Ensimmäinen nainen ja suomalainen kansainvälisen CIB-järjestön johtoon

Kuutisen vuotta sitten VTT:ltä soitettiin diplomi-insinööri Helena Soimakalliolle. Suomen edustaja CIB:ssä [International Council for Research and Innovation in Building and Construction] oli väistymässä tehtävästään ja tilalle tarvittiin uusi henkilö. Soimakallio antoi suostumuksensa. Hän ehti olla järjestön hallituksessa kaksi kautta ja toisella näistä kausista hän hoiti järjestön taloutta. Noin vuosi sitten häneltä tiedusteltiin, olisiko hän käytettävissä puheenjohtajan tehtävään.

– Koska arvostan järjestöä ja sen toimintaa, ei vastausta tarvinnut miettiä kauan. Tällaisia tilaisuuksia ei tule vastaan kuin kerran elämässä, Soimakallio sanoo.

Vuonna 1953 perustetun organisaation johtopaikalla ei ole aiemmin ollut suomalaista eikä naista. Aikooko Soimakallio edistää naisten asemaa uudessa tehtävässään?

– Suomessa kiinteistö- ja rakennusalan naisopiskelijoiden osuus on ollut jatkuvasti kasvussa eri koulutusasteilla. Monessa muussa maassa tilanne on selvästi huonompi kuin Suomessa.

Soimakallion mielestä sukupuoli ei ratkaise ammattitaitoa, mutta moniarvoisuus ja moniäänisyys alalla on etu. Erilaisuus – oli kyse sitten iästä, sukupuolesta tai muista seikoista – tuo esille useampia näkökulmia ja lisää myös yhteiskunnallista hyvinvointia. Siksi naisten määrän alalla tulisi kasvaa.

Tutkijat mukaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon

CIB:n tehtävänä on edistää paitsi kiinteistö- ja rakennusalan tutkimus- ja kehitystoimintaa, myös koota ja välittää alan tutkimustietoa eri osapuolten käyttöön. Soimakallio näkee tärkeänä, että tutkimustiedon ja alan ammattilaisten roolia yhteiskunnallisessa päätöksenteossa nostetaan.

– Monen asian tulee edistyä suotuisasti. Tutkimustieto, rohkeat rakennuttajat ja asiakkaat ovat avainasemassa. Kun tehdään tutkimukseen pohjautuvia ratkaisuja, poikii se myös kysyntää uusille tutkimuksille.

Hän kertoo, että World Building Congress 2016:n puheenvuoroissa Tampereella on pohdittu samoja aiheita.

– Peräänkuulutamme riskinsietokykyä ja rohkeutta, sillä tutkimustiedon hyödyntäminen on asenneasia. Usein riskin realisoituessa ollaan heti valmiit hylkäämään koko tutkimus. Joskus ehompi versio syntyy kuitenkin vasta erehdysten kautta.

Brittiläinen emeritusprofessori Peter Barrett toi kongressissa esille esimerkkejä tutkimusmaailman vaikuttavuudesta.

– Konkreettiset viestit tuottavuuden parantumisesta menevät paremmin perille päätöksenteossa. On hyvä pystyä osoittamaan esimerkiksi kuinka paljon parempia oppimistuloksia lapset saavuttavat tai kuinka paljon pirteämpiä vanhukset ovat oikein rakennetussa ympäristössä, Soimakallio kertaa.

Suomessa kosteus- ja homevauriot keskiössä

Soimakallion mielestä kiinteistö- ja rakennusalan agenda on samantyyppinen eri puolilla maapalloa. Aihepiirit koskevat esimerkiksi energiatehokkuutta, kestävää rakentamista ja digitalisaatiota. Maailmalla on huoli siitä, kuinka rapistuvan rakennetun ympäristön kunnossapito voidaan järjestää järkevästi.

– Suomessa yhteiskunnallisessa keskustelussa korostuu kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen. Toki aiheesta puhutaan muuallakin, mutta aiheen yhteiskunnallinen näkyvyys ei ole niin suuri kuin meillä.

Digitalisaatio näkyy toki muillakin insinöörialoilla. Käyttäjälähtöinen suunnittelu ja toteutus ovat tämänhetkisiä trendiarvoja.

– Käyttäjän roolin tunnistaminen on myönteinen tulevaisuuden haaste. Kuinka löydämme vuoropuhelun käyttäjien kanssa ja tunnistamme käyttäjien tarpeet?

Soimakallio on tyytyväinen siihen, että koko insinööriala on saanut lisää holistista vaikuttavuutta.

– Insinööri ei enää tee pelkkiä insinööriratkaisuja, kuten koneita tai tuotantoprosesseja, vaan hän miettii kuinka kyseinen teknologia on siirrettävissä toisille toimialoille taikka maantieteellisille alueille.

– Ennen oltiin innoissaan yhdelle talolle tehdystä tietomallista, nyt keskitytään kokonaisiin kaupunkimalleihin ja niihin liittyviin simulaatioihin.

Soimakallion mielestä juuri näkökulmien laajeneminen ja monipuolistuminen onkin avain insinöörialojen tutkimuksen ja toteutusten tulevaisuudelle.

• WBC16 eli World Building Congress 2016 kokoaa Tampereelle 30.5.–3.6. kansainväliset kiinteistö- ja rakennusalan huippunimet noin 50 maasta. Kongressin pääteema on ”Älykäs rakennettu ympäristö”. www.wbc16.com