Yrittäjyyden ja palkkatyön voi yhdistää
Sivutoimiyrittäjien kasvava jäsenryhmä tarvitsee ammattiliitoilta omanlaistaan edunvalvontaa.
Miksi oman palkkatyön ohella ryhdytään yrittäjäksi? Tärkein motiivi on halu toteuttaa itseään. Muita oleellisia syitä ovat liikeidean testaaminen päätoimista yrittäjyyttä ajatellen ja lisätulojen hankkiminen. Yrittäjyys voi olla myös varasuunnitelma palkkatyön loppumisen tai vähenemisen varalta.
Tämä selviää TEKin ja Suomen Ekonomiliitto SEFEn jäsentutkimuksesta. Motivaation lisäksi tutkimuksesta käy ilmi sivutoimisen yrittäjyyden mielekkyys. Palkkatyön ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistäminen onnistuu kyselyyn vastanneiden mielestä hyvin. Siitä koetaan olevan jopa etua; etenkin palkkatyön katsotaan hyötyvän yrittäjyyden tuomasta monipuolisesta näkemyksestä ja kasvaneesta tehokkuudesta.
Omasta yritystoiminnasta ei juurikaan puhuta työpaikalla vaikka pomo yleensä tietääkin asiasta. Yli puolet vastaajista pitää työnantajan suhtautumista sivutoimiseen yrittäjyyteen myönteisenä ja vain 8 prosenttia kielteisenä. Joustavuus edesauttaa työn ja yrittäjyyden yhdistämistä; kolmella neljästä sivutoimiyrittäjästä on joustavat työajat.
Liittojen pitäisi aktivoitua
Vastaajien mielestä yrittäjyys kuuluu ehdottomasti oman ammattiliiton agendalle. Kyselyyn vastanneista jäsenistä kuitenkin vain 16 prosenttia pitää todennäköisenä siirtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi kolmen vuoden sisällä.
Liittojen on ymmärrettävä, että jäsen voi olla vaihtelevasti palkkatyössä ja yrittäjä, ja välillä molempia yhtä aikaa. Siirtymät ovat tätä päivää ja tulevaisuutta. Vastaajien mielestä on tärkeää, että liitoissa sivutoimiyrittäjyys tunnistetaan ja tunnustetaan ilmiönä.
Kasvava sivutoimiyrittäjien jäsenryhmä tarvitsee omanlaistaan edunvalvontaa. Liitoilta kaivataan aktiivista otetta lisäarvopalveluina ja vaikuttamisena. Edunvalvonnan toivelistalle nousivat tutkimuksessa yrittäjyyskoulutuksen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin, arvonlisävelvollisuuden alarajan nostaminen ja starttirahan mahdollistaminen päätoimiseksi yrittäjäksi siirtyville.
Pelastaako liitto byrokratian rattaista?
Pienen yrityksen on tehtävä samat ilmoitukset kuin isompienkin, vaikka tilikauden aikana ei olisi lainkaan liiketoimintaa. Tällaista etenkin pieniä yrityksiä kohtuuttomasti rasittavaa byrokratiaa olisi vastaajien mielestä kevennettävä.
Byrokratian lisäksi sivutoimiyrittäjiä rasittavat rahoitukseen, verotukseen ja juridisiin menettelyihin liittyvät kysymykset. Patentointi, kansainvälistyminen, kilpailukieltosopimukset ja verosuunnittelu mietityttävät. Suurimmat huolet kohdistuvat työttömyysturvaan ja sosiaaliturvaan yleensä. Näihin liittyvissä kysymyksissä kaivataan neuvontaa.
Vastaajat toivovat omalta liitoltaan koulutuksia ja tietopakettia sivutoimisesta yrittäjyydestä. Jäsenet myös kaipaavat asiantuntijatukea juridisissa ongelmissa ja aktiivista tiedotusta yritystoimintaan liittyvistä lainmuutoksista.
Sivutoiminen yrittäjyys voi olla urapolun haara yhä useammalle, mutta polun valitsevat tarvitsevat tukea. Yrittäjämääritelmiä olisi syytä yksinkertaistaa ja yhtenäistää. Lisäksi työttömyysturvaan, kilpailukieltoihin ja eläkekertymään liittyviä mahdollisia ongelmia on analysoitava ajoissa.
Lähde: Sivutoimiyrittäjyys-tutkimus.
Kuinka monta tuntia viikossa käytät keskimäärin aikaa yritystoimintaan?
Sivutoimiseen yrittäjyyteen käytetään keskimäärin 6 tuntia viikossa. Sivutoimiyritys edellyttää päivittäistä panostusta 22 prosentilla, viikoittaista 37 prosentilla ja kuukausittaista tai kausiluontoista 33 prosentilla.
Lähde: Anmari Viljamaa ja Elina Varamäki: Sivutoimiyrittäjyys ekonomien ja diplomi-insinöörien keskuudessa.
Näin tutkimus tehtiin |
| TEKin ja Suomen Ekonomiliitto SEFEn Seinäjoen ammattikorkeakoululla teettämä tutkimus Sivutoimiyrittäjyys ekonomien ja diplomi-insinöörien keskuudessa toteutettiin keväällä 2014. Kyselyyn vastasi yli tuhat TEKin ja SEFEn jäsentä. Vastaajista 850 toimi sivutoimisina yrittäjinä. Osaa heistä myös haastateltiin henkilökohtaisesti. Tutkimus kartoitti työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä haasteita sekä akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita. |
Toiveisiin on jo osin vastattu |
Yrittäjäjäsenille suunnattujen palveluiden kysyntä on kasvanut. TEK on lisännyt ja pyrkinyt parantamaan näitä palveluja. Paljon on tehty, mutta parannettavaakin on. Palvelujen ja vaikuttamistyön kehittämiseen liittyvät ehdotukset ovat tervetulleita. Niitä voi antaa esimerkiksi Yrittäjäklubin somekanavissa.
|