Peliporukka koolla

Kakkua, limsaa ja vapaa-aikaa. Colossal Orderin toimitusjohtaja Mariina Hallikainen tietää, miten pelejä tehdään. Lamput palavat tamperelaisen pelifirman toimistossa iltamyöhään vain poikkeustapauksissa.

– Työnteon ja vapaa-ajan tasapainottaminen on erittäin tärkeää. Työntekijöiden pitää voida levätä, Hallikainen sanoo.

Työntekijöiden hyvinvointi on oleellista, sillä Hallikaisen mukaan menestyksen ydintekijä on hyvä tiimi. Hän ei puhu lämpimikseen. Colossal Orderin 10.3. julkaistu uutuuspeli Cities: Skylines on menestynyt erinomaisesti. Se myi 250 000 kappaletta ensimmäisen vuorokauden aikana julkaisusta. Viidessä viikossa sitä on myyty miljoona kappaletta. Myyntilukujen lisäksi arviot pelistä ovat positiivisia esimerkiksi Steam-verkkopalvelussa.

Tiimin lisäksi menestyksen avaimia ovat Hallikaisen mukaan näkyvyys, sopiva hinta ja tuotteen laadukkuus. Myös oma yleisö ja pelin kohderyhmä pitää tuntea.

Hallikainen puhui Aalto in the Game -tapahtuman seminaarissa Otaniemen Urban Millissä 23.4. Neljättä kertaa järjestetyn pelialan tapahtuman pääkohderyhmänä olivat opiskelijat ja alumnit. Hallikaisella oli heille vinkki.

– Pelialasta oppii koulussa vain osan. Jos mielit alalle töihin, tee paljon omia pelejä. Motivoituneisuus ja harrastuneisuus vievät pitkälle!

Omat vinkkinsä pelialasta kiinnostuneille antoi myös PlayRavenin toimitusjohtaja Lasse Seppänen. Hänen mukaansa monet pelintekijät katsovat, mikä tällä hetkellä myy ja pohtivat, voisivatko he itsekin menestyä samanlaisella pelillä. On kuitenkin hyvä muistaa, että pelin tekeminen vie aikaa. 

– Jos alat tehdä nyt peliä, joka perustuu tämänhetkiseen hittiin, voi pelisi olla julkaisuvaiheessa jo vanhanaikainen, Seppänen sanoo.

Hänen mukaansa peliala on täynnä kopioita.

– Pelien tekemistä voi opetella matkimalla, mutta siten ei kannata tehdä omaa peliään. Omaperäisyydellä voi erottautua.

Virtuaalitodellisuutta

Aalto in the Game -tapahtumassa järjestettiin pelialan rekrytointimessut ja opiskelijoiden pelidemostudio. Paikalla oli yrityksiä, kuten Rovio ja RedLynx, opiskelijoita sekä alasta ylipäätään kiinnostuneita.

– Tulin katsomaan, mikä pelialan tilanne on tällä hetkellä. Onneksi Suomessa on vielä kaverihenkeä jäljellä. Jenkeissä kova kilpailu on tuonut alalle ikäviä piirteitä, sanoo Aalto-yliopistosta jo muutama vuosi sitten valmistunut Markus.

Hänen kaimansa katseli Aalto-yliopiston Design Factorylle rakennettua messualuetta. Alueella ei ollut ihmisiä tungokseksi asti, mutta paikalla olijat juttelivat aktiivisesti keskenään ja kokeilivat opiskelijoiden tekemiä pelidemoja.

– Tämä on tällainen pelialan pienryhmätapaaminen, Markus huomioi.

Pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen kertoi alan tuoreimpia kuulumisia.

– Suomen pelialalla menee hyvin. Viimeisen neljän vuoden aikana on perustettu 179 peliyritystä, Hiltunen sanoo.

Yksi kiinnostusta herättänyt demo vei käyttäjän virtuaalitodellisuuteen ja teki hänestä kehonrakentajan (kuvassa). Langattomilla PlayStation Move -ohjaimilla käyttäjä pystyi nostamaan painoja. Kinect 2 -liikkeentunnistuksen avulla käyttäjän keho oli mukana 3D-pelimaailmassa. Oculus Rift -lasit päässään näki pelimaailman ympärillään, katsoipa mihin suuntaan tahansa.

Reality-based User Interface System (RUIS) -työkalulla luotua demoa esittelivät työkalun kehittäjä Tuukka Takala sekä opiskelija Heikki Heiskanen. Takala tutkii ja opettaa virtuaalitodellisuutta Aalto-yliopistossa.

– RUIS on avoimen lähdekoodin ohjelmisto niille, jotka haluavat kehittää virtuaalitodellisuussovelluksia. Vielä ei ole kehitetty virtuaalitodellisuuspelien niin sanottua killer appia, Takala kertoo.

Kehitystä on kuitenkin tapahtunut. Virtuaalitodellisuussovelluksia on viime vuosina tehty aiempaa enemmän Oculus Riftin ansiosta, ja laite on saanut paljon huomiota. Lupaavista suomalaisprojekteista Takala mainitsee Mindfield Gamesin tulevan pelin Pollen.  

– Oculus Rift on uusi tapa kokea peli. Haasteena on, että se saattaa aiheuttaa huonovointisuutta, Takala kuvailee.

– Aivot luulevat olevansa 3D-virtuaalitodellisuudessa, vaikka keho on tässä todellisuudessa, Heiskanen jatkaa.

Tulevaisuus näyttää, yleistyykö Oculus Rift pelialalla, tuleeko siitä sittenkin uusi tapa katsoa 3D-elokuvia vai jääkö se pienen harrastajapiirin viihdykkeeksi.