Tulospalkkio henkilöstörahastoon?

Suomessa on tällä hetkellä 91 henkilöstörahastoa, joissa on yli satatuhatta jäsentä ja varallisuutta 500 miljoonaa euroa.

Henkilöstörahasto on henkilöstön omistama ja hallitsema rahasto, jolle työnantaja maksaa voitto- ja tulospalkkioita. Henkilöstörahasto voidaan perustaa, jos henkilöstön määrä on vähintään kymmenen ja yrityksen liikevaihto tai tätä vastaava tuotto on rahastoa perustettaessa vähintään 200 000 euroa.

Henkilöstölle rahasto tarjoaa mahdollisuuden säästää ja varautua tulevaan – vaikkapa eläkepäiviin. Henkilöstörahastoon sijoittaminen on vapaaehtoista, joten tulospalkkionsa voi aina nostaa myös käteisenä. Rahastoon sijoitettuja varoja siirtyy vuosittain nostettavaan osuuteen sääntöjen ja päätösten mukaisesti, tyypillisesti osuus on 15 prosenttia. Työsuhteen päättyessä työntekijä saa rahasto-osuutensa kokonaisuudessaan.

Lakiuudistus lisäsi kiinnostusta

Henkilöstörahastolain uudistus vuonna 2011 on lisännyt rahastojen määrää merkittävästi. Suomen henkilöstörahastojen yhdistyksen Innova Palveluilla teettämä uunituore kysely osoittaa, että palkitsemisjärjestelmät ovat selvästi monipuolistuneet henkilöstörahastolain uudistuksen jälkeen.

Uudistus merkitsi sitä, että henkilöstörahastoon voidaan sijoittaa voittopalkkioiden lisäksi myös tulospalkkioita. Se myös mahdollisti varojen vuosittaisen noston ja antoi mahdollisuuden rahaston perustamiseen myös pienille, vähintään kymmenen hengen yrityksille tai tulosyksiköille. Henkilöstörahasto voidaan perustaa myös julkishallinnolliseen organisaatioon. Toistaiseksi vain parilla kunnalla on henkilöstörahasto.

Lisää yhteisöllisyyttä ja tuo veroedun

Suomen henkilöstörahastoyhdistyksen (SHRY) puheenjohtaja sekä YTN- ja Akava-tehtävissä toimiva Ainokaisa Saarinen näkee henkilöstörahastot hyvänä palkitsemisvaihtoehtona.

Henkilöstörahastoille näyttää olevan tilausta.

– Henkilöstörahaston perustaminen lisää henkilöstön yhteisöllisyyttä ja kasvattaa kiinnostusta yrityksen menestystä kohtaan, kun mittarit on asetettu oikein. Henkilöstörahaston perustaminen on samalla hyvä esimerkki lain tarkoittamasta paikallisesta sopimisesta. Henkilöstörahastot ovat myös taloudellisesti järkevä tapa sijoittaa voitto- ja tulospalkkioita, Saarinen sanoo.

Veroetu onkin selkeä. Kun henkilöstörahastot maksavat jäsenilleen rahasto-osuuksia, vain 80 prosenttia suorituksista on veronalaista ansiotuloa, muilta osin tulo on verovapaa. Jos voittopalkkio-osuus nostettaisiin vuosittain käteisenä, se olisi kokonaan normaalia veronalaista palkkaa.

Pauli Manninen SHRY:stä toteaakin, että henkilöstörahastoille on nyt tilaus.

– Toimintatavat muuttuvat työmarkkinoilla, joten tarvitaan myös uudenlaisia palkitsemistapoja.

Supercellissä henkilöstörahasto on saanut suosiota. Yrityksen Head of Finance Heikki Puomila arvelee, että noin 75 prosenttia henkilöstöstä on mukana yritykseen perustetussa henkilöstörahastossa.

– Se tarjoaa yhden säästämistavan. Ja on myös helppoa: jos et itse ole kiinnostunut sijoittamisesta, niin kollegat hoitavat sen puolestasi, Puomila toteaa.

Varmalla tavalla

SijoittajaPRO Finlandin henkilöstörahastojen varainhoitoa koskevan selvityksen mukaan henkilöstörahastot ovat osoittautuneet perinteisiksi, mutta samalla myös kokeilunhaluisiksi sijoittajiksi. Omaisuuslajeista käytössä ovat lähinnä osake- ja korkosijoitukset, mutta instrumenttivalinnoissa on uskallettu kokeilla uutta. SijoittajaPRO muistuttaa, että varoja ohjaa henkilöstörahastolaki, joka kehottaa sijoittamaan varat ”varmalla ja tuottoa tuottavalla tavalla”.  Sijoittamisesta päättävillä on siis itsenäinen, mutta samalla vastuullinen asema. 

Riskitöntä sijoittamisesta ei nykymaailmassa ole, SijoittajaPro Finland muistuttaakin.

Suomen henkilöstörahastojen yhdistys järjesti Reward and Engage 2017 seminaarin Hanasaaressa 9. toukokuuta. Tilaisuus keräsi ennätysyleisön, paikalle tuli lähes sata kuulijaa.

• Lue lisää www.henkilostorahastot.fi/