Otaniemen ekokampusosaamista viedään Kiinaan

VTT:n erikoistutkija Janne Peltonen on juuri palannut Suomeen Tongjin yliopiston kampukselta. Peltonen on erikoistunut vanhojen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ja hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tongjin yliopisto on yksi ekokampus-ajattelun edelläkävijöistä Kiinassa.

– Hankkeessamme on kaksi puolta, viennin edistäminen ja kansainvälinen tutkimusyhteistyö. Hankkeessa on mukana kymmenen suomalaista pk-yritystä. Jos yksikin luo tästä suomalaisia työllistävää liiketoimintaa, olemme onnistuneet. Yliopistot ovat Kiinassa portti kaupunkeihin ja yritysmaailmaan, Peltonen kertoo.

Yliopistot ovat kiinalaisessa yhteistyöverkostossa tiiviisti mukana ja niiden vaikutusvalta on suuri, sanoo Jukka Peltonen.

Toinen puoli hankkeesta on tutkimusta, joka liittyy energiatehokkuuteen ja sisäolosuhteisiin, kuten lämpötilaan ja ilman laatuun.

– Rakennamme kansainvälistä verkostoa, jossa tehdään yhteistyötutkimusta ja testataan uusinta teknologiaa käytännössä. Suomesta mukana on VTT:n lisäksi Aalto-yliopisto. Verkostoon ovat tulossa mukaan myös Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto. Kiinalaisia yliopistoja verkostossa on jo kolmekymmentä.

Suuri energiansäästöpotentiaali

Kesäkuussa 2012 käynnistetyssä Otaniemen ekokampushankkeessa on kartoitettu kahdeksan pilottikohdetta, joiden energiansäästön potentiaali on keskimäärin 15 prosenttia. Osa säästöstä saavutetaan ilman kustannuksia, pelkästään säätämällä olemassa olevia järjestelmiä, kuten ilmastointikoneen aikaohjausta. Loput saadaan investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt ja tuotto korkea.

Peltonen uskoo Otaniemessä ja muissa vastaavissa hankkeissa kertyneen kokemuksen perusteella, että julkisen sektorin rakennusten taloudellisesti hyödynnettävissä oleva energiansäästön potentiaali on Suomessa keskimäärin 15 -20 prosenttia. Kiinassa potentiaali on todennäköisesti vielä korkeampi.

– Rakennuskanta uusiutuu länsimaissa vain 1-1,5 prosentin vuosittaista vauhtia, Peltonen sanoo. Uudisrakentamisen vaikutus on siksi marginaalinen, kun ilmastonmuutosta halutaan torjua. Potentiaali on vanhoissa rakennuksissa. Sinne meidän pitää tähdätä.

Otaniemessä sijaitsevan tutkijahotellin rakennusautomaatiodataa voidaan lukea reaaliaikaisesti. Klikkaa suurempi kuva.

Puhtaampi ilma kiinnostaa

Otaniemen ekokampukselle on asennettu 10 000 datapistettä, joiden tuottamien tietomassojen päälle kehitetään uudentyyppisiä kiinteistön etähallintapalveluja.

– Saamme sadasta rakennuksesta tuntikohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutustiedot. Rakennuksissa on langattomia sisäolosuhteiden mittausantureita, jotka mittaavat muun muassa ilmankosteutta, lämpötilaa, hiilidioksidipitoisuutta.

– Voimme myös lukea kahden rakennuksen koko rakennusautomaatiodatan reaaliaikaisesti. Rakennusautomaatiodataan kuuluvat esimerkiksi ilmanvaihdon, valaistusjärjestelmien ja lämmitysjärjestelmien tiedot.

Markkinoilla on runsaasti erilaisia etähallinnan palveluja, mutta niiden kehitys on Peltosen mukaan vasta varhaisessa vaiheessa.

– Dataa kerätään valtavia määriä, mutta kukaan ei oikein tiedä, mitä datalla pitäisi tehdä. Etähallintafirmoilla on teknistä asiantuntemusta, mutta liian vähän analysointikapasiteettia. Tiedolla johtamisen palveluja ei ole.

Peltosen mukaan korkean teknologian tuotteet eivät mene Kiinassa helposti kaupaksi. Tuotteen pitää pärjätä massamarkkinoilla, se pitää lanseerata kiinalaiseen ympäristöön sopivana ja hieman vaatimattomampana versiona. Paikalliset patentit on myös oltava kunnossa, ettei teknologiaa kopioida.

Tässä tapauksessa kysyntää on. Surkeasta ilman laadusta kärsiviä kiinalaisia kiinnostaa erityisesti sisäolosuhteiden mittaus ja sisäilman laadun parantaminen.