Tekoäly on kuuma aihe

HAL 9 000 -tietokone muuttuu rengistä avaruuslaivan isännäksi elokuvassa 2001: Avaruusseikkailu. Terminator-elokuvissa Skynet-järjestelmän keinoäly saavuttaa tietoisuuden ja nousee kapinaan ihmisiä vastaan. Tekoäly on monissa elokuvissa pelottava asia.

Tämän vuoden Slushissa tekoälystä haluttiin puhua pitkälti mahdollisuutena.

– Nyt hypetetään tekoälyä, se on kuuma aihe. Sijoittajatkin haluavat olla sen nosteessa mukana, mutta he eivät vielä ihan ymmärrä koko tekoälyä, Anita Schjøll Brede sanoi.

Iris AI -yrityksen toimitusjohtaja istui nuotion äärellä Slushin mustalla lavalla. Keskustelun aiheena oli tekoäly vuonna 2016. 

Schjøll Brede huomautti, että tekoälyn tekniikka on ollut osittain olemassa jo pidempään, mutta vasta nyt, big datan myötä, sitä voidaan tosissaan hyödyntää.

Slush-keskustelua vetänyt, Finch Finlandin maajohtaja Antti Merilehto kysyi keskustelijoilta, miten sijoittajat saa vakuutettua tekoälystä ja siitä, että siihen kannattaa investoida.

Onfido-yrityksen operatiivinen johtaja Eamon Jubbawyn kokemus on, että sijoittajat haluavat pienemmiltä yrityksiltä tarkasti määritellyn ongelman, jonka yritys aikoo ratkaista erinomaisesti.

– Isojen yritysten kanssa ei kannata kilpailla tekoälyn hyödyntämisestä yleisellä tasolla, hän lisäsi.

Siinä Google ja kumppanit ovat vahvoilla.

Mistä löytyvät parhaat tekijät tekoälystä leipänsä saavaan yritykseen? Slush-keskustelussa SearchInkin toimitusjohtaja Sofie Quidenus puhui työpaikkakulttuurin puolesta.

– Teemme päätöksiä yhdessä ja valtaa on jaettu työntekijöille, hän kuvaili oman yrityksensä valttikortteja rekrytoinnissa.

Luovia koneita

Tekoälyn mahdollisuuksista sai Slushissa maistiaisen, kun IBM:n Juha Teljo ja Jukka Ruponen esittelivät yrityksen Watson-ohjelmointirajapintaa [API]. Ihminen voi opettaa Watson-sovelluksille esimerkiksi visuaalista tunnistamista ja keskustelutaitoja.

– Me emme tee robotteja, vaan annamme niille älyn, Ruponen sanoi.

Teljon mukaan ihmiset ottavat mielellään mittaa koneista. Ihmiset ovat konetta parempia sellaisissa asioissa kuten abstrakti ajatteleminen, unelmoiminen, yleistäminen, mielikuvituksen hyödyntäminen ja myötätunto. Ihmisillä on parempi käsitys moraalista ja tervettä maalaisjärkeä. Koneet pärjäävät paremmin muun muassa kaavojen ja vääristymien tunnistamisessa.

Tosin luovuudessakin koneet ovat kirimässä ihmisiä.

Jukedeckin toimitusjohtaja Ed Newton-Rex puhui Slushissa koneiden luovuudesta ja niiden kyvystä säveltää musiikkia. Hän soitti yleisölle kaksi musiikkikappaletta ja kysyi, kumman on säveltänyt ihminen ja kumman kone. Noin puolet yleisöstä arvasi oikein.

– Tämä on hyvin tyypillinen tulos, jonka saan kysyessäni tätä, hän sanoi.

Newton-Rex kuitenkin lohdutti yleisöä ja sanoi, että luovista koneista riippumatta ihmisen oma luovuus ei tyrehdy.

• Slush järjestetään seuraavan kerran Helsingissä 30.11.–1.12.2017.

Tekoälyllä innovaatiokilpailun voittoon

ADIC16-innovaatiokilpailun voitti kolmihenkinen opiskelijatiimi, joka oli kehittänyt Maahanmuuttovirastolle tekoälyyn perustuvan digitaalisen palvelun Hidden Gems. Se paljastaa netistä löytyvästä avoimesta datasta piilotyöpaikkoja työnhakijoille. Voittajajoukkue Stella Kallionpää, Antti Korpelainen ja Minna Rissanen opiskelevat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. He saivat palkinnoksi 10 000 euroa ja mahdollisuuden jatkaa palvelun kehittämistä Maahanmuuttoviraston kanssa. Digi-innovaatiokilpailun järjestivät Accenture ja Slush. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille tarkoitetussa kilpailussa tiimit ratkoivat suomalaisten organisaatioiden digihaasteita. Kilpailun finaalissa Slushissa seitsemän joukkuetta pitchasivat työnsä tuomaristolle ja yleisölle. Teksti: Katariina Rönnqvist / Accenturen tiedote Kuva: Accenture ja Slush