Lisää C:tä!

|
Uutinen
Kuuntele

Koodauksen MM-kilpailun finaalissa Helsingissä ohjelmointiosaajat olivat superstaroja.

– Tämän maan tulevaisuus rakentuu tähtikoodaajien ympärille, julistaa pelistudio Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen 10.6. Helsingin Kaapelitehtaalla.

Paanasen kommentti olisi helppo tulkita kännykkäpelien nosteessa hihkaistuksi hapatukseksi, jos sitä tarkastelisi kontekstistaan irrallaan. Ei tulisi nimittäin ensimmäisenä mieleen yhdistää ajatusta valokeilassa patsastelevasta kuuluisuudesta mielikuvaan tietokoneensa ääreen kotinsa rakentaneesta koodarista.

Kun seisoo tuhatpäisen yleisön seassa odottamassa kaikkien aikojen ensimmäisten koodauksen maailmanmestaruuskisojen finaalia, alkavat Paanasen sanat kuulostaa itseään toteuttavalta ennustukselta. Olutta ja energiajuomaa tankkaava kisayleisö tarkkailee suuria valkokankaita, joille finaali pian heijastetaan. Yle Areena on valmiina live-lähetykseen. Demoskene-henkinen konemusiikki saa tilanteen viimeistään tuntumaan isoilta bileiltä.

Kun juontajat ja kahdeksan finalistijoukkuetta astuvat lavalle ja yleisö alkaa hurrata railakkaasti, on ainakin yksi asia selvä. Nyt ollaan uudenlaisen tähteyden äärellä.

Tekoälyllä radalle

Hello World Open 2014 -kilpailun järjestäjät ovat Supercell ja teknologiayritys Reaktor. Paanasen mukaan kisojen yksi tavoite on tuoda esiin ohjelmointialan lahjakkaita yksilöitä – tai kuten Paananen itse asian muotoilee, “koodauksen supersotureita”.

Maailman ensimmäisiin koodauksen MM-kilpailuihin sai ilmoittautua kuka tahansa 1–3 hengen tiiminä. Karsintakierrokset käytiin toukokuussa. Alkukarsintoihin osallistui yli 4000 koodaajaa 92 eri maasta. Yhteensä 2520 joukkueesta finaaliin selvitti tiensä kahdeksan. Nämä joukkueet edustivat Brasiliaa, Venäjää, Slovakiaa, Puolaa ja Suomea.

Kilpailussa jokaisen joukkueen tehtävänä oli koodata tekoäly-botti virtuaalista autopeliä varten. Tekoälyä käyttävät autot kisasivat formuloistakin tutuilla radoilla. Autojen menestystä esimerkiksi Monacossa, Monzassa ja Eläintarhan radalla sai seurata finaalissa valkokankailta.

Finaalissa joukkueet eivät enää koodaa hiki hatussa – tekoäly on tehty ennen kisoja, nyt koodataan enää muutamia pikkumuutoksia ja optimointeja. Kuten autourheilun ystävät tietävät, radalla on vauhdin lisäksi valttia oveluus: omalla autolla saattaa kiilata kilpailijan ulos reitiltä.

Suomen finaalijoukkueessa koodausmestari

Suomesta osallistui kilpailuun reilusti yli 400 joukkuetta, joista yksi selvisi finaaliin. Resocarin kolmen hengen tiimistä Kaapelitehtaalle olivat saapuneet AMK insinööri Markku Velinen ja TTY:llä ohjelmistotekniikkaa opiskeleva, koodauksen hallitseva suomenmestari Pekka Kujansuu. Jere Sanisalo ei päässyt paikalle, koska hänen koiransa oli sairastunut. Kaikki kolme ovat töissä peliyritys Housemarquella.

– Ohjelmointipulmat ovat hauskoja. Ratkon niitä mielelläni, myös vapaa-ajalla, kertoo Kujansuu suhtautumisestaan koodaamiseen.

Mutta mikä sai kolmikon osallistumaan koodauksen MM-kisoihin?

– En usko, että lätkäpelaajilta kysytään, miksi he haluavat NHL:ään pelaamaan, Velinen naurahtaa.

Myös Supercellin Paananen käyttää jääkiekkoa vertailukohtana. Hän kertoo, että haluaisi tulevaisuudessa nähdä lehtien palstoilla suuren jääkiekkotähden sijaan seuraavan suuren koodaajan.

Brasiliassa peliala kuivin suin

Working Minds, hwo2014

Kuva: Brasilian finaalijoukkue Working Minds.

Brasiliasta finaaliin selvisi kaksi joukkuetta. Työpaikkansa nimen ottanut tiimi Working Minds eli Caetano D’Araujo, Pedro Jesus ja Thiago Garcia kehuivat Hello World Open -kilpailun järjestelyjen sujuvuutta. He iloitsivat myös tapaamistaan pelialan ihmisistä.

– Verrattuna Suomen yli 2 miljardin euron arvoiseen pelialaan, ei Brasiliassa oikeastaan ole pelialaa. Pelintekijöitä maassa kyllä on, mutta ei rahoitusta. Lahjakkaat tekijät lähtevät Kaliforniaan tai Suomeen, kertoo Working Minds -joukkue.

Itarama, hwo2014

Kuva: Brasilian toinen finaalijoukkue ITArama.

Molemmilta Brasilian tiimeiltä oli kulunut viime aikoina illat ja viikonloput koodaamiseen MM-kilpailua varten. ITArama-joukkueen jäsenet Luca Mattos Möller ja Diogo Holanda kertovat koodauksen jopa häirinneen heidän parisuhteitaan.

– Tyttöystävämme sanoivat “C’mon man, voisitko jo lopettaa?”, ITArama-joukkue muistelee.

Puola voitti, Suomi kolmas

Need for C, hwo2014

Kuva: Puolan joukkue Need for C tuuletti voittoaan Kaapelitehtaalla 10.6.

– Tarvitsemme lisää C:tä!

Puolalaisella Need for C -joukkueella sujuu finaali vahvasti, mutta he vitsailevat tarvitsevansa lisää koodausta avukseen. Tomasz Zurkowski, hänen veljensä Piotr Zurkowski ja Wojciech Jaskowski osallistuivat kilpailuun C++ ohjelmointikielellä.

Tiukassa finaaliajossa voiton syrjässä ovat lopulta kiinni Need for C ja ITArama. Puolalaiset ajavat kilpailun voittoon jättäen brasilialaiset hopealle, kolmanneksi kirii Suomen Resocar. Working Minds jää seitsemännelle sijalle. Ensimmäinen koodauksen maailmanmestari on selvillä ja yleisö hurraa. Suhteellisen varmoin ottein Need for C:n kolmikko tarttuu palkinnoksi saamaansa pulloon ja suihkuttavat kuohujuomaa yleisön päälle.

Suomalaisen pelialan kattojärjestö Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan monet pelialan yritykset etsivät päteviä työntekijöitä tällä hetkellä riveihinsä. Logollisista huppareista ja T-paidoista päätellen moni alan ihminen oli löytänyt tiensä myös seuraamaan koodausfinaalia.

– Voittajajoukkue Need for C sai ensimmäiset työtarjoukset sähköpostiin jo ennen puoltayötä, kertoo kisojen pääjärjestäjä, Reaktorin Ville Valtonen.

Voittajat palkittiin kuohuvan lisäksi muun muassa rahalla. Avautuneet ovet työelämään lienevät kuitenkin koodaajille kilpailun suurinta antia.

Resocar, hwo2014

Kuva: Markku Velinen ja Pekka Kujansuu juhlivat Resocar-joukkueensa kolmatta sijaa. Supercellin Ilkka Paananen ja Reaktorin Ville Valtonen jakoivat palkinnot violeteissa kisapaidoissaan.

Ohjelmointiosaamisen arvostus on vähitellen kasvanut. Tästä kertoo muun muassa se, että ohjelmointi tulee Suomessa osaksi peruskoulujen opetusta syksyllä 2016. Kuvaavaa on myös MM-koodauskilpailun suosio. Tuhatpäisen yleisön lisäksi tapahtumaa seurasi verkon välityksellä yli 10 000 katsojaa. 

Koodaajan tie on pitkä ja täynnä bugeja, mutta ehkä Paanasen kaipaamat alan tähdet ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Ilmaveivien sijaan haluammekin elämäämme lisää C:tä.

Hello world, this is Helsinki calling!

Ennen Hello World Open 2014 -kilpailua järjestettiin Kaapelitehtaalla Games First -pelitapahtuma, jossa lupaavat pelinkehittäjät pitsasivat peli-ideoitaan. Samaan aikaan Los Angelesissa oli pelialan suurtapahtuma, E3-messut. Tämä ei vaivannut suomalaisia tapahtuman isäntiä.

– Helsingissä näkee tällä hetkellä pelialan tulevaisuuden. Jos olet taitava pelintekijä, Helsinki on sinun paikkasi, toteaa Supercellin toimitusjohtaja Ilkka Paananen.

Tilastot tukevat Paanasen näkemystä. Vuonna 2008 Suomen pelialan liikevaihto oli 87 miljoonaa euroa, viime vuonna se oli kasvanut 900 miljoonaan. Vastaavasti työntekijöitä Suomen pelialalla vuonna 2008 oli 1147. Arvio tälle vuodelle on 2400 työntekijää. Tällä hetkellä peliyhtiöitä on Suomessa yli 200.

– Rovio ja Supercell ovat vain jäävuoren huippu. Tällä hetkellä pelialalla tapahtuu todella paljon.

Mutta miksi juuri Suomi on pelimaailman kuuma nimi tällä hetkellä?

Neogamesin johtaja KooPee Hiltusen mukaan syitä on monia. Suomessa on erinomaista teknologista tietotaitoa erityisesti mobiileilla alustoilla, osittain Nokian ansiosta. Julkinen rahoitus lähinnä Tekesin suunnalta mahdollistaa pelinkehitykseen keskittymisen. Suomen pieni koko pakottaa pelintekijät suuntautumaan alusta asti kansainvälisille markkinoille. Yksi syy on myös yhteisöllisyys ja avoin kulttuuri.

– Emme oikeastaan näe kilpailijoita kilpailijoina. Yhteisömme on todella avoin – kuin suuri perhe. Tämä luo vahvan kilpailuedun, vahvistaa Paananen Hiltusen näkemyksiä.

Pelialan menestys tietää hyvää myös muille kuin koodareille. Paananen mainitsee Supercellin maksaneen viime vuonna 260 miljoonaa euroa veroja Suomeen.

– Toivottavasti Suomen hallitus käyttää rahat fiksusti!