Vesihuollon kohentaminen nostaa Vietnamin pois kehitysmaasarjasta
DI Nguyen Huu Thuan kiittää suomalaisia yhteistyökumppaneita ammattimaisesta asenteesta Vinhin kaupungin vedenpuhdistamon rakentamisessa. Taifuunien vaivaamalla kostealla alueella puhdas vesi on askel kohti parempaa elämää ja kehittynyttä kansantaloutta.
Saavumme Vietnamiin lokakuun alussa, juuri kun toisen asteen taifuuni (asteikko 1-5, joista 5 tuhoisin) on pyyhkäissyt maan rannikon yli. Noin 300 kilometrin matka Hanoista Vinhiin kestää 7 tunnin sijaan 10 tuntia, koska vesi on katkaissut teitä ja aiheuttanut sortumia.
Paikalliset ottavat vastaan luonnonmullistuksen ihmeen tyynesti, paikoin jaksetaan jopa hymyillä, kun tietä aukaistaan sortuneesta hiekasta.
Myös Vinhin alueen vesilaitoksen vs. johtaja Nguyen Huu Thuan hymyilee, vaikka vesi on tulvinut vedenpuhdistamon työmaalle, niin ettei työtä voida sinä päivänä jatkaa.
– Tämä vesiongelma on vain tilapäinen. Sadekausi on juuri päättymässä. Uskon projektin valmistuvan aikataulussaan vuonna 2014, Thuan sanoo.
Ajatus puhtaasta täytyy myydä
Vinhin kaupungin ja ympäristön juomavesiprojekti on Suomen valtion korkotukilainaa (Official Development Assistance) hyödyntävä hanke. ODA:n perusajatuksena on, että Suomen kaltainen maa takaa kehittyvän maan vapailta markkinoilta ottaman lainan ja maksaa lainakorot, jotka tulkitaan kehitysavuksi.
Projektin johtoyksikköä (PMU) johtava Thuan kertoo, millaisia esteitä on ylitettävä, ennen kuin päätös hankkeen rahoittamisesta saadaan aikaan.
– Ensimmäinen kynnys ei ole taloudellinen vaan psykologinen. Päättäjien on arvioitava yhdessä, kuinka kipeästi ihmiset tarvitsevat puhdasta juomavettä.
– Vinhin kaupungin ja sen ympäristön vesihuolto on iso projekti, muttei niin iso, että päätös olisi tehtävä
valtakunnallisella tasolla. Päätös tehdään provinssitasolla, kun kaikki asianosaiset ovat vakuuttuneet hankkeen tarpeellisuudesta, Thuan kertoo.
Vinhissä on 300 000 asukasta, ja sen ympäristössä noin 150 000, joten 92 miljoonan asukkaan Vietnamissa se on pieni kaupunki.
Uutta teknologiaa kokeillaan
Diplomi-insinööri Thuan on valmistunut Hanoin teknillisestä yliopistosta vuonna 1979. Hän on siis nähnyt Suomen kehitysapuna 1975 alkaneiden vesiprojektien aikaisempiakin vaiheita. Pääkaupungista Hanoista alkaneiden Finnish Water -hankkeiden onnistuminen vaikuttaa myös pienempien kaupunkien vastaaviin hankkeisiin. Thuan on kuitenkin varovainen.
– Hanke on meille iso, ja lisävaikeutta tuo uuden teknologian kokeileminen vedenpuhdistuksessa. Siinä tarvitsemme suomalaisten infrastruktuuriosaamista.
– Tärkeää on myös suomalaisten ammattimaisen täsmällinen asenne teknologian soveltamisessa käytäntöön. Arvostamme sitä, että suomalaiset toimivat täällä samalla tavalla kuin kotimassaan, Thuan kiittelee.
Hän tähdentää kaikkien osapuolten vastuuta projektin onnistumisessa. Paikallisten rakennusyritysten ja suomalaisen urakoitsijan Econet Oy:n yhteistyön pitää toimia.
– Ongelmia ilmenee aina, se on luonnollista. Mutta kaikkien osapuolten pitää päästä esittämään mielipiteensä, ilman painostusta. Vain sillä tavalla syntyy keskinäinen kunnioitus, joka on toimivien päätösten edellytys, Thuan sanoo.
Hän kiittelee Econetia siihen malliin, että yhtiön Vinhin hankkeen työmaapäällikkö Pekka Korkeila melkein toppuuttelee. Korkeila sanoo, että toisinaan on vaikeata saada nopeita päätöksiä aikaiseksi työmaalla. Samana päivänä eikä välttämättä seuraavanakaan saada päätöstä käytännön toimiksi, ”ei pahalla eikä rahalla”. Kaikkeen tarvitaan yhteinen neuvottelu.
– Mutta projektinjohtaja Thuan on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Neuvottelut sujuvat ja tulosta syntyy, kun kahdenkeskinen yhteisymmärrys löydetään, palauttelee Korkeila kehuja takaisin.
Ikä on osaamisen merkki
Pekka Korkeilan, 57 vuotta, ja Nguyen Huu Thuanin, 58, yhteisymmärrys on helposti havaittavissa. Voisiko kulttuurierot ylittävä ymmärtäminen, jopa toveruus, johtua iästä?
Thuan kiistää hymyssä suin ja jakaa kiitosta päätöksenteossa projektin teknilliselle varajohtajalle Nguyen Huu Thaolle ja projektin varajohtajalle Chu Hong Trungille.
Heistä Thao on jo kokeneempi, mutta Trung vielä nuori. Projektinjohtaja Thuan kuulostaa melkein ruotsalaiselta pehmojohtajalta alaisia kehuessaan. Korkeila toppuuttelee vastuujakovuodatusta, ja lausuu näkemyksenään, että päätökset syntyvät pääasiassa Thuanin toimesta.
Sana sanaa vastaan. Kysytäänpä asiaa tämän piirin ulkopuolelta. Helsingin Malmilla toimivan Econetin toimitusjohtajalla DI Matti Leppäniemellä on vuosikymmenten kokemus ulkomaanprojekteista. Onko Vietanamissa iällä erityinen merkitys päätöksenteossa?
– Osaaminen ratkaisee, ja että osaa tuoda sen esille. Mutta kun paikallinen päättäjä on yleensä iältään ennemminkin yli 60 kuin yli
50 vuotta, emme voi lähettää sinne 30-vuotiasta asiantuntijaa, vaikka hän olisi kuinka pätevä. Häntä ei yksinkertaisesti otettaisi vakavasti, muotoilee Leppäniemi.
Hukkaa lompakkosi Suomessa
Projektinjohtaja Thuan on 24- ja 26-vuotiaiden tytärten isä, ja yhden lapsenlapsen vaari. Hän vertaa Vinhin vesiprojektin toteuttamista elämään, ja erityisesti lastenkasvatukseen: täytyy edetä pienin askelin.
– Kun osaaminen lisääntyy, voi vaatia enemmän. Sillä tavoin syntyy kestäviä tuloksia, Thuan toteaa.
Vesialan infrastruktuuriosaamisen ja kohdemaan luonteen ymmärtämisen lisäksi hän kiittelee suomalaisten rehellisyyttä.
– Luin vietnamilaisesta lehdestä, että eri maissa oli kokeiltu, kuinka moni 12 tahallaan hukatusta lompakosta palautetaan. Suomessa palautettiin kaikki paitsi yksi. Hieno tulos Suomen kannalta, sanoo Thuan.
Hän viittaa Valittujen Palojen juttuun, jossa 40 euroa sisältäviä lompakkoja ”hukattiin” 16 maassa. Suomen jälkeen rehellisimmät löytäjät olivat Intiassa, Yhdysvalloissa ja Unkarissa.
Vedet vaikea pitää erillään |
|
Veden puhdistaminen on kaikkialla maailmassa aika samanlaista puuhaa. Mutta Pohjois-Vietnamissa juomaveden puhdistamisen haasteena on sekä maaperän että toistuvien sateiden tuoma runsas vesi. – Vaikeinta on pitää vedet erillään. Suurin ongelma tulee kaivuutöille, kun sataa valtavasti, ja pohjavesi on valmiiksi ylhäällä. Vuorokauden aikana saattaa tulla jopa 30 senttimetriä vettä, kertoo Vinhin vesihankkeen työmaapäällikkö Pekka Korkeila. Sateen ohella lisähaasteen tuovat usein toistuvat taifuunit, joiden vaikutusalueen leveys voi olla 300 kilometriä. Korkeilan mukaan maaperä on niin vetistä, että mihin tahansa kaivaa kuopan, se täyttyy puolilleen hetkessä. Juomavettä valmiissa laitoksessa syntyy noin 20 000 kuutiota päivässä. Suunnittele ja rakenna -urakkaan kuuluu siirto-, jakelu- ja huoltolinjoja noin 250 kilometriä sekä kaikki tarvittavat pumppaamot, saostusaltaat ja vedenkäsittelylaitokset. Noin 10 miljoonan euron hanke valmistuu kesällä 2014. Pelkän avaimet käteen -urakan teknologian ja rakentamisen lisäksi suomalaiset kouluttavat paikallisia myös käyttöönottoon ja laitoksen ylläpitoon. Myös tavallisille ihmisille annetaan tietoa, miten vedenpuhdistamo vaikuttaa elämään. Se, että juomavettä tulee putkesta, ei ole itsestään selvä asia. Juomavesi puhdistetaan siihen tasoon, että suomalaisen standardin mukaan sen juominen edellyttäisi keittämistä. Kuitenkin vedenlaadun nosto aikaisemmasta on merkittävä. – Juomaveden paraneminen vähentää sairauksia ja parantaa tavallisten ihmisten elämänlaatua. Se kertoo elintason noususta. Paikalliset tuovat tätä esiin kaikissa yhteyksissä, mikä helpottaa meidän työtämme, Korkeila kertoo. |
Onko ODA ja Finnish Water loppumassa Vietnamissa? |
|
Ulkomaan konkarirakentaja DI Matti Leppäniemen yhtiö Econet rakentaa vedenkäsittelylaitteita Suomessa ja maailmalla. Hän pitää kehitysapuna annettavaa korkotukilainaa (ODA) hyvänä välineenä ja väliaskeleena autettaessa kehitysmaita kohti toimivaa teollisuusyhteiskuntaa. Tällä hetkellä 70 henkeä työllistävä Econet Oy itsenäistyi rakennusyhtiö Skanskasta 2002, jolloin toimiva johto osti yrityksen. Kaupan rahoitti pääomistaja ja nykyinen toimitusjohtaja Leppäniemi. Econet sai kertaheitolla Vietnamin vesirakentamiseen kovat referenssit ostaessaan YIT:n ympäristöyksikön 2009. – YIT Enviroment oli tehnyt Kiinaan vesihankkeita jo 1980-luvulla, ja ollut Vietnamin vesihankkeissa 1970-luvulta alkaen. Kaikkiaan YIT on toiminut ja opiskellut vesirakentamista sata vuotta. Siksi meidän on ollut helppo jatkaa, Leppäniemi sanoo.
Hyvänä esimerkkinä EgyptiKun Leppäniemeltä kysyy näkemystä kehitysyhteistyönä annettavasta korkotukilainasta ODA:sta, ”maisterin diplominkin lukaisseesta” LVI-insinööristä kuoriutuu yhteiskuntatieteilijä ja hieman filosofikin. ODA:ssa Suomen kaltainen maa takaa kehittyvän maan ottaman lainan ja maksaa lainakorot, jotka lasketaan sitten kehitysavuksi. – Kehitysavun ensimmäinen ajatus ja aste on, että ”köyhää pitää auttaa”. Kun autettavalla maalla menee hieman paremmin, voidaan sen omilla jaloilla seisomista auttaa. ODA on siihen hyvä väline, Leppäniemi toteaa. Seuraavassa vaiheessa kehittyvä maa ottaa lainaa ilman muiden maiden takausta, ja lopulta se maksaa lainan korotkin itse. Leppäniemi nimeää esimerkiksi onnistuneesta kehityksestä Egyptin, jossa hän oli töissä 1980-luvun lopulla. – Ensin Suomella ja Egyptillä oli kahdenvälisiä hankkeita Badr Cityssä. Niiden kautta egyptiläiset oppivat projektinhallintaa. Seuraavaksi oli Egyptin puoliksi maksama hanke. Lopulta hankkeet olivat sataprosenttisesti paikallisten maksamia ja toteuttamia. - Näin Egyptissä tie vei kehitysavusta normaaliin bisnekseen. Kehitysavussa ja rakennusviennissä on sama perusajatus: yritystoiminta täytyy saada lokalisoitua.
40 vuotta ja hyvä maineMutta takaisin Vietnamiin. Kun suomalaiset ovat toimineet Vietnamissa lähes 40 vuotta, ja Vietnam on kehittynyt ja rikastunut harppauksin, kai suomalaisilla yrityksillä on hyvät saumat saada tilauksia legendaarisen Finnish Waterin maineen myötä? – Suomi aikoo leikata korkotukilainojaan niin, että käytännössä meidän projektit ovat viimeiset. Olisi hyvä muistaa, että jäteveden käsittelyssä ei meillä Suomessakaan saavutettu nykyistä kestävää ja korkeaa tasoa viidessä, kymmenessä eikä 15 vuodessa. Siinä meni useampi sukupolvi ja vuosikymmen, Leppäniemi pohtii. Ulkoministeriön sivuilla asia todetaan: ”Vuonna 2013 Suomi tukee Vietnamin kehitystä yhteensä 9,7 miljoonalla eurolla. Vuoteen 2016 mennessä tuki laskee asteittain 4,4 miljoonaan euroon.” Leppäniemen mukaan Suomen lopettaessa ODA:n tilalle astunevat Japani ja Maailmanpankki. – Valistunut arvaukseni tulevasta on, että Japani vahtii hyvin tarkkaan, että kaikki projektit ja laitetilaukset menevät japanilaisille yrityksille. Maailmanpankin hankkeet menevät taas kiinalaisille toimijoille, Leppäniemi sanoo. Vietnamin päässä suomalaisten osaamiseen jaksetaan uskoa pienten kaupunkien vesi- ja jätevesihankkeen jälkeisessä yhteistyössä. Vinhin kaupungin ja sen ympäristön vesiprojektin johtaja Nguyen Huu Thuan luettelee useita vesihankkeita, joissa suomalaiset ovat mukana. – Vesihankkeet ovat toimineet hyvin niin suurissa kuin pienissäkin kaupungeissa. Olen varma, etteivät yhteishankkeet ole loppumassa, toteaa Thuan. |
FAKTA |
Vietnam - vaurastuva nuorten kansakuntaVietnam on sosialistinen tasavalta, jossa noin 92 miljoonaa asukasta. Vietnamilaisten miesten eliniänodote on tällä hetkellä 70 vuotta ja naisten 75 vuotta. Vietnamin väestö on nuorta: alle 15-vuotiaita väestössä on 25 prosenttia ja yli 65-vuotiaita vain noin kuusi prosenttia. Puolet väestöstä on iältään 29-vuotiaita tai nuorempia. Suomessa vastaava luku on 43 vuotta. Suurimmat kaupungit ovat eteläinen liike-elämän keskus Ho Chi Minh City (entinen Saigon), jossa on 7,2 miljoonaa asukasta ja pohjoinen pääkaupunki Hanoi, 6,5 miljoonaa asukasta. Vietnam saavutti alemman keskitulotason maan statuksen vuonna 2010. Sen bruttokansantuote ylsi noin 1 300 Yhdysvaltain dollarin tasolle henkeä kohden vuonna 2011. Vietnamin talouden kasvuvauhti on ollut Kiinan ohella Aasian nopeinta, noin 6–8 prosenttia vuodessa. Vuosi 2012 oli Vietnamin taloudelle vaikea, talouskasvu jäi viiteen prosenttiin |
