Liikesalaisuusdirektiivi uhkaa työvoiman liikkuvuutta

|
Blogimerkintä
Kuuntele

Direktiivi olisi selkeässä ristiriidassa yhden EU:n keskeisimmän vapauden – työvoiman vapaan liikkuvuuden – kanssa.

Viime vuoden lopulla EU:n komission, parlamentin ja neuvoston edustajat pääsivät yksimielisyyteen sovittelumenettelyssä niin sanotun liikesalaisuusdirektiivin sisällöstä. Direktiivin tarkoituksena on tehostaa liikesalaisuuksien lain suojaa sisämarkkinoilla.

Direktiivin tarkoitus on hyvä. Siinä on kuitenkin yksi asia, joka vakavasti uhkaa työvoiman liikkuvuutta, ja se on liikesalaisuutta koskevan suojan niin sanottu rajoitusaika (limitation period).

Rajoitusaika voi olla sovittelumenettelyssä hyväksytyn mukaan aina kuuden vuoden mittainen (7.artikla). Yksityiskohtaisesti tämän käytöstä päättäisivät jäsenvaltiot.

KUIN ULTRAPITKÄ KILPAILUKIELTO

Liikesalaisuusdirektiiviä voidaan rajoitusajan vaikutusten osalta verratakin lainsäädännöllä tehtyyn ultrapitkään kilpailukieltosopimukseen, jolla rajoitetaan mahdollisuuksia työpaikan vaihtamiseen. Tämä on selkeässä ristiriidassa yhden EU:n keskeisimmän vapauden – työvoiman vapaan liikkuvuuden – kanssa.

Miten suurista liikesalaisuuksista esimerkiksi matkapuhelinten suhteen puhutaan, kun kyse on kuuden vuoden takaisista innovaatioista!

Se on myös pituudeltaan täysin ylimitoitettu. Voidaan vain kuvitella, miten suurista liikesalaisuuksista esimerkiksi matkapuhelinten suhteen puhutaan, kun kyse on kuuden vuoden takaisista innovaatioista!

Komission alkuperäisessä esityksessä rajoitusaika oli 1–2 vuotta. Euroopan ylempien toimihenkilöiden järjestö EUROCADRES onkin vedonnut Euroopan Parlamenttiin, jotta rajoitusaikaa saataisiin lyhemmäksi. Myös pohjoismaisia teollisuustyöntekijöitä edustava Nordic IN kirjelmöi pohjoismaisia meppejä asiasta.

Parlamentti äänestänee direktiivistä huhtikuussa.

Avainsanat: