News and blogs

Takon tehtaan viimeinenkin kartonkikone on ajettu alas 17. kesäkuuta ja tuotanto on päättynyt.

Metsä Boardin kartonkitehdas Tako oli ainut yhä käynnissä oleva tehdas, joka sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa. Se on myös ainutlaatuinen, sillä se sijaitsee useassa kerroksessa.

Yhtiö omistaa Takon tontin, joka sijaitsee kosken ja Laukontorin välissä. Alueella on meneillään kaavamuutos, mutta tarkkoja suunnitelmia tulevaisuudesta ei ole.

Kiinteistön tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä tiedossa, yhtiö tiedottaa.

Tehtaan koneiden purkamiseen ja pois kuljettamiseen menee noin vuoden päivät.

Tekniikka&Talous pääsi harvinaiselle vierailulle kartonkitehtaaseen juuri ennen kuin koneet pysäytettiin:

Viimeisenä tuotanto päättyi KK1-kartonkikoneella. Videolla kone käy vielä:

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Board tiedotti maaliskuussa 2025 päätöksestä sulkea Takon tehdas muutosneuvottelujen jälkeen. Tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta ja kustannuskilpailukykyä.

Nyt Takon tuotannon loppuessa tehtaan 191 työntekijästä 95 on löytänyt uuden työpaikan, yhtiö tiedottaa. Osa on siirtynyt konsernin muihin yksiköihin.

Takon tuotteiden valmistus on siirretty Metsä Boardin Kyron tehtaalle Hämeenkyröön. Asiakastoimitukset jatkuvat normaalisti ilman katkoksia.

”Tehtaan tuotanto on pystytty viemään loppuun asti laadukkaasti ja vastuullisesti. Kiitos tästä kuuluu henkilöstölle, joka on toiminut vaikeasta tilanteesta huolimatta äärimmäisen ammattimaisesti. Tako on tunnettu vahvasta Takon hengestä, ja se on näkynyt sitoutuneessa työssä aivan viimeisiin tuotantopäiviin saakka”, sanoo tehtaanjohtaja Timo Ahonen tiedotteessa.

Tuotannon päätyttyä tehtaalla käynnistyivät siivoustyöt ja valmistelut tuotantolaitteiston purkua varten. Koneiden ja tuotantolaitteiden purku toteutetaan pääosin vuoden 2026 aikana. Koneet, laitteet, putket ja säiliöt tyhjennetään ja puhdistetaan vuoden 2025 loppuun mennessä.

Rakennuksen ulkopuolisten laitteiden purkamista varten on käynnistetty rakennuslupaprosessi.

Meksikossa sattui 21. toukokuuta teollisuusonnettomuus, kertoo alankomaalainen uutistoimisto BNO News. Vähintään 130 000 litraa eli 110 tonnia dieselpolttoainetta leimahti valtavana tulipallona ilmaan öljynjalostamolla Cadereyta Jiménez -nimisellä paikkakunnalla Meksikon koilliskulmalla lähellä Yhdysvaltain rajaa.

Diesel oli varastoituna 13:een säiliöön. BNO:n mukaan räjähdyspaikka oli jalostamolla osa dieselin prosessointiyksikköä.

Meksikolaisen El Heraldo de Mexico -lehden mukaan tulelle altistui 11 ihmistä, ja heistä yksi loukkaantui vakavammin. Kuolemista ei ole uutisoitu. Räjähdyksen syytä ei tiedetä.

Cadereytassa sijaitsevan öljynjalostamon omistaa, ainakin pääosin, Meksikon valtion öljy-yhtiö Pemex. Jalostamo nousi kansainvälisiin uutisiin keväällä 2024, kun Nuevo Leonin osavaltion viranomaiset peruivat jalostamon ympäristöluvan ainakin väliaikaisesti.

Räjähtäneet säiliöt eivät ole kuitenkaan kuulu uutisten mukaan Pemexille, vaan ne omisti yhtiö nimeltä Marvic.

Onnettomuudesta kuvattu näyttävä video on kiertänyt X-palvelussa eli Twitterissä. Kuvanauhan pohjalta voidaan arvailla, että tulipallo ja sienipilvi nousivat ainakin noin sadan tai parin sadan metrin korkeuteen. Tämän tarkemmin korkeutta on mahdotonta arvioida.

(Jos video alla ei näy, klikkaa tästä.)

Ruotsissa tutkitaan parhaillaan Saab Gripen -hävittäjän elektronisen sodankäynnin kykyjen eli elso-kyvykkyyden päivittämistä, kertoo Breaking Defense.

”Elektronisen sodankäynnin suhteen sanoisin, että meillä on Euroopassa kiireinen tarve täydentää sitä, missä Yhdysvallat on pitkän aikaa auttanut meitä. Tutkimme yhdessä [puolustusvoimien logistiikkalaitos] FMV:n kanssa, miten Gripen E:tä voitaisiin edelleen kehittää näiden kykyjen suhteen”, kertoi Pariisin ilmailumessujen yhteydessä pidetyssä lehdistötilaisuudessa puhunut eversti Frederik Süsskind, hävittäjäkehitystä johtava upseeri.

Ensimmäiset Ruotsin tilaamista 60:stä Gripen E -variantin koneesta on tarkoitus ottaa ilmavoimissa käyttöön kuluvan vuoden aikana. Süsskindin mukaan osaa näistä koneista voitaisiin päivittää uusilla elso-kyvyillä, tai sitten Ruotsi voi tilata lisää koneita, jotka varustettaisiin uudella elso-teknologialla.

Lue myös:

Helsingissä Koskelan varikon allianssihankkeessa haluttiin selvittää mahdollisuuksia hyödyntää sähkön kysyntäjoustoa. Varikon omistava Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2030.

Tehdyn selvityksen mukaan kysyntäjousto on oikein toteutettuna varikolle kannattava ratkaisu. Kysyntäjouston toteutuksen suunnittelusta ja teknisistä ratkaisuista vastaa Rejlers.

Sähkön kysyntäjousto perustuu yksinkertaisimmillaan siihen, että runsaasti energiaa kuluttavien laitteiden käyttöä vähennetään ostosähkön hinnan ollessa korkea ja tarpeen mukaan lisätään, kun sähkö on edullista. Koskelan varikolla tämä koskisi ennen kaikkea ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmiä.

”Selvitimme aluksi teknisiä rajoitteita kuten sitä, miten pitkään ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmän laitteita voi pitää pois päältä tai niiden tehoa rajoittaa ennen kuin tämä aiheuttaa haasteita tilojen kunnolle. Tämän jälkeen mallinsimme laitteiden käytönaikaista joustoa ja kustannuksia esimerkkivuoden aikana tuntitasolla. Näin saimme arvion vuotuisesta kustannussäästöpotentiaalista”, kertoo Rejlersin vanhempi asiantuntija Roope Mannonen tiedotteessa.

Selvityksessä arvioitiin myös sitä, millaisin kustannuksin sähkön kysyntäjouston mahdollistava järjestelmä voitaisiin toteuttaa ja mitä järjestelmän käyttö maksaisi. Kustannukset jäävät kohtuullisiksi, jos järjestelmä toimii automaattisesti sähkön hinnan vaihteluiden mukaan.

”Selvitys osoitti, että tällainen järjestelmä maksaa itsensä takaisin maltillisillakin säästöolettamilla ja kannattaa siksi toteuttaa.”

Rejlers tarkasteli selvityksessään myös toimintamalleja, joilla kysyntäjousto voidaan järjestää. Laitteiden käyttöä voidaan optimoida varikolla itse tai palvelua voidaan tilata ulkoiselta toimijalta. Ostopalvelu aiheuttaa kustannuksia, mutta voi parantaa optimoinnin tuloksia.

”Jos optimointi tilataan ulkoiselta toimijalta, varikko voi osallistua laajemmin eri sähkömarkkinoille. Jos varikko haluaa toimia itsenäisesti, sen kannattaa keskittyä spot-optimointiin eli sähkön kulutuksen automaattiseen ohjaukseen edullisemmille tunneille”, Mannonen sanoo.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne on päättänyt hyödyntää kysyntäjoustoa spot-optimointiratkaisulla.

Koskelan varikkohanke on Helsingin raitioliikenteen merkittävä infrastruktuurihanke, jossa nykyinen, osittain yli 80 vuotta vanha varikkorakennus korvataan uudella, nykyaikaisella vaunuvarikolla. Hanke vastaa pääkaupunkiseudun kasvavan raitioliikenteen tarpeisiin.

Raitiovaunuvarikkohankkeen tavoitteena on olla ympäristövastuun edelläkävijä, ja sille on asetettu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet niin hiilipäästöjen, kiertotalouden, energiaratkaisuiden kuin ympäristösertifioinnin osalta.

Koskelan varikkohanketta toteuttaa Akseli-allianssi, jossa tilaajana toimii Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy. Allianssiryhmittymään kuuluvat päätoteuttaja Skanska sekä suunnitteluosapuolina Sweco, Rejlers ja Arkkitehtityöhuone APRT.

Lue myös:

Ruotsalais-sveitsiläinen ABB on rikkonut oman maailmanennätyksensä energiatehokkuudessa uudella moottorilla. Moottorin hyötysuhde on 99,13 prosenttia, mikä on 0,08 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellinen ennätys (99,05 %).

”Tietojemme mukaan tämä on kaikkien sähkömoottoreiden ja kaikkien kategorioiden maailmanennätys. Edellinen ennätyksemme oli voimassa kahdeksan vuotta, eikä kukaan haastanut sitä”, sanoo David Bjerhag Ny Teknikille. Hän on ABB:n suurten moottoreiden ja generaattoreiden globaali liiketoimintapäällikkö.

56 megawatin moottori asennetaan intialaiselle terästehtaalle. Moottori käyttää kompressoria, joka erottaa happea ja typpeä ilmasta. Kaasuja käytetään teräksen valmistuksessa.

Moottorin tilannut intialainen asiakas ei halua paljastaa nimeään.

Vaihtamalla tavanomaisen 98,64 prosentin hyötysuhteen moottorin ennätysmoottoriin asiakas säästää 25 vuoden aikana 61 gigawattituntia energiaa. Se vastaa noin 5,9 miljoonan dollarin (n. 5,09 miljoonan euron) säästöä, kerrotaan ABB:n tiedotteessa.

”On kiehtovaa, että niin pienellä prosentuaalisella parannuksella voi olla niin suuri vaikutus.”

ABB:n tehtaalla Västeråsissa, Ruotsissa suunniteltu ja valmistettu moottori on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden vaihteessa.

Tahtimoottori

Uusi moottori on tahtimoottori, mikä tarkoittaa, että sen roottori pyörii täsmälleen samassa tahdissa kuin staattorin pyörivä magneettikenttä.

Staattori on moottorin kiinteä osa, joka sisältää käämit ja tuottaa pyörivän magneettikentän. Roottori on puolestaan moottorin pyörivä osa, joka reagoi magneettikenttään ja tuottaa mekaanista liikettä.

Teollisuudessa käytetään tavallisesti oikosulkumoottoreita eli induktiomoottoreita. Tässä maailman yleisimmässä sähkömoottorityypissä roottori pyörii hitaammin kuin staattorin kenttä.

Oikosulkumoottorit ovat suosittuja, koska ne ovat edullisempia rakenteeltaan yksinkertaisempia kuin tahtimoottorit.

Jos tavoitteena on suuri teho ja todella korkea hyötysuhde, on tahtimoottori parempi valinta. Tahtimoottoreiden hyvä puoli on myös se, että ne pystyvät sekä tuottamaan että käyttämään sähköverkon niin sanottua loistehoa. Tämä auttaa sähköverkon vaihekompensoinnissa.

Tämän tyyppisen tahtimoottorien keskimääräinen hyötysuhde vaihtelee tyypillisesti 98,2–98,5 prosentin välillä. ABB:n moottorin hyötysuhde on huomattavasti tehokkaampi.

Sähköautoissa käytettävissä pienemmissä tahtimoottoreissa käytetään usein kestomagneetteja, joita valmistetaan harvinaisista maametalleista, kuten neodyymistä.

ABB:n uusi moottori ei käytä kestomagneetteja eikä harvinaisia maametalleja. Roottorin magnetointi tapahtuu siirtämällä vaihtovirta induktion avulla roottoriin ja muuttamalla se tasavirraksi tehoelektroniikalla. Virta kulkee roottorin käämeihin ja magnetoi teräksiset navat.

Koska osat (roottori ja staattori) eivät kosketa toisiaan, moottoria kutsutaan harjattomaksi. Tämä rakenne on ollut vakiintunut suurissa tahtimoottoreissa jo pitkään.

Näin hyötysuhdetta nostettiin 0,08 %

Hyötysuhdetta nostettiin käyttämällä ohutta, piipitoista sähköterästä staattorissa. ABB on optimoinut laskentatyökalun, jonka avulla voidaan valita paras mahdollinen sähköteräs tiettyyn käyttöön.

Ilmavirta roottorin ympärillä on myös suunniteltu tarkasti. Virtauksen pitää olla tarpeeksi suuri, jotta moottori jäähtyy hyvin. Toisaalta virtaus ei saa olla liian voimakas, koska silloin syntyy kitkaa, joka hukkaa energiaa. Jäähdytyksen suuntaus tärkeimpiin komponentteihin on myös vaatinut paljon kehitystyötä.

Tuotantoa on mukautettu niin, että robotti asettaa staattorin 20 000 sähköterälevyä yksitellen eikä nipuissa. Tämä vähentää riskiä sähkön kulkeutumisesta levykerrosten välillä sekä epäedullisten virtojen ja magneettikenttien syntymistä.

Lisäksi virhemarginaaleja on hallittu tarkasti koko tuotantoprosessin ajan ja suunnittelussa on hyödynnetty hyötysuhteen optimointityökaluja.

Lue lisää:

Internetin haku-, ja mainos- ja pilvipalvelujätti Google ja teleoperaattori DNA ovat aloittaneet kyberturvallisuusyhteistyön. Samalla Google murtautuu Suomen tietoturvamarkkinalle. Asiakkaille tarjotaan Googlen Security Operations -palvelua DNA:n ja sen emoyhtiö Telenorin pyörittämän kyberturvakeskuksen kautta.

”Tyypillisesti tällainen Security Operations Center -palvelu (soc, tietoturvakeskus) on isojen organisaatioiden palvelu. Tämä Googlen palvelu ja sen skaalautuvuus mahdollistavat tarjoamisen myös pienille ja keskisuurille yrityksille”, DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Anna-Mari Ylihurula avaa uuden avauksen taustoja.

Hän sanoo tämän tarkoittavan käytännössä sitä, että uudessa ratkaisussa palvelutuotannossa hyödynnettävä tekoäly tuo tuottavuutta ja laskee käyttökustannuksia merkittävästi, jolloin käytännössä saman luokan palvelua voidaan tarjota aiempaa paljon pienemmille asiakkaille.

Google Cloud Suomen maajohtaja Markus Hongisto sanoo järjestelmän hyötyvän Googlen valtavista datamassoista. Kun käyttäjiä on miljardeja, sisältää data oikeastaan kaikki mahdolliset uhat, joita internetin kautta voi kohdata.

”Näiden asiakkaiden vuoksi palvelu on pitänyt rakentaa skaalautuvaksi ja kustannustehokkaaksi muun muassa generatiivisen tekoälyn käytöllä. Pystymme keräämään valtavat määrät kokonaisvaltaista dataa ja telemetriatietoja hyvin monista lähteistä. Tekoäly pystyy seulomaan valtavasta datamäärästä järkeviä insighteja”, Hongisto kertoo.

Ylihurulan mukaan kilpailuetuna on valmiiksi Googlen ratkaisuun sisäänrakennetut integraatiot suurimpaan osaan yritysjärjestelmiä.

”Automaattiset integraatiot yli 300 työkaluun tarkoittaa sitä, että suuri osa asiakkaista voi ottaa palvelun todella helposti käyttöön.”

DNA:n käytössä 200 asiantuntijaa

DNA:n ja Telenorin palveluksessa on noin 200 kyberturva-asiantuntijaa. Osa heistä työskentelee asiakkaille tarjottavassa tietoturvakeskuksessa. He vastaavat yhdessä Googlen automatiikan kanssa siitä, että asiakkaan järjestelmät mallinnetaan keskuksen tietoihin, jolloin asiakkaalle perustetaan käytännössä oma tietoturvakeskus.

”Meille oli Googlella todella tärkeää että tällaiseen palveluun valittiin kumppaniksi sellainen taho, jolla toimintatavat ja infrastruktuuri olivat jo ennalta kunnossa. Kun sellainen löytyi, oli erittäin hieno mahdollisuus tulla markkinoille Googlena. Suomalaiset asiakkaat haluavat useimmiten ostaa tietoturvan tällaisena managed-palveluna. Meille Googlella tämä on erittäin merkittävä avaus”, Hongisto hehkuttaa.

Ylihurulan mukaan avoimuus on olennaista tietoturvamarkkinalla.

”Äärimmäisen tärkeä osa palvelua on se, että asiakkaalle kerrotaan reaaliajassa, mitä heidän ympäristössään on tapahtunut, miten ja mitä ovia on kolkuteltu ja minkälaista uhkakuvaa heidän järjestelmissään on ollut. Sekä tietysti se, että mitä kaikkea on torjuttu reaaliajassa.”

Yhtiöillä on jo ennestään merkittävää yhteistyötä. DNA:n uutisoitiin helmikuussa siirtävän sata keskeistä sovellustaan Googlen julkipilveen Haminan datakeskukseen. Valtava projekti on edelleen kesken. Enemmänkin olisi voitu siirtää, ellei laki edellyttäisi teleoperaattorien ajavan kriittisiä toimintojaan omilta palvelinkeskuksiltaan.

”Tuo oli mielestäni ensimmäinen Googlen Distributed Cloud -toteutus pohjoismaissa. Kun siinä sitten rinta rinnan mietittiin, että mitä muuta voitaisiin porukalla tehdä, tämä mahdollisuus nousi esiin”, Hongisto muistelee.

Bisneksenä miljoonaluokkaa

Ylihurula ei paljasta DNA:n odotuksia tietoturvaliiketoiminnan liikevaihdosta tai kasvuvauhdista.

”Emme me kuitenkaan mitään kuusinumeroisia lukuja tavoittele, vaan enemmän.”

Puhutaan siis miljoonabisneksestä. Pienempään Google tuskin olisi lähtenyt mukaankaan.

”Kuten julkisuudessa olleista tiedoista voi päätellä, Google suhtautuu tietoturvaan äärettömän vakavasti myös bisnesmielessä. Olemme tehneet muutaman viime vuoden aikana useamman miljardiluokan yrityskaupan alan yhtiöistä. Ala on jo nyt valtavan iso, ja kasvaa edelleen. Jossain vaiheessa havaitsimme, että DNA haluaa niin ikään investoida alan liiketoimintaan paljon. Se oli aika perfect match”, Hongisto naurahtaa.

Google esittelee Security Operations -alustaansa tarkemmin Tukholmassa järjestettävässä Google Cloud Summit 2025 -tapahtumassa keskiviikkona 11.6.

Iranin viranomaisten väitteiden mukaan Israelin tiedustelupalvelu Mossad salakuljetti maan sisälle aseistusta, jota se hyödynsi Iranin ilmatorjunnan lamauttamisessa. Asiasta kertoo The War Zone.

Iranilaismedian mukaan maan tiedustelupalvelu on löytänyt hyökkäysten jäljiltä kustomoituja Spike-ohjuksen laukaisualustoja. Laukaisualustat oli mediatietojen mukaan varustettu internetin kautta toimivilla automaatio- ja kauko-ohjausjärjestelmillä.

Israelilaisen Rafaelin valmistama Spike on erityisesti panssarintorjuntaan käytettävä ohjus, joka voidaan laukaista niin maalta, mereltä kuin ilmastakin.

Sen kantamaksi ilmoitetaan maasta laukaistuna 32 kilometriä.

Lue myös: