Pitkittynyt kriisi iskisi tuntuvasti Suomen Venäjän-kauppaan

Suomen kannalta ratkaisevaa on investointien kiihtyvä supistuminen Venäjällä.

– Jos investointitavaroiden vienti Suomesta tippuu, sen vaikutus on kymmenkertainen verrattuna elintarviketavaroiden romahtamiseen, Mykkänen kertoi akavalaisille toimijoille 4. syyskuuta.

Mykkäsen mielestä itse pakotteitakin merkittävämpää on epävarmuuden lisääntyminen markkinoilla, joka vähentäisi yritysten halua investoida Venäjälle. Kierteen syventyminen saattaisi tiputtaa Venäjän luottoluokituksen roskalainaluokkaan.

Jos kriisi jatkuu pitkään, Suomen Venäjän-kauppa saattaa romahtaa tänä ja ensi vuonna 20–40 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tämän vuoden keväällä tiputus on ollut jo 14 prosenttia.

– Tämä merkitsisi kahta miljardia, joka on prosentti Suomen BKT:stä. Tällainen heitto saattaisi tiputtaa meidät myös ensi vuonna taantuman puolelle.

Mykkänen kuitenkin muistuttaa, että Suomen viennistä 70 prosenttia suuntautuu EU:n alueelle ja Yhdysvaltoihin. Jos euroalue toipuu hyvin, 2–3 prosentin kasvu länsiviennissä korvaisi laskennallisesti Venäjän-viennin tiputuksen.

Koko vuosikymmen menetetty

Mykkänen huomauttaa, että Venäjän-kaupan sakkaaminen ei johdu ainoastaan Ukrainan kriisistä.

– Suomen vienti Venäjälle tippui jo viime vuonna kuusi prosenttia, ja myös tämän vuoden vaikeuksista noin puolet olisi tapahtunut joka tapauksessa.

Venäjän talous kasvoi öljyn hinnannousun siivittämänä hurjaa vauhtia 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Talous kasvoi 7–8 prosentin vuosivauhtia ja venäläisten ostovoima jopa viisinkertaistui. Ulkomaista velkaa virtasi maahan jopa satoja miljardeja vuodessa.

Tämä loi pohjan Putinin kannatukselle. Vauhti pysähtyi vuoden 2008 finanssikriisiin, ja perusta Putinin suosiolta heikkeni.

– Kasvu perustui kertaluontoisiin tekijöihin. Talouskasvu hiipui eivätkä enää nostaneet hyppäyksittäin venäläisten elintasoa. Venäjä on kuitenkin edelleen köyhä siirtymätalous. Koko vuosikymmen on tietyllä tavalla menetetty, Mykkänen sanoo.

Uusi pakotteita pohditaan

EU miettii parhaillaan uusia Venäjän vastaisista pakotteista. Rajoituksia on kaavailtu muun muassa valtion energiayhtiöille. Jos pakotteet koskisivat öljynporausta tukevia voimala- ja logistiikkalaitteiden sekä jäänmurtajien vientiä, olisivat vaikutukset Mykkäsen mielestä myös suomelle huomattavia.

Elinkeinoelämän Venäjä-osaamisen avuksi perustettu Business Team for Russia on koordinoinut kriisiin liittyvää toimintaa yhteistyössä valtiojohdon kanssa.

– Lähtökohtana on ratkaisun edistäminen ja estää erityisesti Suomeen kohdistuvat pakotteet, kuten laivojen vientikielto. Jos Venäjää halutaan painostaa taloudellisesti, rahoituspakotteet ovat järkevä ja kohtuullisen tasapuolinen keino eivätkä osu pelkästään jonkun valtion vahvoihin tuotteisiin. Suomen valtio on valvonut hyvin etuaan.

Akavalaiset toimijat pohtivat 4. syyskuuta, miten pakotteiden vaikutuksia suomaisille yrityksille ja työllisyyteen voitaisiin pehmentää.