Etelä-Korea on ylivoimainen innovaatioiden hyödyntämisessä

26.5.2014
|
Uutinen

Uutena maana Teknologiabarometrissa mukana oleva Etelä-Korea nousee yhdeksän maan vertailussa kärkeen monella mittarilla.

Uutena maana Teknologiabarometrissa mukana oleva Etelä-Korea nousee yhdeksän maan vertailussa kärkeen monella mittarilla.  Esimerkiksi t&k-investoinneissa Korea on vertailumaista paras ja on edelleen nousu-uralla. Korkean teknologian osuus viennistä on Koreassa lähes 30 prosenttia. Suomessa korkean teknologian viennin osuus on pudonnut rajusti, noin 7 prosenttiin.

Tietoyhteiskuntana Suomi on selvästi Koreaa ja Ruotsia jäljessä. Mittareina olivat edellä mainitut t&k-investoinnit ja lisäksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä uuden tiedon soveltaminen. Korea on vertailumaiden paras myös kotitalouksien Internet- ja laajakaistayhteyksien yleisyydessä ja se on kärkitasoa myös Internetin käyttöasteessa koko väestön keskuudessa.

Informaatioyhteiskuntana, jota mitataan koulutuksella, yleissivityksellä, osaamisella ja tieteellisteknologisella osaamisella, Suomi sijoittuu Korean jälkeen toiseksi, mutta on silti selvästi sitä jäljessä. Lisäksi Suomen suunta on voimakkaasti laskeva samoin kuin Ruotsin. Tanska on Ruotsin edellä kolmantena ja nousussa. Suomen ja Ruotsin heikkenemistä selittävät heikentyneet PISA- tulokset, korkean teknologian työvoimaosuuden pieneneminen. Suomessa vaikuttaa myös t&k-henkilöstön osuuden pienentyminen, joskin se on edelleen vertailumaista korkeimmalla tasolla.

–  Suomen sekä yrityssektorin että julkisen sektorin t&k-menojen kääntymistä viime vuosina laskuun voidaan pitää historiallisena käänteenä. Toivoa antaa onneksi se, että yritysjohdon vastaukset barometrin kyselyosiossa indikoivat t&k-panostusten varovaista kasvua ensi vuonna, toteaa johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:sta.
 


(Katkoviivalla merkitty data-aineisto osin vajavainen.)

Korea menestystarinansa huipulla?

TEKbaron vertailuihin tarvittavien tilasto­tietojen hankkimesssa TEKin ja VTT:n korea­laisena yhteistyökumppanina oli sikäläinen "VTT", Science and Technology Policy Institute. Laitoksen tutkijat Heejong Kang ja Seogwon Hwang osallistuivat myös barometrin julkistamistilaisuuteen 26.5. Helsingissä.

Korean menestystarinassa iso rooli on hallituksen määrätietoisella panostuksella innovaatiotoimintaan.

– Voi olla, että Korea näyttäytyy barometrissa hiukan parempana kuin todellisuus, Seogwon Hwang arveli.

Osasyynä on se, että ihan kaikkiin barometrin indikaattoreista ei ollut saatavissa Koreasta vertailumaiden kanssa yhteismitallista tietoa. Hwang piti mahdollisena, että Korea on nyt menestystarinansa lakipisteessä, sillä monia haasteita on vastassa. Yksi niistä on työn tuottavuus, joka on Koreassa huomattavan alhainen. Sitä kompensoi se, että tehdään todella pitkää päivää. Osa pk-yrityksistä on Hwangin mukaan zombeja, jotka pysyvät pystyssä vain valtion tuella.

Heejong Kang esitteli salintäydelle asiantuntijoita Korean t&k-strategiaa. Lähiajan tehtäväluettelossa oli esimerkiksi t&k-johdon valmiuksien kehittäminen, uusien kasvumoottoreiden etsiminen ja luovien ekosysteemien rakentaminen. Korean yhteiskunnan kehittymiseen tasapainoiseksi tarvitaan myös pk-yritysten lisäämistä suurten rinnalle sekä naisten osallistumisen vahvistamista työelämässä ja tutkimuksessa. Ympäristöongelmat ja ikääntyminen ovat Koreankin kestävän kehityksen haasteina.

TEK ja VTT pääsivät hyvään yhteistyöhön Korean tiede- ja teknologiapolitiikan instituutin tutkijoiden Heejong Kang (vas) ja Seogwon Hwang (oik) kanssa TEKbaron tiedontuotannossa. Keskellä Pekka Pellinen TEKistä ja Torsti Loikkanen VTT:stä.

Voimaa innovaatiokentän toimijoiden yhteistyöstä

– Korean tuloksissa näkyy innovaatiosektorin toimijakentän kyky keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Korea on panostanut tähän ja kehittänyt oman toimintakonseptinsa, eräänlaisen laajennetun klusterikonseptin, sanoo TEKin Tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen.

– Korean toimintakulttuuri poikkeaa huomattavasti meikäläisestä, eikä sitä sellaisenaan voi kopioida meille. Toimiva sisäinen koordinaatio on kuitenkin kilpailukykytekijä, jota Suomessa ei voida enää sivuuttaa. Valitettavasti meillä on aivan viime aikoina ollut merkkejä jopa liikkumisesta päinvastaiseen suuntaan.

Pellisen mielestä Suomen rakenteellisen talouskriisin voittamiseen vaaditaan kykyä uudistua.

– Rajalliset voimavarat on fokusoitava toimintoihin, jotka tuottavat lähitulevaisuudessa hyödyntämiskelpoisia tuloksia. Tämä haaste koskee erityisesti Tekesin vastuu­aluetta, sen toimintamallien kehittämistä ja sille osoitetun resursoinnin riittävyyttä.

– Jotta Suomen taantuva kehitys saadaan käännetyksi nousuun ja suomalaisten hyvinvointi turvatuksi, valtiovallan tulee priorisoida tehokkaampi innovaatiotoiminta kärkitavoitteeksi poikkileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla, Pellinen kiteytti.

Suomen on pakko uudistua

– Meillä on ollut hyvä suuryritysmalli, mutta se ei enää kanna, koska suuryritykset toimivat yhä enemmän ulkomailla. Miten saisimme Suomen "hidden championit", eli suuren joukon pk-yrityksiä, kasvuun ja kansainvälistymään, professori Arto Lahti pohti yleisökeskustelussa.

TEKbaroa 10 vuotta sitten TEKin puheenjohtajana käynnistämässä ollut Markku Markkula totesi, että sama viesti on ollut nähtävissä barometrista kaikkina näinä vuosina:

– Suomi panostaa koulutukseen ja tutkimukseen, mutta tuloksia ei saada viedyksi käytäntöön. Uusiutumiskyky on nyt tärkeintä.

Markkula työskentelee Aalto-yliopiston johdon neuvonantajana erityisesti EU-yhteistyössä.

Aalto-yliopiston tutkimusohjelman johtaja Mika Helenius totesi, että meillä laiminlyödään linkittävät, soveltavat tieteet.

Helenius ihmetteli myös, miksi Suomessa edelleen alistetaan jokainen iso päätös Nokian vanhalle johtoryhmälle, ikään kuin olisi vain 5–10 ihmistä, jotka pystyvät ajattelemaan itse ja esittämään omia ratkaisuvaihtoehtojaan.

– Suomen t&k-ongelma ei ratkea pelkästään rahalla, vaan kysymys on ennen kaikkea innovaatioyhteisöjen johtamisesta. Teknologia on kuollutta. Se elää vain ihmisten kautta, huomautti TEKin hallituksen jäsen Pepi Takala.

 

TEKBARO 2014

Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Barometri yhdistää tieteellis-teknologista, taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä kuvaavaa indikaattoritietoa. 
 

Suomea verrataan barometrissa Ruotsiin, Tanskaan, Alankomaihin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Japaniin sekä tällä kertaa uutena maana myös Etelä-Koreaan. 
 

Barometrin kyselyosa antaa tietoa nuorten, tekkiläisten, elinkeinoelämän edustajien ja poliitikkojen näkemyksistä Suomen tieteellis-teknologisesta kehityksestä. 
 

TEKbaro on julkaistu aiemmin vuosina 2004, 2005, 2007, 2010 ja 2012. Sen laativat yhteistyössä VTT ja TEK.
 
 
TEKbaro 2014 ladattavissa: 

 

TEK: Osaaminen on suodatettava kilpailukykyisiksi brändeiksi

Suomi nousee siivilleen osaamisen avulla. Edellytyksenä on, että tutkimuksen ja tieteen saavutuksista saadaan Suomessa suodatettua maailman markkinoiden himoitsemia brändättyjä tuotteita. 
 

Siihen tarvitaan t&k-rahaa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta, mutta myös kolme muuta kovaa konstia. 
 

Ensinnäkin yritykset, erityisesti pk-yritykset, on saatava yhteistyöhön. Suurin osa palveluista ja tuotteista syntyy verkostoissa, joissa hyödynnetään eri toimijoiden erikoisosaamista. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, kun toimitaan ekosysteemissä. 
 

Mutta miten yritys A saadaan B:n ja C:n kanssa samaan pöytään? Porkkanana voisi nykyistä fokusoidummin toimia esimerkiksi Tekes-tuki. Kun Tekes näkee ABC:n mahdollisuudet ja yhteiskunnallisen merkityksen, se tarjoaisi tukeaan sillä ehdolla, että toimitaan yhdessä. 
 

Toinen konsti on tuottaa palveluita ja tuotteita entistä asiakaslähtöisemmin. Tuote- ja palveluinnovaatioilla on vastattava asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan ongelmiin. Tuotteen on yhä useammin kasvettava myös palvelukokonaisuudeksi, joka tuottaa asiakkaalle lisäarvoa ja erottaa sen kilpailijasta. Osta kamera. Teemme siihen ohjelmistopäivitykset kerran vuodessa. Erityisesti web- ja mobiiliteknologiaan nojaavia innovaatioita rakennettaessa on yksityisille yrityksille annettava mahdollisuus julkisen datan hyödyntämiseen. 
 

Kolmas konsti on kansainvälisen kilpailun oppiminen. On osattava haistella tuulia: mihin ollaan menossa, mitä asiakkaat haluavat, mistä kaupungilla puhutaan? Saatuihin signaaleihin on vastattava ketterästi. Se taas vaatii kilpailuprosessin hallintaa ja hyvää johtamista.  
 

TEKin eväät Suomen talouden kasvuun ja hyvinvointiin osoitteessa www.tek.fi/teknologia
 

Lääkäri ja urheilija ovat nuorten suosikkiammatteja

TEKbaron kyselyosiossa tiedusteltiin lukiolaisten kiinnostusta eri ammatteja kohtaan. Selkeimmät trendinomaiset muutokset kyselyiden toteutusajanjaksona vuosina 2007-2014 ovat urheilijan ja lääkärin ammattia kohtaan tunnetun mielenkiinnon kasvu sekä insinöörin ja taiteilijan työtä kohtaan tunnetun mielenkiinnon lasku. Vähiten kiinnostusta koettiin poliitikon, tuomarin ja toimittajan tehtäviä kohtaan. 
 

Kolme keskeisintä valintojen taustalla vaikuttavaa tekijää olivat aiempien vuosien tapaan työn mielenkiintoisuus, miellyttävyys ja palkkaus. Ammatteja prio­risoidaan ehkä enemmän mielikuvien ja palkan kuin työolosuhteissa vaikuttavien tekijöiden perusteella. 
 

Yhteiskunnallisista asioista nuorten kiinnostuksen kohteina tiede ja teknologia nousevat varsin korkealle taiteiden, viihteen, urheilun ja työn ohella. Nuorten tärkeimpiä tiedonlähteitä tieteestä ja teknologiasta ovat internet, televisio ja radio sekä oma työ ja/tai koulutus. 
 

Kyselyssä mitattiin myös vastaajaryhmien luottamusta yhteiskunnan instituutioihin kuten VTT, Tekes, Suomen Akatemia, tutkimus- ja tiedeyhteisö, puolustusvoimat, poliisi, oikeuslaitos ja tuomioistuimet sekä kirkko. Edellisen kyselyn tapaan nuoret suhtautuivat vastaajaryhmistä kriittisimmin useimpiin instituutioihin. 
 

Kuitenkin nuorten usko tieteen kykyyn voittaa sairauksia ja tuoda ratkaisuja rauhan edistämiseen sekä kriisien ja sotien estämiseen oli korkealla. 
 
 
 
Ammattien arvostus lukiolaisten keskuudessa. Arvostus on laskettu vähentämällä ei-kiinnostuneiden valintojen määrä mieluisien vastaavasta ja järjestämällä tulokset.
 

Avainsanat: