ylijäämä 9,3 prosenttia. Kasvuvaraa on, sillä maailmanlaajuisesti terveysteknologian markkinoiden arvo on noin 250 miljardia euroa.

Nousukiitoa ovat vauhdittaneet ennen kaikkea Planmecan kaltaiset jo pitkään alalla toimineet yhtiöt.

– Kaikki on lähtenyt liikkeelle strategisesti viisaasti valituista erikoisalueista. Liian laajalle tähdänneet hankkeet ovat epäonnistuneet, kertoo professori Raimo Sepponen Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulusta.

Sepposen mukaan menestyksen siemen kylvettiin 1940-luvulla, kun professori Yrjö Paatero kehitti Helsingin yliopistossa hampaiden ja leukojen panoraama-röntgenkuvauslaitteen. Syntyi Palomex, joka tunnetaan nyt nimellä PaloDEx.

Kun panoraamaröntgenkuvaus hyväksyttiin 1970-luvulla Yhdysvalloissa ja Saksassa sairausvakuutuksesta korvattavaksi tutkimukseksi, Palomexin ostaneen Instrumentariumin vienti kasvoi räjähdysmäisesti. Samalla se panosti uusien vientituotteiden kehittämiseen. Tästä hyötyi muun muassa anestesian monitorointiin erikoistunut Datex, joka myös lähti nousukiitoon, kun leikkauspotilaiden hengitysilman mittaaminen tuli pakolliseksi Yhdysvalloissa.

– Suomalaisesta terveysteknologiasta iso osa on lähtenyt liikkeelle yhdestä Paateron ideasta, huomauttaa Sepponen, joka oli itsekin kehittämässä 1980-luvun alussa palkittua magneettikuvauslaitetta Instrumentariumilla.

Alan isoista yrityksistä Planmeca on suomalaisessa yksityisomistuksessa, mutta muut isot toimijat ovat sulautuneet osaksi monikansallisia yhtiöitä. Tuotanto on kuitenkin pysynyt Suomessa.

Tulevaisuudessa terveyshuollon painopiste siirtyy sairaalasta ja hoitolaitoksesta ennaltaehkäisyyn ja itsehoitoon. 

Sepposen mielestä uusille avauksille olisi etenkin nyt tarvetta. Ihmiset elävät entistä kauemmin, ja samaan aikaan muun muassa valtimokovettumat, sydämen vajaatoiminta, syöpä, aikuisiän diabetes, alzheimer ja psyykkiset sairaudet nakertavat ihmisten jaksamista.

– Jopa 60 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista uppoaa näihin. Ikääntymisen myötä myös syöpähoidot lisääntyvät. Nyt tiedetään, että kolmannes kaikista 85 vuotta täyttäneistä on saanut jossain vaiheessa syöpädiagnoosin.

Hoito on siirtymässä intuitiopohjaisesta päätöksenteosta prosesseihin, joissa tarvitaan enemmän tietoa ja sen analysoimista.

– Digitaalisuus on must-juttu. Meidän pitää osata hyödyntää digitaalisuutta ja dataa entistä paremmin osana päätöksentekoa, ennakointia ja analysointia, lisää puolestaan johtaja Minna Hendolin Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä.

Terveystiedot hyötykäyttöön

Haluatko jatkaa aktiivista elämää mahdollisimman pitkään sairauksista ja vanhenemisesta huolimatta?

Alireza Hasanpour avaa tablettinsa ja näyttää, miten se käytännössä tapahtuu. Vuonna 2012 perustettu Solarch lanseerasi syyskuussa ActiveMEDI-palvelun, joka tarjoaa ratkaisun terveystietojen tallentamiseen ja ylläpitoon verkossa. Palvelu koostuu kahdesta eri sovelluksesta.

– Keskimmäinen lapseni on allerginen yhdelle antibiootille. Käyn lasteni kanssa aina samalla terveysasemalla, mutta silti he kysyvät aina lääkkeen nimeä eivätkä löydä sitä tiedoistaan. Halusin kehittää apuvälineen perheille.

– Edesmenneen isäni sairastuminen sai minut todella kehittämään palvelua. Hänellä oli sydäntauti sekä muita sairauksia. Lisäksi hänellä oli muistisairauden oireita ja hän unohteli asioita. Olin jatkuvasti huolestunut  isäni tilanteesta ja halusin osallistua hoitoon, mutta se oli vaikeaa.

Samassa ruudulle ilmestyvät kuvat perheenjäsenistä, perhepuu. Valikkojen takaa löytyvät kätevästi koko perheen terveystiedot, kuten rokotukset, laboratoriotulokset, reseptit, sairaudet, sairaskohtaukset ja lääkitykset. Mukaan voi integroida myös erilaisia urheilusovelluksia.

– Tarkoituksena ei ole ollut luoda pelkkää paikkaa tiedon varastointiin. Tavoitteena on, että ajantasaiset ja kattavat terveystiedot kannustavat ihmisiä edistämään hyvinvointiaan, aiemmin Nokialla pitkään johtotehtävissä työskennellyt Hasanpour kertoo.

ActiveMEDI WithMe -palveluun kuuluu myös hätätilannekortti, johon liitetyn QR-koodin avulla esimerkiksi ensihoidon henkilökunta saa nopeasti käyttöönsä henkilön kriittiset tiedot. Palvelun saivat ensimmäisenä käyttöönsä Muistiliiton jäsenet, jotka kärsivät muistisairauksista.

ActiveMEDI Care -palvelu puolestaan pitää omaiset ajan tasalla läheisten kotihoidosta. Kotihoivan käyntitiedot pystyy lukemaan verkossa ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelu korvaa aiemmin viestintään käytetyn ruutuvihkon ja puhelinsoitot.

– Samalla Care-palvelu vähentää byrokratiaa ja kuluja. Erään arvion mukaa hoitajat käyttävät ajastaan 30–40 prosenttia varsinaiseen hoitamiseen. Lyhyellä aikavälillä on huomattu, että palvelu on vähentänyt kuluja 20 prosenttia, Hasanpour summaa.

Henkilön terveydentilan raportoiminen tehdään kosketusnäytöllä muutamalla klikkauksella. Tekstikentässä hoitajat ja omaiset voivat lähettää toisilleen viestejä. Palvelua on pilotoitu tämän vuoden aikana Stellan kotihoivassa sekä kahdessa muussa yrityksessä, mutta vauhtiin päässeen startupin tähtäin on Suomen rajojen ulkopuolella. Palvelu on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

– Olemme ylpeitä, että olemme suomalainen yritys. Suomi on paras paikka aloittaa tällainen liiketoiminta. Säännökset ovat tiukkoja, joten jos täällä menestyy, sinua kunnioitetaan myös muualla. Etsimme parhaillaan uusia kumppaneita, Hasanpour kertoo.

Nyt tarvitaan know-whota

Suomalaiset terveysteknologia-alan yritykset elävät viennistä. Esimerkiksi alan konkarin Planmecan tuotannosta 98 prosenttia menee ulkomaille. 

Yhdysvallat on ollut yksi Planmeca-ryhmän päämarkkina-alueista jo kauan, mutta katse on aina ollut suunnattuna myös kehittyville markkinoille. Viime vuosina suurin kasvu on tullut Aasiasta. Kiinaan Planmeca meni jo 30 vuotta sitten.

– Alussa se oli aikamoista opettelua, mutta sitkeä työ on kantanut hedelmää. Teemme samanlaista pohjatyötä nyt Afrikassa. Kehittyvien markkinoiden etuna on, että siellä voidaan siirtyä suoraan moderniin digitaalitekniikkaan. Monesti myös valtion elvytystoimet alkavat juuri terveydenhuollosta, Nykänen kertoo.

Minna Hendolin Tekesistä kannustaakin yrityksiä pakkaamaan laukut ja tapaamaan ulkomaisia kumppaneita.

– Aikaisemmin meillä oli Suomessa know-howta, mutta nyt pitää ymmärtää know-whon merkitys, luoda uudenlaisia verkostoja. Ideaa pitää mennä testaamaan rohkeasti maailmalle. Sieltä saa palautetta sekä oppii tuntemaan toimintakenttää ja kansainvälisiä ekosysteemejä.

Voisi kuvitella, että matka espoolaisesta toimistohotellista on liian pitkä Yhdysvaltojen parhaimpiin sairaaloihin. Toimitusjohtaja Kalle Palomäki on kuitenkin huomannut, että sekin on pienen suomalaisfirman kuljettavissa. 

Kaksi vuotta sitten HLD Healthy Life Devices sai oman PhysioTouch-fysioterapialaitteensa koekäyttöön Yhdysvaltojen parhaimmaksi sairaalaksi yli 20 kertaa valittuun Johns Hopkinsiin. 

– Verkostojen avulla pääsimme tapaamaan kuntoutuksesta vastaavaa johtajaa. Hän suhtautui uusiin teknologioihin avoimin mielin ja uskalsi ottaa laitteen kokeilukäyttöön omalle osastolleen, koska sillä ei voinut aiheuttaa haittaa tai vahingoittaa potilasta, Palomäki kertoo.

Tulokset puhuivat nopeasti puolestaan. Sairaalassa huomattiin, että laitteen avulla kuntoutusjaksot jopa puolittuivat.

– Johns Hopkinsin sairaalan avulla olemme saaneet hyviä asiakaskontakteja ulkomaille. Nyt meillä on asiakkaina useita Yhdysvaltojen kymmestä parhaastaa sairaalasta. Jakelijat ovat suositelleet meitä toisilleen, Palomäki paljastaa.

Apua syöpäpotilaille

Alipaineeseen perustuva PhysioTouch-laite aktivoi aineenvaihduntaa ja lymfakiertoa eli imusuonistoa. Hoidon tuloksena turvotus ja kipu vähenevät sekä liikelaajuus normalisoituu. Alun perin yhtenä isona kohderyhmänä olivat potilaat, joilla oli rintasyövän jälkeistä turvotusta.

– Imusuonisto voi tuhoutua joko leikkauksessa tai sädehoidossa, mikä estää imusolmukkeiden toimintaa eli elimistön kuona-aineiden kuljettamista. Turvotus voi olla jopa moninkertaista raajan normaaliin kokoon verrattuna, Palomäki kertoo.

Palomäen mukaan pelkästään Yhdysvalloissa on 3–5 miljoonaa lymfapotilasta. Rintasyövän saa puolestaan joka kahdeksas nainen ja noin kolmannekselle heistä tulee Palomäen mukaan ylimääräinen turvotus käteen parin vuoden kuluessa. Aiemmin laite tunnettiinkin nimellä LymphaTouch.

– Laitteella on myös muita sovelluskohteita, mutta tarvittavat kliiniset tutkimukset puuttuvat niistä. Tutkimusnäyttöä on kuitenkin muun muassa leikkauksen jälkeisen turvotuksen lievittämisestä. Tällöin kuntoutuksen voi aloittaa aiemmin. PhysioTouchia käytetään myös urheiluvammojen hoitamiseen.

HLD on perustettu vuonna 2005 ja ensimmäinen laite saatiin markkinoille vuonna 2009. Tällä hetkellä hoitoa PhysioTouch -laitteilla saa yli 20 maassa. Viime vuonna HLD:n liikevaihto oli 150 000 euroa, ja Palomäki uskoo sen kasvavan tänä vuonna puoleen miljoonaan euroon. Tästä viennin osuus on noin 70 prosenttia. Työntekijöitä on viisi.

– Etenkin Aasia ja Iso-Britannia ovat vetäneet hyvin. Meillä on isot odotukset myös Yhdysvaltojen suhteen.

Uusille alueille hyppääminen ei onnistu kuitenkaan hetkessä, sillä terveysteknologia-ala on tiukasti säänneltyä. Kliiniset tutkimukset ovat pienille yrityksille iso satsaus, ja myyntiluvan saaminen kestää pahimmillaan vuosia. 

Palomäki on osallistunut muun muassa ulkoministeriön Team Finlandin vienninedistämismatkoille, mutta muunlaisellekin avulle olisi tarvetta.

– Voisiko esimerkiksi jokin julkishallinto testata kaltaistemme yritysten tuotteita. Tätä kautta pienet firmat saisivat referenssejä, joista on hyötyä ulkomaille mentäessä, Palomäki ehdottaa.