Ei jätetä kaveria myöskään korona-aikana

|
Blogimerkintä

Nuoret ovat olleet kovilla jo ennen. Pandemiavuosi on vienyt asian äärimmilleen. Erityisen huolissani olen siitä, etteivät kaikki pyydä apua, vaikka sille olisi tarve. Tämä ilmiö koskee ennen kaikkea nuoria miehiä.

Nuorten hätähuuto on herättänyt monet. Niin minutkin. Korona-ajan yksin jääminen on ollut nuorille paikoin tukehduttava kokemus. Huolta asiasta kantavat monet. Nuorten asia on yhteinen.

Nuorten jaksaminen on ollut heikkoa jo ennen koronaa. TEKin opiskelijatutkimuksessa (2019) joka kolmas tekniikan alan korkeakouluopiskelija koki hukkuvansa opintoihin liittyvään työmäärään. Lähes puolet murehti opiskeluasioita paljon vapaa-aikanaan.

Nuoret ovat olleet kovilla jo ennen. Pandemiavuosi on vienyt asian äärimmilleen.

Erityisen huolissani olen siitä, etteivät kaikki pyydä apua, vaikka sille olisi tarve. Tämä ilmiö koskee ennen kaikkea nuoria miehiä.

Opiskelijoiden mielenterveyttä ja opiskelukykyä edistävän Nyyti ry:n mielenterveyttä käsittelevän selvityksen (2020) mukaan peräti 86 prosenttia nuorista miehistä koki, että miesten kynnys hakea apua on korkea. Vain 7 prosenttia katsoi, että miesten on helppo kertoa, miltä heistä tuntuu. 11 prosenttia koki helpoksi kysyä toiselta mieheltä hänen jaksamisestaan.

Nämä ovat huolestuttavia lukuja, joiden takaa löytyy monia syitä. Ehkä myös miehistä kunniaa ja vaikeutta myöntää, että kaikki ei ole hyvin tai kaipaisin kuuntelijaa. Kaveria ei jätetä. Tämä on ollut teekkareiden tapa toimia. Juuri nyt, kun vaikka sitsejä, saunailtoja tai muita kokoontumisia ei voi järjestää, pitäisi tuo periaate muistaa ja uudistaa sopimaan tähän aikaan. Soitto kaverille, tai nykyään se kai tarkoittaisi viestiä IG:ssä, telegrammissa tai etäyhteyttä teamseissä tai zoomeissa – on erittäin tärkeä. Ota kaveria virtuaaliolkapäästä kiinni ja kysy, miten menee. Kuuntele.

Me yritämme TEKissä tehdä osamme. Olemme ryhtyneet yhteistyöhön Nyyti ry:n kanssa, parantaaksemme opiskelijoiden ymmärrystä mielenterveydestä ja laskeaksemme rimaa kertoa ja ottaa yhteyttä, vaikka ensin kaveriinkin, jos tuntuu, että oman jaksamisen kanssa on haastetta. Samoin perehdytimme viime vuonna 1 700 tuutoria hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyen.

Toivottavasti mm. nämä toimet tukevat uudistetun ”kaveria ei jätetä” -kulttuurin vahvistumista myös korona-aikana.