Tekemisen meininkiä

Helsinki Hacklab on yhteisöllinen työpaja, jota ylläpitää samanniminen, voittoa tavoittelematon yhdistys. Marko Suovula on yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja. Hän vastaa useasta kurssista, joita tilassa järjestetään.

– Meillä on hyvin hitsautunut aktiivien jäsenten porukka, joka sinnikkäästi jaksaa viikosta toiseen rakentaa ja parannelle työtiloja, hän kuvailee.

Helsinki Hacklab aloitti toimintansa vuonna 2010 Vallilassa. Pari vuotta sitten toiminta siirtyi Pitäjänmäelle uusiin tiloihin.

– Uusimpana meillä on tämä tulityötila, mutta se vaatii vielä vähän järjestelemistä ja siivoamista, Suovula esittelee huonetta, jonka ovessa komeilee koristeorava tulenlieskaksi maalattuine häntineen.

Suojaoven takaa pilkistää maalaamo ja nurkan takana ruksuttaa 3D-tulostin. Esittelykierros jatkuu keittiösyvennyksen ohi puutyötilaan, joka tuo mieleen ala-asteen teknisen työn tunnit. Helsinki Hacklabin tiloista löytyvät lisäksi metallityötila, elektroniikkalaboratorio, CNC-työstökeskus ja ompelukoneita – sekä paljon muuta.

– Alkuun päästiin jäsenten yhteiskäyttöön luovuttamilla työkaluilla, mutta vuosien aikana avustukset ja lahjoitukset ovat mahdollistaneet labin varustelun omavaraiseksi, Suovula kertoo.

Tilan idea on yhteisöllinen. Mukaan ovat tervetulleita kaikki tekemisestä ja oppimisesta kiinnostuneet. Hacklabissa jäsenet voivat rakentaa omia tai yhteisiä projekteja ja tavata muita harrastajia. He voivat tehdä yhdessä materiaalitilauksia ja käyttää yhdistyksen työkaluja. Jokaisen ei tarvitse hankkia kalliita työkaluja omaksi.

– Yhdessä oppiminen ja tietotaidon jakaminen ovat iso osa toimintaamme. Jäsenissä on kaikkien alojen ammattilaisia.

Hacklab on jäsenten rahoittamaa harrastustoimintaa. Vuosimaksu on 28 euroa ja neljänkympin kuukausimaksua vastaan saa mahdollisuuden käyttää tilaa vaikka kellon ympäri. Tällä hetkellä Helsinki Hacklabilla on yli 200 jäsentä.

Vaihtelua päivätyöhön

James Morrison kiinnostui hacklab-toiminnasta pari vuotta sitten, kun hän vieraili Berliinissä C-Base -nimisessä hakkeritilassa. Kun Morrison tuli Helsinkiin, hän otti välittömästi yhteyttä Helsinki Hacklabiin. 

– Aluksi kävin täällä tiistaisin avoimien ovien aikaan. Tutustuin muihin harrastajiin ja vuosi sitten liityin jäseneksi, hän kertoo.

Morrisonin mielestä hacklab-harrastuksen parhaita puolia on sosiaalisuus. Tilassa tapaa paljon muita tekniikasta kiinnostuneita ihmisiä.

– Opin täällä uutta jatkuvasti, koska koko ajan ympärilläni on käynnissä hyvin erilaisia projekteja.

Hacklab on Morrisonille myös vaihtelua päivätyön oheen. Työkseen hän johtaa useampaa verkkoyritystä ja päivät kuluvat ohjelmoinnin, serverien ylläpidon ja taloushallinnon parissa.

– Kaikki tämä hoituu työpöydän ääressä näppäimistön, hiiren ja puhelimen avulla. Hacklabissa pääsen tekemään konkreettisia asioita ja se on todella hauskaa.

Parhaillaan Morrisonilla on useampikin projekti Helsinki Hacklabissa työn alla. Hän viimeistelee 3D-tulostinta, jonka joku harrastaja oli pannut aluille mutta jättänyt kesken.

– Olen oppinut paljon elektroniikasta, G-koodista ja 3D-tulostimien ohjelmistoista.

Morrison työstää myös CNC-konetta, joka muistuttaa 3D-tulostinta. Hänen uusin projektinsa on ergonomisen näppäimistön rakentaminen.

Avoimia työtiloja ympäri Suomen

Helsinki Hacklabin inspiraationa on toiminut lukuisat samankaltaiset tilat maailmalla. Myös Suomessa hacklabeja on jo kymmenen. Oma labinsa löytyy Helsingin lisäksi Oulusta, Vaasasta, Kuopiosta, Joensuusta, Porista, Tampereelta, Jyväskylästä, Mikkelistä ja Turusta.

Helsinki Hacklabissa on työn alla hyvin erilaisia projekteja.

– Hacklab on avoin työtila kaikille ikään katsomatta. Yksi suunnittelee kukkienkastelujärjestelmää, toinen tekee tuotekehitystä teollisen internetin kanssa ja kolmas suunnittelee porukassa, minkälaista hyötykuormaa sääpallon mukaan voisi laittaa. Viime aikoina monet ovat innostuneet roboteista, Suovula kertoo.

Robotti-innostusta on lietsonut leikkimielinen kilpailu, jossa Suomen hacklabit kisaavat keskenään. Perinteinen kilpailu järjestettiin tänä vuonna poikkeuksellisesti ulkona niin, että kilpailua pääsi seuraamaan kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

– Perhetapahtuman suosio yllätti meidät järjestäjinä täysin. On selvää, että tästä tulee vuosittainen traditio. Sitä tukemaan aiomme järjestää labilla robottien rakentelukursseja erityisesti lapsille.

Entä mikä Suovulaa hacklab-toiminnassa kiinnostaa?

Vastaus löytyy päivätöistä. Suovula työskentelee konsulttina ohjelmistoalalla. Arjessa työn taustalla painaa liike-elämän realiteetit ja aikataulut.

– Hacklab on harrastus, jossa pääsen täysin vapaasti toteuttamaan omia, vähän hullumpiakin projektejani.

• Helsinki Hacklabiin voi tutustua tiistaisin alkaen klo 17, jolloin tilassa on avoimet ovet. Lisäksi Helsinki Hacklab toimii IRC-kanavalla #helsinki.hacklab.fi @ Freenode. Lisää tietoa: helsinki.hacklab.fi
• Suomen kaikki hacklabit löytyvät osoitteesta: hacklab.fi

Artikkeli on julkaistu Dimensio-lehdessä 4/2016