Nokela: Suomen potentiaali on hyödynnettävä sataprosenttisesti

– Suomen kasvu lähtee tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Kun EU:n elpymispakettia lähdetään toteuttamaan käytännössä, pitää löytää uusimman tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan helmet eikä mennä eilispäivän ratkaisuilla, sanoo TEKin yhteiskuntasuhdejohtaja Juhani Nokela.

Suomen hallitus esitteli 15.3. suunnitelman Suomen kestävän kasvun ohjelmaksi. Sen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta sekä nostaa työllisyysastetta. Ohjelmalla pyritään myös nopeuttamaan hoitoon pääsyä sekä edistämään alueellista, sosiaalista ja sukupuolten tasa-arvoa.

Paketin suuruus on noin 2,7 miljardia euroa. EU-rahoitteisen ohjelman euromäärät vahvistuvat kesällä 2022. 

Nokela toivoo, että ohjelman toteutusvaiheessa investointikohteita arvioidaan tutkimus- ja innovaatiotoiminta edellä. Suomen tulisi suunnata vahvemmin sille uralle, jossa tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus nousisi 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– Koronan jälkeinen kasvu tulee tapahtua uusilla osaamisilla ja innovaatioilla, tulevaisuuteen katsovalla linjalla. Elpymispaketin euromääräinen summa ei ole valtava, kun verrataan erityisesti Yhdysvaltoihin. Juuri siksi investoinneissa on onnistuttava. Meidän on hyödynnettävä potentiaali sataprosenttisesti.

Voimme tehdä läpimurtoja suomalaisella osaamisella.

Nokela olisi toivonut, että kärkiteknologioiden vauhdittaminen olisi esiintynyt vielä vahvemmin hallituksen esittelemässä paketissa. Hallituksen luonnoksessa tähän esitetään 25 miljoonan euron panosta.

– Kilpailu näiden kärkiteknologioiden osalta on globaalia ja niihin investoidaan globaalisti todella paljon. Samaan summaan emme toki pysty pääsemään, mutta suomalaisella osaamisella voimme tehdä läpimurtoja ja tässä elvytysrahoilla olisi suuri merkitys.

Suomesta löytyy maailman johtavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa nollahiilisen energiatuotannon puitteissa.

Yksi kestävän kasvun ohjelman painotus on energiajärjestelmän murroksessa. Nokela korostaa, että energiatuotannossa Suomen on panostettava aidosti hiilettömään tulevaisuuteen. Vähähiilisten panostusten sijaan meidän tulee painottaa erityisesti nollahiiliratkaisuja. 

– Suomesta löytyy maailman johtavaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa nollahiilisen energiatuotannon puitteissa. Kun tutkimustoiminnan tuotoksia hyödynnetään ja löydetään kaupallisia toteutuksia, on näillä tuotteilla myös vahvaa vientipotentiaalia. 

Nokela pitää hyvänä, että ohjelman kautta panostetaan jatkuvaan oppimiseen ja osaamistason nostoon. Työllisyysasteen nostamisessa hallitus edistää niin sanottua pohjoismaista työvoimahallinnon mallia, joka tarkoittaa lisää palveluja työttömille. 

– Panostukset työllisyyteen ovat koronan jälkeisessä ajassa ehdottoman tärkeitä. Työllisyyspalvelujen kehittämisessä ei saa unohtaa korkeakoulutettuja. Heidän osaamiseensa kannattaa panostaa. Korkeakoulutettua työvoimaa tarvitaan uudistamaan ja kehittämään suomalaista elinkeinoelämää. Näillä toimilla tehdään tulevaisuuden kasvua.