500 olutta vaihtui mentorointiin

Sijoittaja Tero Ojanperän jalat ovat jumissa. Edellisen viikon triathlon-kilpailu tuntuu vielä reisissä.

– Se oli mun ensimmäinen ja todennäköisesti viimeinen täyspitkä Ironman-kisa, hän nauraa.

Ojanperä pysäköi ostoskeskuksen pihaan Kirkkonummella. Ohjelmassa on lounastapaaminen mentoroitavan, Esko Ahvenniemen kanssa. Ahvenniemi väittelee epäorgaaniseen kemiaan kuuluvasta atomikerroskasvatuksesta ja on uransa alkuvaiheessa. Ojanperä on tekniikan tohtori, joka lukuisten Nokian johtotehtävien jälkeen johtaa Vision+ -pääomasijoitusrahastoa. 

Ojanperä ja Ahvenniemi olisivat tuskin tavanneet ilman juomalauluja. 

– Olin Tekniikan akatemian apurahagaalassa reilu vuosi sitten. Teekkarilaulu raikui ja tunnelma oli rento. Keksin loppukevennykseksi julistaa sanoituskisan. Se, joka kirjoittaisi Voimalla seitsemän miehen -sävelmään parhaat suomalaiseen startupiin liittyvät sanat, voittaisi viisisataa olutta, Ojanperä kertoo.  

Joensuun yliopistossa kemiaa opiskelleella Ahvenniemellä ei ollut liiemmin sitsikokemusta, mutta kiinnostusta laulujen sanoihin löytyi.

– Biisitekstin lähetettyäni en suoraan sanottuna edes olettanut vastausta. Halusin tehdä sen silti, koska idea oli hauska, Ahvenniemi muistelee.

– Epäorgaanisen kemian tiimin sanoitus oli ainoa, jonka sain. En kuvitellut, että laulajat olisivat niin laiskoja, Ojanperä nauraa. 

Asia unohtui joksikin aikaa, kunnes ennen seuraavan vuoden gaalaa Ojanperä totesi, että olutpalkinto on vielä jakamatta, ja otti yhteyttä Ahvenniemeen.

– Ajattelin, että sellainen määrä kaljaa on aika hirveä määrä juotavaksi varsinkin, kun Epäorgaanikkojen porukassa on absolutisteja. Olin juuri aloittanut uuden työn, jossa olin hieman mukavuusalueeni ulkopuolella. Olen taustaltani tutkija, ja yhtäkkiä tein töitä myynnin ja asiakaspalvelun parissa. Sovimme, että vaihdetaan kaljat mentorointilounaisiin. Nyt on menossa neljäs tapaaminen. Ne kaljat voin tarjota kavereille sitten karonkassani, Ahvenniemi sanoo. 

Jokainen hyötyy ajatusten vaihdosta

Ojanperän ja Ahvenniemen tapaamisissa on joku tietty teema ja myös kotiläksyjä tulee. Tällä tapaamisella puhutaan muun muassa virtuaalitodellisuuden ja tulevien teknologioiden mahdollisuuksista liiketoiminnassa.

Ojanperän mukaan mentoroinnissa ei yleensä yritetä ratkaista yksittäisiä ongelmia eikä mentori tarjoa valmiita vastauksia kysymyksiin. 

– Duunissa vuorovaikutus on usein pinnallisempaa, esitetään kysymyksiä ja annetaan vastauksia. Mentorointi on enemmän ajatusten vaihtoa. Olemme käsitelleet esimerkiksi organisaatiokulttuuria ja vuorovaikutusta. Kuka tahansa hyötyy tällaisesta syvällisemmästä keskustelusta. Nokiassa oli systemaattiset mentoriohjelmat, joissa olin mukana. Mentorointi voi tarkoittaa vaikka kolmea lounasta tai sitten pidempää mentorointisuhdetta. Aina kemiat eivät kohtaa, mikä on normaalia, Ojanperä kertoo.

Ahvenniemellä ei ollut mentoroinnista juurikaan ennakko-oletuksia.

– Halusin uusia näkökulmia ja olen saanut niitä. Olen nykyisessä työssäni yhteys asiakkaan ja yrityksen välissä. Pystyn katsomaan paremmin asioita muiden, esimerkiksi tuotekehityksen näkökulmasta. Tämän kokemuksen perusteella suosittelen hakeutumaan mentorointiin. 

– Suomessa ei ole tapana puhua epäonnistumisista. Julkisuudessa kerrotaan lähinnä menestystarinoita. Kaikki se säätäminen ja väärinkäsitykset jäävät kertomatta ja miten niistä on selvitty. Halusin kuulla kokemuksia siitä puolesta, Ahvenniemi sanoo.

Ojanperän mukaan Suomessa voitaisiin ottaa oppia piilaaksolaisesta kulttuurista.

– Meillä uutisoidaan mokista, mutta ei opeista. Siellä epäonnistumisen jälkeen mietitään, mitä tästä voisi oppia. Menestys on monen tekijän summa. Vaikka tekisi kaiken kuin oppikirjasta, voi silti epäonnistua. Tuote voi olla loistava, mutta myynti ja markkinointi epäonnistuvat. Joskus vain ajoitus on väärä tai yritys ei onnistu kasvamaan tarpeeksi nopeasti saavuttaakseen strategisen aseman markkinoilla.

Tuotteiden valmistuksesta palvelubisnekseen 

– Mentoroinnin alussa tiesin sen verran, että Esko on mukana Picosun-nimisessä yrityksessä, joka valmistaa pinnoituslaitteita puolijohdeteollisuudelle ja on saanut mukaan nimekkäitä sijoittajia. Olin vilkaissut Picosunia ja sen asioita, mutta keskustelu lähti firman asioita paljon laajemmalle uralle, Ojanperä kertoo.

– Olemme keskustelleet paljon siitä, miten tuotefirmat siirtyvät palvelubisnekseen ja voisivat kehittää myös alustoihin liittyvää liiketoimintaa.

Picosunin tuotteet perustuvat Tuomo Suntolan kehittämään atomikerroskasvatukseen eli ALD-tekniikkaan, joka on mahdollistanut muun muassa nykyiset pienikokoiset kännykät ja tietokoneet. Yritys kasvaa nopeasti, toimistoja on Masalan ja Otaniemen lisäksi Japanissa, Singaporessa ja USA:ssa.

Ahvenniemi ja hänen epäorgaanikkokaverinsa ovat kiinnostavassa tilanteessa työmarkkinoilla. 

– Kemian tohtoreilla on hyvät näkymät ja opiskelukaverit ovat saaneet todella mielenkiintoisia töitä, Ahvenniemi sanoo. 

Lisätietoa mentorointimahdollisuuksista: www.tek.fi/mentorointi

Haku sekä mentoreille että mentoroitaville on käynnissä Pirkanmaalla: www.talenttampere.fi

Tutustu Tuomo Suntolaan 120 tekniikan osaajaa -juttusarjassa: www.tek.fi/120-osaajaa/suntola