Miltä näyttää television tulevaisuus?
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivisen mukaan tulevaisuuden televisio Suomessa on perinteisen ja verkkotelevision yhdistelmä.
– Televisio ei kuole. Se menee kaikkialle. Se toimii yhä useammalla alustalla, tarjoaa uusia ansaintamalleja ja mahdollisuuksia yleisön osallistua, Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen visioi Tekniikan Akatemia TAF:n tilaisuudessa 13.1.
Kivinen kertoo, että toimiessaan Nokialla viestintäjohtajana hän ennusti televisiolle synkkää tulevaisuutta.
– Olisin piirtänyt jyrkän käyrän sille, miten television katselu tulee vähentymään.
Keväästä 2010 alkaen Ylen toimitusjohtajana toiminut Kivinen puhuu nyt hymysuin television tulevaisuudesta. Juuri edeltävänä iltana parhaimmillaan yli miljoona katsojaa seurasi Suomen Urheilugaalaa TV2:lta. Viikkoa aiemmin 5.1. jääkiekon nuorten MM-kisafinaali keräsi parhaimmillaan lähes 2,5 miljoonaa katsojaa.
Perinteinen suora televisiolähetys kiinnostaa edelleen katsojia. Jopa vanha kunnon teksti-TV kerää lähes miljoona katsojaa päivässä.
Syynä tähän on Kivisen mukaan perinteisen broadcast-television helppous. Yhdestä lähteestä voidaan lähettää ohjelmaa rajattomalle määrälle katsojia, eikä lisäkatsoja nosta kustannuksia. Katsoja tietää mitä ja milloin on televisiosta odotettavissa. Ohjelmisto on ammattilaisten kuratoimaa ja seulomaa.
Yle ei kuitenkaan aio takertua vain tuttuun ja turvalliseen.
Hybridi-TV
Ylen strategiassa, joka ulottuu vuoteen 2025, puhutaan Ylen televisiotoiminnasta perinteisen ja verkkotelevision yhdistelmänä. Toisin sanoen tulevaisuudessa se on hybridi, joka toimii niin televisiokanavilla kuin Yle Areenassa verkossa.
Kivinen paljastaa, että perinteisten kanavien määrää mietitään ja Yle Areenan sisältöä kasvatetaan. Areenaan tehdään kanavatyyppisesti koonteja, joista katsojan on helpompi löytää mieleisensä sisältöä.
– Verkkotelevision etu katsojalle on siinä, että hän voi katsoa sitä, mitä haluaa silloin, kun haluaa sillä laitteella, mikä on käsillä. Verkkotelevisio on monipuolisempi ajan ja paikan suhteen.
Kivinen tunnistaa verkkotelevisiossa myös haasteita.
– Sen miinuspuoli on rajattu kapasiteetti. Verkko ei kestä, jos samaa ohjelmaa katsoo liian monta ihmistä yhtä aikaa, Kivinen sanoo.
Verkkotelevision kanssa tulee hyvin pian myös vastaan oikeudellisia kysymyksiä, jotka pitää ratkaista. Kivisen mukaan televisiotuottajat eivät ole tottuneet vielä myymään ohjelmille internet-katseluoikeuksia. Esimerkiksi Yle Areenan ohjelmille on vaikeaa saada kovinkaan pitkiä katseluoikeuksia.
– Tällaista oikeusosaamista on Suomessa vielä vähän, Kivinen sanoo.
Haaste verkkotelevision suhteen on myös niiden laitteiden määrä, joilla sitä katsotaan.
– Nykyään niin sanottuja ”putkia” on monenlaisia. Yle Areenaa katsotaan noin tuhannelta erilaiselta ruutukoon, käyttöliittymän ja katselusovelluksen yhdistelmältä. Tämän monipuolisuuden hanskaaminen ei ole helppoa.
Laki velvoittaa Ylen tavoittamaan lähes kaikki Suomen vakituiset asunnot. Kivisen mukaan muutokset esimerkiksi televisioon liittyvässä teknologiassa eivät ole tämän saatavuusvaatimuksen takia toteutettavissa kovinkaan nopeasti.
Muuttuva televisio
Siirtymät analogisesta digitaaliseen ja nykystandardista teräväpiirtoon eivät ole Kivisen mukaan ainoita televisioon vaikuttavia muutoksia.
Ennen televisioruudun mittasuhde oli vakiona 3:4, nyt niitä ja kokoja on useita aina kännyköiden näytöistä taulutelevisioihin. Yksittäisten ohjelmien lisäksi tarjolla on pitkiä sarjoja ja lyhyitä klippejä. Näitä voi seurata suoran lähetyksen lisäksi tallenteena tai takautuvasti verkkotelevisiosta. Ohjelmia jaellaan antennin lisäksi kaapelin ja internetin kautta. Ilmaisen sisällön lisäksi tarjolla on katseltavaa myös ostettavaksi tai vuokrattavaksi.
Kivisen mukaan Suomessa television tulevaisuus on Ylen strategian tapaan hybridi, yhdistelmä perinteistä ja verkkotelevisiota. Yhdysvalloissa on hänen mielestään polarisoitunut ajatus televisiosta.
– Netflix on globaali verkkotelevisio. Kun Foxin edustaja puolestaan puhui eräässä tilaisuudessa, hän mainitsi internetin vasta puhuttuaan 10 minuuttia, Kivinen kuvailee kokemuksiaan.
Kivisen hahmottamalle elinvoimaiselle mutta muuttuvalle tulevaisuuden televisiolle on olemassa uhkakuva.
– Se olisi tilanne, jossa lähetykset alkaisivat tulla katsojalle suoraan urheilutapahtumista tai vaikka elokuvat Hollywoodista ilman Ylen tai Netflixin kaltaisia välikäsiä, Kivinen sanoo.