TEK: Suomi tarvitsee uuden teollistamissuunnitelman

|
Uutinen
Kuuntele

TEK on huolissaan uuden hallituksen strategiakeskustelusta. Lähtökohtana näyttää olevan ekonometrinen lähestymistapa, joka perustuu vanhan toiminnan säätämiseen ja tehostamiseen.

– Missä on uuden teollistamisen suunnitelma, kysyy TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kauppi.

 – Jos teemme samoja asioita kuin ennenkin – hiukan ahkerammin, hiukan enemmän ja vaikka hiukan halvemmallakin – niin emme valitettavasti pääse pitkällekään tästä alhosta. Pelkkä säätäminen ei riitä.

– Jotta pääsisimme takaisin kasvupolulle, hallituksen on tunnistettava ja tunnustettava innovaatiovetoisen kasvun rooli Suomen tulevaisuuden moottorina ja laadittava siihen liittyvä poikkihallinnollinen uuden teollistamisen toimenpideohjelma, Kauppi linjaa.

 

TEK ehdottaa toimenpideohjelmaan kolmea pääkohtaa:

  1. Digitalisaatio on otettava täysimääräisesti hyötykäyttöön julkisen sektorin palvelutuotannossa. 

    Uudistamisen perustaksi rakennetaan tietojärjestelmä, joka yhdistää eri toimijoiden tietokannat toimivaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmän tulee olla modulaarinen, jolloin sen toteuttaminen voidaan pilkkoa sellaisiin osiin, joiden tekemiseen voivat osallistua myös pienet ja keskisuuret innovatiiviset ohjelmatalot.
     
  2. Hallituksen on panostettava tieteelliseen perustutkimukseen aloilla, joilla Suomella arvioidaan olevan hyvät menestymisen mahdollisuudet globaalissa kilpailussa.

    Suomen kokoisen maan ei kannata hajottaa vähiä resurssejaan, vaan keskittää ne muutamille aloille, joilla voidaan saavuttaa edelläkävijän asema. Analyysi näistä aloista on tekemättä, mutta ainakin seuraavat:
    • Puun uudenlainen käyttö (esimerkiksi nanoselluloosa, tekstiilikuidut, orgaaninen kemia)
    • Lääketieteen teknologia, jonka vienti kasvaa jo vauhdikkaasti
    • Tietoliikennetekniikan laitteet ja ohjelmistot, 5G, telemetriikka ja nanoteknologia

    Panostus voisi tapahtua esimerkiksi perustamalla kymmenkunta huipputeknologian tutkimusohjelmaa, joihin sijoitetaan joitakin satoja lahjakkaita tutkijoita. Kustannukset ovat vaatimattomia verrattuna melkein mihin tahansa niin sanottuun elvytystoimeen. Esimerkiksi sata huippututkijaa tutkimusvälineineen maksaa noin 10–20 miljoonaa euroa vuodessa.
     
  3. Suomi on tehtävä houkuttelevaksi investointien kohteeksi.

    Hallituksen tulee parantaa Suomen houkuttelevuutta globaalisti toimivien yritysten korkean lisäarvon toimintojen sijaintipaikkana:

    • Englanti valtion ja vähintäänkin yliopistopaikkakuntien viralliseksi asiointikieleksi. Englannin kielen osaaminenhan on Suomessa valmiiksi paremmalla tasolla kuin ruotsin.
    • Houkuttelevuudesta huolehdittava myös yksilöiden kannalta: verotus voi olla progressiivista, mutta jos progressio on maailman kireintä, se vaikuttaa todennäköisesti globaalin yrityksen osaamiskeskittymän sijoittamiseen
    • Hyvät tietoliikenne- ja fyysiset yhteydet.
    • Sujuvat lupakäytännöt.

- Esimerkiksi Oulu on toipunut nopeasti Microsoftin alasajosta, kun kaupunki, valtiovalta, yliopisto ja yritykset ovat yhdessä panostaneet uuden yritystoiminnan houkuttamiseen alueelle. Alueella oleva osaaminen on tietysti merkittävä vetovoimatekijä, mutta se ei olisi yksinään riittänyt ilman julkisen puolen joustavaa ja rakentavaa mukaantuloa, Heikki Kauppi arvioi.

Avainsanat: