Kadehtiminen jähmettää työyhteisön

|
Uutinen
Kuuntele

Kun työpaikalla tyydytään vain keskivertoon, syynä voi olla kateuden pelko. Omaa osaamista ei uskalleta ottaa kokonaan käyttöön, jottei kukaan pahoittaisi mieltään.

Liika varovaisuus, sovinnaisuus ja halu kompromisseihin saattaa johtaa siihen, että työpaikan parhaat ideat jäävät piiloon. Ei haluta joutua katseiden kohteeksi eikä varsinkaan kadehdituksi.

– Moni piilottaa osaamisensa tavallisuuden viitan alle. Kateuden pelko on kova, kouluttaja Mari Louhi-Lehtiö koulutuspalveluyritys EASEL Training Oy:stä sanoo.

Hän on kouluttanut erilaisia työyhteisöjä kehittämään toimintakulttuuriaan ja parantamaan työilmapiiriä.

Kateuden pelko estää Louhi-Lehtiön mukaan toimimasta ”täysillä”, antamasta työpaikalla parastaan.

– Kukaan ei uskalla nostaa itseään esille, jotta ei houkuttele kritiikkiä. Vältellään aitoa, oikeaa kehittämistä, ettei vain astuttaisi kenenkään varpaille. Yritetään vältellä ristiriitoja loppuun asti.

Erottautumista pelätään suotta

Louhi-Lehtiö oudoksuu työkulttuuria, jossa pelätään erottautua joukosta. Hän puhuu nimenomaan ammatillisuudesta, ei henkilöiden yksityiselämästä.

– Erottautumisen pelko johtaa alisuoriutumiseen.

Hän painottaa, että kukin on työssä ensi sijassa ammattinsa ja ammattitaitonsa takia.

– Siksi ammatillinen osaaminen pitää uskaltaa tuoda esille. Ideat voi esittää ammatillisesti mainitsemalla esimerkiksi, että kokemukseni perusteella ja tämän ammatin edustajana olen tätä mieltä, Louhi-Lehtiö neuvoo.

– Konfliktit syntyvät, kun ei osata olla eri mieltä ja rakentaa yhteistä näkemystä.

Erottautumisen pelko johtaa alisuoriutumiseen.

Erilaisia mielipiteitä pystytään käsittelemään, kun työpaikalla on yhteiset pelisäännöt: miten ollaan, puhutaan, suhtaudutaan toinen toisiin ja mahdollisiin asiakkaisiin, kuinka käsitellään näkemyseroja ja ratkotaan pulmia ja mitä arvostetaan.

Louhi-Lehtiö painottaa, että turvallisuudentunne syntyy, kun pelisäännöt perustuvat yhteiseen arvopohjaan ja niitä noudatetaan sekä siitä, että työpaikan ydintehtävä on selvillä.

Pelisääntöjä pitää vaalia

Jos työpaikalla on niin ssanottuja kateuden kyitä, työpaikan toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuri on jo päässyt rapautumaan.

Kun yhteisiä pelisääntöjä ei vaalita, työhön aletaan tulla sillä vuorovaikutustyylillä ja tunnetilalla kuin kulloinkin sattuu olemaan. Ilmapiiristä tulee nopeasti turvaton.

– Huonossa ilmapiirissä jokainen keskittyy ns. suojaamaan tonttiaan. Kateuteen taipuvaiset ihmiset synnyttävät yhteisöön jännitteitä, pelkoa ja ärsyyntymistä, Louhi-Lehtiö kertoo.

Kateelliset keskittyvät seuraamaan toisten edesottamuksia ja sitä, mitä arvelevat itseltä puuttuvan ja mitä luulevat toisilla olevan.

– He alisuoriutuvat suhteessa oman kapasiteettiinsa ja käyttävät energiaansa hukkaan. Toiset koettavat tulla kaikkien kanssa toimeen ja estää konflikteja. Hekin alisuoriutuvat, koska pelkäävät loistaa ja käyttävät energiansa toisten reaktioiden ennakointiin.

Puheaikaa aivan kaikille

Louhi-Lehtiö sanoo, että hyvä toiminta- ja vuorovaikutuskulttuuri suojaavat työntekijää. Ihminen uskaltaa tuoda mielipiteensä esille pelkäämättä. Tämä on huomattu useissa tutkimuksissa.

– Hyvässä toimintakulttuurissa syntyy turvallisuuden tunne. Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millaisia ihmisiä työpaikalla on. Olivatpa he suupaltteja tai nörttejä, he tulevat kuulluiksi ja voivat heittää ideoitaan. Kaikilla on suunnilleen yhtä paljon puheaikaa, sillä hitaimmallakin.

Varsinkin asiakastyössä työtiimin henki aistitaan myös niin sanotusti tiskin toisella puolella.

– Hyvä toimintakulttuuri suojaa siten myös työn laatua ja tuottavuutta.

Psyykkinenkin kipu tuntuu

Kademieli näyttäytyy toisinaan juoruiluna tai pahana puheena joko toisen selän takana tai kasvotusten. Sillä saa paljon pahaa aikaan.

– Epäkunnioittava puhe lisää stressipisteitä. Se vaikuttaa aivotasolla ja tuntuu kehossa. Älyllinen kapasiteetti ja luova ongelmanratkaisukyky laskevat selvästi, Mari Louhi-Lehtiö kertoo.

– Psyykkinen kipu näkyy aivoissa samalla tavalla kuin fyysinen kipu.

Jotta huonosta kierteestä päästäisiin pois, tarvitaan tsemppausta koko työyhteisöltä. Asiaa auttaa, jos porukka miettii yhdessä, mitä varten he ovat työssä juuri kyseisellä työpaikalla.

– Lopputilanteessa joka paikassa tärkein syy on asiakas. Kun työyhteisö pitää sen mielessä ja keskittyy tekemään parhaansa kunkin ammatillisen osaamisen ja kykyjen mukaan, hyvä tulee.

Rakennetaan yhteinen kieli

Työpaikan ongelmat kumpuavat toisinaan ihmisen kokemuksesta, ettei hänen osaamistaan arvosteta tasavertaisesti.

Epävarmuus johtaa Mari Louhi-Lehtiön mukaan siihen, että ihminen keskittyy itseensä. Sen sijaan riittävä turvallisuudentunne helpottaa keskittymään yhdessä tekemiseen.

– Silloin nähdään työpaikan tulokset "meidän tuloksina", jossa omalla työllä on oma merkityksensä.

Turvallisuudentunne kumpuaa yhteisöllisyydestä.

– Yhteisöllisyys ja yhteinen kieli pitää rakentaa, Louhi-Lehtiö tähdentää.

Yhteinen kieli syntyy, kun keskustellaan läpi, mitä esimerkiksi työpaikan arvoissa mainittu asiakaslähtöisyys tarkoittaa käytännön työssä.

Louhi-Lehtiö suosittaa pitämään työyhteisöpäivän, jonka aikana kirjoitetaan auki, mikä on työpaikan missio ja merkitys. Hän kehottaa pohtimaan yhdessä, mitkä ovat työpaikan arvoihin liittyvät menestystekijät, ja miettimään, millaisessa vuorovaikutuskulttuurissa halutaan olla töissä. Ymmärrys kasvaisi.

– Siinä rakentuvat työyhteisön yhteinen kieli ja arvot, eli mitä pidetään hyvänä ja oikeana.

Työyhteisön todelliset arvot välittyvät asiakkaille, vierailijoille ja uusille työntekijöille nimenomaan työyhteisön vuorovaikutuskulttuurissa.

– Vahvassa hyvässä vuorovaikutuskulttuurissa ihmiset saavat koko osaamisensa käyttöönsä, voivat hyvin ja kestävät paremmin työhön kuuluvia kohtuullisia haasteita ja ulkopuolelta tulevia stressitekijöitä, Louhi-Lehtiö sanoo.

Avainsanat: