Suomella on eväät tekoälyn huipulle
Suomi ei pysty vastaamaan suurvaltojen rahalliseen satsaukseen, mutta meillä on huippuosaamista ja poikkeuksellisia tietovarantoja, arvioivat tekoälyn asiantuntijat SuomiAreenalla.
Pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että Suomi haluaa olla maailman ykkösmaa tekoälyn hyödyntämisessä. Tekoälyn asiantuntijat ja poliitikot arvioivat mahdollisuuksia SuomiAreenalla TEKin, VTT:n ja HeadAI:n järjestämässä keskustelussa 18.7.
Yrittäjä Timo Haanpää Curious AI:sta arvioi, että Suomella on muutama vähän mainostettu kilpailuetu.
– Olemme lähellä kärkeä jo nyt. Kiinassa valtio on kerännyt datan omiin tarkoituksiinsa, kun taas Yhdysvalloissa tieto on jäänyt yrityksille. Suomessa on kerätty vuosikymmenten aikana laadukas tietovaranto, jollaista muilla ei ole.
Kone ei päätä ryhtyä hyväksi tai pahaksi.
– Suomessa on aikanaan koulutettu, erityisesti Teknillisellä korkeakoululla, satoja tekoälyosaajia professori Teuvo Kohosen johdolla. Aikansa hitailla tietokoneilla he eivät päässeet tekoälyä laajasti soveltamaan. Nyt olisi aika lunastaa hedelmät tästä isosta kansallisesta koulutuspanostuksesta. Tarvitsemme rohkaisevan kohdennetun muuntokoulutusohjelman. Rohkaistaan nämä huippuosaajat päivittämään osaamisensa ja palaamaan ensimmäiselle ydinalueelleen, yrittäjinä ja johtajina, Haanpää haastoi.
Yrittäjä Peter Vesterbackan mukaan Suomi on maailman johtavia tekijöitä tekoälyn alalla.
– Me olemme tehneet tätä pitkään, huippuasiantuntijat meillä ja muualla ovat kasvaneet Kohosen oppikirja kädessään. On tärkeää, että sanomme tämän ääneen. Ei olla vaatimattomia, vaan tartutaan mahdollisuuteen ja toimeen.
VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kysyi, miten datan käyttöä tulisi säännellä tekoälyn kehityksessä. Hän nosti esiin Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kiinan erilaiset lähestymistavat. –Kärjistetysti voisi sanoa, että USA:ssa kaikki käy mikä on hyväksi bisnekselle, Kiinassa kaiken täytyy olla hyväksi valtiolle. EU on valinnut yksityisyyden tien.
Iris AI:n perustaja Maria Ritola korosti perusoikeuksien merkitystä.
– Olemme nähneet, mitä tapahtuu Kiinassa ja Yhdysvalloissa, jossa valtio tai yksityiset yritykset voivat tehdä ihmisten henkilökohtaisella datalla lähes mitä tahansa. Kehitetään oma järjestelmämme avoimuuden ja yksityisyydensuojan pohjalta, Ritola sanoi.
Tekniikka on poliittista
Kansanedustajat Pilvi Torsti (sd) ja Johanna Karimäki (vihr) myönsivät, että lainsäädäntö ei ole pysynyt tekniikan kehityksen vauhdissa mukana.
– Jotta tekoälyn käyttö olisi eettistä, täytyy sekä sen tekijöiden, että päättäjien tuntea tuntea vastuunsa, Karimäki sanoi.
Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok) mukaan on ratkaisevaa, saadaanko Suomessa aikaan edistykselliset pelisäännöt tietovarantojen käyttöön. Mykkäsen mielestä datan käyttöä on EU:ssa ylisäädelty ja tietoturvasäännösten noudattaminen tulee nyt liian kalliiksi pienille ja keskisuurille yrityksille.
Tekniikan akateemiset TEKin toiminnanjohtaja Jari Jokinen arveli, että osa päättäjistä kokee tekniikkaan liittyvät päätökset vaikeiksi.
– Syntyy valtatyhjiö, jos tekoäly ja siihen liittyvät eettiset valinnat jäävät tekniikan ihmisten ratkaistaviksi. Algoritmilla ja sen tekijällä on paljon valtaa ja vastuuta. Jo nyt algoritmit antavat lainapäätöksiä, leffasuosituksia ja diagnooseja. Facebookin ja Twitterin algoritmeista on syntynyt tehokas mielipidevaikuttamisen väline. Tekniikka ja tekoäly ovat tällä hetkellä erittäin poliittisia, Jokinen sanoi.
Headai Oy:n Harri Ketamo kannusti kriittiseen ajatteluun.
– Kone ei päätä ryhtyä hyväksi tai pahaksi. Kaikki lähtee meistä. Ihminen kirjoittaa algoritmit ja antaa koneelle oppimateriaalit. Hyvä uutinen on, että tekoäly voi auttaa kriittistä ajattelua ja eri näkökantojen esiin nostamista.
Keskustelun Valitseeko jatkossa tekoäly trumpit ja kansa putinit? Järjestivät Tekniikan akateemiset TEK, Headai Oy ja Teknologian tutkimuskeskus VTT.