Tänään jumpan vetää Ilona

|
Uutinen
Kuuntele

Robotit saapuvat palvelukoteihin ja terveydenhuollon kankeat sähköiset palvelut saavat kyytiä. Se on vain hyvä asia.

Sote-uudistus myllää parhaillaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Myös luutuneet toimintatavat kaipaisivat samanlaista suurremonttia.

– Terveydenhuollossa suoritteet eivät ole suorassa suhteessa aikaansaatuihin terveysvaikutuksiin. Teknologiapuolella potilastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmät ovat keskeisiä. Pitäisi olla standardoitu järjestelmä, jonka avulla mitataan, mitä terveyshyötyjä käytetyillä resursseilla saadaan aikaan, arvioi professori Paul Lillrank Aalto-yliopistosta.

Sote-sektorin suuruudistus avaa uramahdollisuuksia myös tekniikan alan asiantuntijoille. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto aloittaa ensi syksynä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon DI-ohjelman.

Yksi keskeinen ongelmavyyhti piilee lukuisissa terveydenhuollon sähköisissä järjestelmissä.

– Terveydenhuollon it:n yksi syöpä on siiloutuminen. Palveluntuottajat eivät pysty tuottamaan asiakkaille potilastietojärjestelmänsä avulla terveyttä edistäviä palveluita, kiteyttää terveysalan sähköisiä palveluja tarjoavan Medixinen toimitusjohtaja, lääkäri Tapio Jokinen.

Tehokkaampaa vuorovaikutusta

Luottamuksellinen terveystieto asettaa tietoturvalle erityisvaatimukset. Etämittaustulokset liikkuvat salattuina ja anonymisoituina, ja ne pystytään yhdistämään asiakkaaseen vain Medixinen järjestelmässä. Kuva: Aku Karjalainen

Jokisen luotsaama Medixine on kursinut kokoon siiloutuneita erillisiä järjestelmiä ja kehittänyt kokonaisvaltaisen Medixine Suite -pilvipalveluohjelmiston. Täysin avoimiin rajapintoihin perustuva alusta voidaan integroida potilastietojärjestelmiin, ja sitä voidaan laajentaa useilla erilaisilla sähköisillä palvelumoduuleilla.

– Terveydenhuollon budjettien supistuessa pitää ottaa käyttöön uusia sähköisiä prosesseja, tehostaa viestintää sekä tehdä potilaista aktiivisempia toimijoita, Jokinen kiteyttää.

Käytännössä se on jo mahdollista Medixinen työkaluilla.

Piip piip. Liisa saa kännykkäänsä viestin omalta sairaanhoitajaltaan. Hoitaja on saanut etäseurantajärjestelmään automaattisesti tiedon, että astmaa sairastavan Liisan PEF eli ulospuhalluksen huippuvirtauksen arvot ovat laskeneet liikaa normaalitasolta.

Liisan PEF-arvoa aletaan seurata viiden päivän ajan aamuin ja illoin. Hän puhaltaa kotonaan omaan spirometriinsä, josta arvot tallentuvat bluetoothin kautta pilvessä sijaitsevaan etäseurantapalveluun. Suuremmasta lääkkeiden käytöstä taas tulee raportoida päivittäin mobiilikyselyllä.

Liisa ei kuitenkaan aloita lisälääkitystä. Hoitaja saa siitä tiedon järjestelmäänsä ja lähettää Liisalle viestin. Lopulta Liisa aloittaa lisälääkityksen ottamisen.

– Näin Liisa välttyi tulemasta terveysasemalle ollenkaan, Jokinen havainnollistaa.

Robotti innostaa liikkumaan

Ilona-robotti. Kuva: Satu Pekkarinen

Pieni punavalkoinen Ilonaksi nimetty Zora-robotti marssii keskelle tuolien ympäröimää rinkiä. Kun Ilona nostaa kätensä ylös, lahtelaisen palvelukodin asukkaat seuraavat perässä.

Tämä tutkimusasetelma on tuttu professori Helinä Melkakselle. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa työskentelevä Melkas on mukana Robots and the Future of Welfare Services (ROSE) -hankkeessa, jossa tutkitaan, miten palvelurobotiikan avulla voidaan kehittää ja uudistaa hyvinvointipalveluita.

– Suhtautuminen robottiin oli tutkimuksen alussa mustavalkoista. Hoitohenkilökunnasta osa ei halunnut olla missään tekemisissä robotin kanssa, kun taas toiset olivat innostuneita uudesta.

– Aluksi kielteisesti suhtautuneiden asenteet kuitenkin muuttuivat myönteisemmiksi kokemusten myötä, kun he havaitsivat, mitä iloa robotti toi, Melkas kertoo.

Vanhuksilla taas oli lähtökohtaisesti myönteisempi asenne. Jumppatuokioiden vetämisen lisäksi robotti kertoi lyhyitä tarinoita ja pelasi erilaisia arvauspelejä.

– Jumppaamaan lähtivät myös sellaiset henkilöt, jotka eivät normaalisti jumppaa. Lisäksi robotti stimuloi vuorovaikutusta, siitä tuli luonteva puheenaihe hoitohenkilökunnan ja palvelukodin asukkaiden välillä, Melkas kertaa kokemuksia.

Onko varaa jättää robotti hankkimatta?

Robotit ovat hiljalleen yleistyneet hoivapalveluissa. Zoran lisäksi silitettävä Paro-hyljerobotti on tuttu lehtien palstoilta.

Säästöpaineissa henkilöstömitoitukset on nipistetty 
minimiin, joten roboteissa nähdään hyvinvointipalveluissa paljon potentiaalia. Monitieteisessä Rose-hankkeessa tutkitaan myös kuljetusrobottien ja etäyhteysrobottien hyödyntämistä. Jatkossa on tarkoitus tutkia kotiapurobotin käyttömahdollisuuksia.

– Keskustelua hankaloittaa se, että on valtavasti erilaisia robotteja, ja jokaisella niistä on omat järkevät käyttökohteensa. Paro-hyljerobotin ja aivohalvauspotilaan kuntoutusta tukevan suuren kävelytysrobotin kohdalla puhutaan aivan eri asioista. Lisäksi osassa tekniikka on jo kypsää ja osassa ei, Melkas korostaa.

– Esimerkiksi Suomessa on käytössä muutamia kävelytys­robotteja, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Kuntoutusprosessissa fysioterapeutti ja robotti tekevät yhteistyötä. Robotiikka mahdollistaa sen, että jotakin liikettä toistetaan lukemattomia kertoja, mikä edistää toipumista, Melkas havainnollistaa.

Melkaksen mukaan robottien kuten muunkin tekniikan kohdalla on oleellista miettiä, mitä niiltä halutaan ja mitkä ovat asiakkaiden ja hoivahenkilökunnan tarpeet. Myös perehdytykseen tulee kiinnittää tarpeeksi huomiota.

– On tärkeää kehittää teknologioita ja palveluita samanaikaisesti.

Aivan ilmaista robottien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole. Esimerkiksi Lahden kaupungin hankkiman Ilona-­robotin hinta oli julkisuudessa olleiden tietojen mukaan 
16 500 euroa. Hankintaan käytettiin teknologian hyödyntämiseen suunnattuja testamenttivaroja.

– Voidaan myös kysyä, mitä maksaa, jos jotakin laitetta ei hankita. Kävelytysrobotti voi auttaa vuodepotilaaksi tuomitun takaisin jaloilleen, mikä säästää huomattavasti yhteiskunnan resursseja, inhimillisestä näkökulmasta puhumattakaan, Melkas huomauttaa.

Ennaltaehkäisyllä kulut kuriin

Lääkärin vastaanotolla olohuoneessa. Medixinen Tapio Jokinen havainnollistaa, miltä videovastaanotto näyttää. Kuva: Aku Karjalainen

Myös Medixinen Tapio Jokinen korostaa järkevää yhteiskunnan resurssien käyttämistä. 

– Nyt aika pieni joukko väestöstä vie valtaosan huomiosta terveydenhuollossa ja aiheuttaa samalla suurimmat kulut. Jos olisimme fiksuja, kiinnittäisimme enemmän huomiota myös kroonisten tautien ennaltaehkäisyyn.

Jokinen ottaa esimerkiksi heidän järjestelmänsä toteuttaman opiskelijoiden terveyskyselyn. Sähköinen kysely lähetetään kaikille opiskelijoille, ja vastaukset analysoidaan automaattisesti. Hoitohenkilökunta saa ilmoituksen toimenpiteitä vaativista vastauksista ja lähettää vastaajille henkilökohtaisen viestin ja tarvittaessa kutsun terveystarkastukseen.

– Aiemmin suurin osa ajasta tarkastettiin terveitä ihmisiä. Nyt saadaan paremmin kontakti niihin, jotka mahdollisesti tarvitsevat enemmän palveluita.

– Lisäksi asiakkaiden omaa aktiivista terveyden edistämistä tuetaan erilaisilla sähköisillä valmennusohjelmilla, jotka voidaan kohdentaa kyselyjen, etämittausten tai muun hoitoprosessin perusteella. 

Eikä vastaanotolle aina tarvitse mennä terveysasemalle, vaan vaihtoehtona on myös turvallinen videovastaanotto.

– Tärkeintä on löytää kohderyhmälle parhaiten sopiva palvelumuoto. Jo pelkästään teksti- ja puheviestillä saadaan paljon aikaan, Jokinen huomauttaa.

Robotit ja hyvinvointipalveluiden tulevaisuus
  • Hankkeessa tutkitaan, kuinka palvelurobotiikan avulla luodaan tuotteita ja palveluita sekä uudistetaan hyvinvointipalveluita.
  • Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama hanke sai vuosille 2015–2017 3,1 miljoonan euron rahoituksen.
  • Monitieteisessä hankkeessa ovat mukana Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Laurea AMK, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja VTT. 
Medixine
  • Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin sähköisiin ratkaisuihin erikoistunut yritys. 
  • Perustettu vuonna 2000.
  • Henkilöstö: 16 henkilöä
  • Liikevaihto: Vuonna 2016 noin miljoona euroa, tänä vuonna uskotaan kasvavan 1,5 miljoonaan euroon.
  • Päätuote: Hoidon seurantaan ja yhteydenpitoon tarkoitettu Medixine Suite -pilvipalveluohjelmisto.