Teknologiateollisuuden työhyvinvointihankkeessa hyviä tuloksia
Erityisesti ammatillinen osaaminen, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu ja esimiehen palaute ovat kehittyneet Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla.
Pitkäjänteinen panostaminen henkilöstön hyvinvointiin kannattaa. Lähes viisi vuotta käynnissä olleessa teknologiateollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeessa on pystytty parantamaan työhyvinvointia monilla osa-alueilla.
Etenkin ammatillinen osaaminen, koulutuksen riittävyys, luottamus työnantajaan, työmotivaatio, oikeudenmukainen kohtelu, esimiehen palaute ja työyhteisön tuki ovat parantuneet hankkeeseen osallistuneilla työpaikoilla.
– Tuloksia voidaan pitää hyvinä, arvioi työhyvinvoinnin asiantuntija Juhani Ilmarinen.
Työhyvinvoinnin muutosta selvitettiin hankkeeseen osallistuvien 31 yrityksen ja noin 5 000 osallistujan aineistolla.
Työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen parantunut ylemmillä toimihenkilöillä
Eniten työhyvinvointi on kehittynyt nuorten ja yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Henkilöstöryhmistä tilanne on parantunut erityisesti työntekijöillä, mutta myös toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointi on edistynyt.
– Työntekijöiden lähtötaso on ollut muihin henkilöstöryhmiin verrattuna alempi, joten tulokset ovat näkyneet ensimmäisenä ja kaikkein selvimmin heidän keskuudessaan, Ilmarinen arvioi.
Ilmarisen mukaan ylempien toimihenkilöiden kohdalla hankkeen aikana työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen on parantunut, ja se on paremmalla tolalla kuin muilla henkilöstöryhmillä.
– Ylempien toimihenkilöillä positiivista kehitystä on tapahtunut työasioiden organisoinnissa sekä arvoissa ja asenteissa, kuten työmotivaatiossa ja oikeudenmukaisessa kohtelussa. Kehitystä voidaan pitää yllättävänä, kun otetaan huomioon, minkälaisen paineen alla ylemmät toimihenkilöt tällä hetkellä työskentelevät.
Yt-neuvottelut nakertavat työhyvinvointia
Ilmarinen kuitenkin huomauttaa, että hyvästä trendistä huolimatta yrityskohtaiset erot ovat huomattavat. Tarkastelluista yrityksistä kolmessa neljästä on onnistuttu kehitystoiminnassa hyvin, kun taas neljäsosassa kehitys on ollut päinvastainen.
– Monissa näissä yrityksissä on käyty viime vuosina yt-neuvotteluja, mutta tarkempaa selvitystä syistä ei ole tehty, Ilmarinen kertoo.
| Hyvä työ – pidempi työura -hanke pähkinänkuoressa |
|---|
|
| Ikäjohtamisella pidempiä työuria |
|---|
Monialayritys Bernerissä arvostetaan kaikenikäisiä työntekijöitä. Käytössä on erityinen ikäjohtamisen malli. – Ikäjohtamisen avulla pyrimme vahvistamaan eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyötä ja vuorovaikutusta, kertoo henkilöstöpäällikkö Heli Rissanen. Osa Bernerin ikäjohtamista on vuonna 2010 käyttöönotettu senioriohjelma. Sen piiriin pääsee, kun työntekijä täyttää 55 vuotta. Ikääntyneille työntekijöille tehdään kehityskeskustelun yhteydessä ikääntyneen työurasuunnitelma, jossa käydään läpi, miten työntekijä jaksaa vanhuuseläkeikään asti. Keinoja voivat olla esimerkiksi työmäärän keventäminen tai siirtyminen matkatyöstä enemmän toimistotyöhön. Senioriohjelmaan kuuluvat myös seniori-illat ja ylimääräiset vapaat, joihin yli 58-vuotiaat seniorimallissa mukana olevat ovat oikeutettuja. Edellytyksenä on henkilökohtaisen työ- ja toimintakykyohjelman noudattaminen. Bernerillä keskimääräinen eläköitymisikä on noussut kahdeksassa vuodessa 60,7 vuodesta 65,7 vuoteen. Myös nuoret luupin alla Bernerillä on otettu käyttöön myös erityinen ohjelma alle 36-vuotiaille työntekijöille. Tavoitteena on varmistaa nuoren ja ammattitaitoisen henkilöstön pysyminen palveluksessa sekä vahvistaa työnantajamielikuvaa. Osana perehdytyssuunnitelmaa nuorille rakennetaan työuran alkupolku, ja kehityskeskusteluissa käydään läpi henkilökohtainen kehityssuunnitelma ja työurasuunnitelma. – Työntekijöillä on mahdollisuus mentorointiinkin, Rissanen kertoo. Lisäksi työaikajoustoihin on kiinnitetty huomiota. Tänä vuonna Bernerillä mietitään erityisiä toimenpiteitä ruuhkavuosissa eläville. |
Lue myös työhyvinvointia käsittelevät artikkelit TEK-verkkolehdestä: