Korkeakoulutukseen pientä pintaremonttia
Korkeakoulujärjestelmäämme ehdotetaan joustavia opintopolkuja ja vahvempaa kansainvälistymistä.
Ylijohtaja Tapio Kosunen opetus- ja kulttuuriministeriöstä esitteli TEKin Korkeakoulujen askelmerkit tulevaisuuteen -seminaarissa kansainvälisen selvityksen Suomen korkeakouluista. Ministeriön tilaama, Technopolis Groupin koostama raportti julkistettiin maaliskuussa.
Vahvuuksia ja heikkouksia
Raportti ei kehota jättiremppaan, mutta pientä pintaremonttia korkeakoulujärjestelmäämme kaivataan.
Ensin vahvuudet. Korkeakoulukentällä on toteutettu mittavat reformit, esimerkiksi yliopistouudistus. Yliopistojen hallituksiin on saatu ulkopuoliset edustajat. Onnistuneita fuusioita on toteutettu – Aalto on menestystarina, joka on herättänyt kiinnostusta ulkomaita myöten. Hyvä!
Huipuiksi rankattuja yliopistoja on kuitenkin Suomessa liian vähän. Samoin ulkomaalaisia tutkijoita, koska kansainvälisyys ei ole riittävää. Korkeakouluja on sen sijaan liikaa, ja yksiköt ovat liian pieniä. Yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä on vähäistä. Opiskelijan siirtyminen korkeakoulusta toiseen on hankalaa. Paha!
Opintopolut joustaviksi
Technopolis Groupin raportti heiluttaa myös suomalaisen korkeakoulutuksen duaalimallia, jakoa ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Selvityksessä ei vaadita duaalimallista luopumista, mutta esitetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön esteiden purkamista ja allianssien ja sektorit ylittävien yhdistymisten mahdollistamista.
– Kv-selvityksen pohjalta todettiin, ettei duaalimalli ole aivan mustavalkoinen. Kyse ei ole siis joko–tai-ratkaisusta, vaan yhteistyö- ja työnjakomahdollisuuksien löytämisestä, Kosunen totesi.
Vertailumaina selvityksessä olivat Tanska, Irlanti, Hollanti ja Sveitsi.
Technopolis Groupin raportin suositukset:
|
Liikkuvuus kasvaa – kansainvälisyyttä vahvistettava
Seminaarin paneelikeskustelussa yhdeksi korkeakoulutuksen avainasiaksi nousi kansainvälistyminen.
Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Jari Järvenpään mielestä opinnoissa pitäisikin olla kaikille pakollinen kansainvälistymisjakso.
– Puoli vuotta työharjoittelua tai vaihto-opiskelua. Eikä Suomessa olevia ulkomaalaisia opiskelijoita pidä eristää omiin oloihinsa. Sen sijaan heille on tarjottava esimerkiksi suomen kielen opintoja, kielitaito on täällä kuitenkin työnteon edellytys.
Paneelissa korkeakoulujen tulevaisuutta pohtivat Teknologiateollisuus ry:n johtaja Mervi Karikorpi, TTY:n rehtori Markku Kivikoski ja SYLin puheenjohtaja Jari Järvenpää.
Myös rehtori Markku Kivikoski Tampereen teknillisestä yliopistosta arvioi liikkuvuuden lisääntyvän ja sitä kautta yliopistojen kansainvälistymisen tulevan entistä tärkeämmäksi.
– Kun ylioppilaamme lähtevät suorittamaan perustutkintoa ulkomaille, meillä on edessä uusi kilpailutilanne. Tämä voi olla edessä jo viiden vuoden kuluttua.
Johtaja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry:stä uskoi, että myös pk-yritykset kansainvälistyvät pikku hiljaa. Sukupolvenvaihdokset tuovat yrityksiin nuoria johtajia, joille kynnys kansainväliseen toimintaan on edeltäjiään matalampi. Yrityksissä tarvitaan visionäärisiä osaajia, jotka auttavat kansainvälistymisessä ja uusille markkinoille menossa.
Karikorpi piti opiskelijan kansainvälistymistä tärkeänä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
– Liikkuvuutta tarvitaan jo ennen tohtorikoulutusta.
Kaikki kolme kannattivat myös yrittäjyyskasvatusta.
– Jostain syystä korkeakouluissa lähdetään edelleen siitä, että tutkinnon jälkeen mennään töihin yritykseen, tästä ajatuksesta pitäisi päästä eroon, Kivikoski totesi.
Keskitytään vahvuuksiin
Kaikki kolme kannattivat myös yrittäjyyskasvatusta.
– Jostain syystä korkeakouluissa lähdetään edelleen siitä, että tutkinnon jälkeen mennään
töihin toisen palvelukseen. Tästä ajatuksesta pitäisi jo päästä eroon, Kivikoski totesi.
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että korkeakoulutuksessa on oltava laatua ja relevanssia.
Kivikoski kehotti keskittymään vahvuuksiin.
– Olemme pieni kansa. Emme voi olla kaikessa huippuluokkaa.
Osaaminen ratkaisee
Entä millä eväillä tekniikan kandidaatti selviää työelämästä?
Kivikosken mielestä nykyinen kanditutkinto ei ole työelämään valmistava tutkinto.
– Siksi tutkinnot pitää muokata sellaisiksi, että ne vastaavat nykymaailman tarpeita. Osaaminen ratkaisee. Elinikäinen oppiminen on viimein saatava arkitodellisuudeksi.
Karikorven mielestä rakenteisiin ei kannata hirttäytyä.
– Ei maailmalla kysytä, millaisesta järjestelmästä tämä osaaminen on hankittu.
Hän myös muistuttu, että nuoren on tärkeää päästä kiinni ensimmäiseen työpaikkaansa.
Yksi toivomus seuraavalle vaalikaudelle
|
Lue myös: Tampere3 - rohkea visio