Onko yliopistoissa johtamisen kriisi?

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Tuoreen arvioinnin mukaan yliopistojohtajat ovat tyytymättömiä yliopistoyhteisön vaikutusmahdollisuuksiin, vaikka juuri heidän tehtävänsä olisi varmistaa ne.

Tänään julkaistiin Owal Groupin tekemä vuoden 2010 yliopistolakiuudistuksen arviointi. Arvionti on laaja ja koskee monia sellaisiakin asioita, joilla on vain vähän tai ei ollenkaan tekemistä yliopistolain kanssa.

Arvioinnissa todetaan, että ”yliopistolakiuudistus on vahvistanut yliopistojen taloudellista ja hallinnollista autonomiaa, mutta yliopistot eivät ole vielä täysimääräisesti hyödyntäneet autonomian tarjoamia mahdollisuuksia.” Lisäksi arviointi toteaa, että ”yliopistolain muutoksen myötä yliopistojen johtamisjärjestelmästä on tullut johtajakeskeisempi.” ja samalla ”toimivallan keskittyminen yliopiston ja yksiköiden johtajille on mahdollistanut nopeamman, joustavamman ja ketterämmän päätöksentekorakenteen, mutta samalla yliopistoyhteisö on etääntynyt päätöksenteosta.”

Tämä on kriisi – ei lakiin liittyvä kriisi vaan johtamisen kriisi."

Arvioinnissa on paljon arvokasta luettavaa mutta hyvin mielenkiintoisena havaintona täytyy pitää sitä, että peräti yliopiston ylimmästä ja yksiköiden johdosta 25% on täysin ja 28% jokseenkin eri mieltä sen väitteen kanssa, että yliopiston eri tason yksiköt voivat riittävästi vaikuttaa yliopistomme strategian sisältöön. Siis yli puolet yliopistojohtajista on tyytymättömiä yhteisön vaikutusmahdollisuuksiin! Tarkoittaako se sitä, että yli puolet yliopistojohtajista katsovat epäonnistuneensa työssään? Eikö juuri heidän tehtävänsä johtajina ole varmistaa sellaiset menettelyt, että yhteisö voi osallistua ja vaikuttaa.

Yliopistoissa on syytä ryhtyä pohtimaan, miten edesauttaa parempaa ja laadukkaampaa johtamista, joka ottaa huomioon yliopistoyhteisön nykyistä paremmin. Edustuksellisuus sitä ei takaa vaan johtamisen käytännöt. Olisi ehkä syytä pohtia myös sitä, millä perusteilla johtajia valitaan ja miten he voivat johtamisvalmiuksiaan kehittää.

Vaikutusmahdollisuudet
Lähde: Yliopistolakiuudistuksen vaikutusten arviointi. Loppuraportti 30.6.2016, Owal Group

Arviointi analysoi myös kohtalaisen vähän yliopistojen välisiä eroja kehityksessä. Sekin voisi olla hyödyllistä – etenkin erot säätiöyliopistojen ja julkisoikeudellisten yliopistojen välillä.

Toinen huomio, joka arvioinnista täytyy tehdä, on se, yliopistokollegiota käsitellään arvioinnissa ikään kuin julkisoikeudellisen yliopiston kollegion ja säätiöyliopiston konsistorin roolit olisivat samat. Ne ovat hyvin erilaiset. Säätiöyliopiston kollegio on pikemminkin akateeminen hallitus, jolla on todellista päätösvaltaa akateemisiin asioihin, kun taas julkisoikeudellisen yliopiston kollegion rooli on huomattavasti pienempi. Tämä on varmasti ollut omiaan herättämään julkisoikeudellisissa yliopistoissa huolta yhteisön mahdollisuuksista osallistua.

On erittäin hyvä, että yliopistolain arviointi on tehty. Analyysissä on syytä kuitenkin pitää erossa ne seikat, jotka johtuvat laista, ja ne asiat, jotka taas siitä, miten vaikkapa yliopistojen talous on kehittynyt tai miten niitä johdetaan.

Avainsanat: