Välkommen! Tekniska Föreningen i Finland kutsuu nuoria
Puheenjohtaja Pär Mickos miettii, mikä harmaantuvassa TFiFissä vetoaisi nuoriin tekniikan akateemisiin.
Mitään vallankumouksellista ei 134-vuotiaan ruotsinkielisen insinöörijärjestön menoon ole uuden puheenjohtajan myötä suunnitteilla. Haasteisiin etsitään ratkaisuja kaikessa rauhassa.
Pär Mickoksen kolmivuotiskausi TFiFin johdossa alkoi vuodenvaihteessa. Tekniska Föreningen i Finland TFiF valitsi puheenjohtajansa yksimielisesti joulukuussa. Mickos seuraa tehtävässään TFiFiä kaksi kautta luotsannutta Mikaela Runebergia.
De Yngres Råd töihin
Perinteikkään järjestön suurin ongelma on innostaa uudet sukupolvet mukaan toimintaan. Kun ensimmäinen jäsenmaksu napsahtaa maksettavaksi, lähes puolet ilmaisesta opiskelijajäsenyydestä nauttineista jättää TFiFin.
– Vastavalmistuneiden fokus on nyt jossain muualla kuin järjestötoiminnassa, Mickos toteaa.
4 200 jäsenen järjestö alkaakin harmaantua.
– Varsinaisista jäsenistä alle kolmikymppisiä on noin 3,5 prosenttia, eläkeläisiä noin 14 prosenttia.
Reilusta 300 aktiivistakin yhä useampi on jo seniori-iässä.
– On hienoa, että eläkeläiset ovat vilkkaasti mukana toiminnassa, mutta jatkon kannalta joukkoon tarvitaan myös uutta verta.
Pääosa jäsenistä rekrytoidaan Otaniemen ja Åbo Akademin kasvateista heti valmistumisen jälkeen.
Uusia varsinaisia jäseniä tulee vuodessa 40–50. Vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli 70–80.
Tumput suorina kehitystä ei ole jääty katsomaan, vaan tuumasta on ryhdytty toimeen: vuonna 2012 TFiFissä aloitti toimintansa Framtidsgruppen, joka pohtii ratkaisua ongelmaan.
– Se onkin jo tuottanut tukun uusia ideoita. TFiFin logo ja ilme sekä verkkosivusto on uudistettu. Kuluvan vuoden alussa aloitti myös De Yngres Råd, joka yhdistää teekkarit ja nuoret jäsenemme.
Palveluja ja yhteisöllisyyttä
Jäsenpidossa kysymys on tietysti siitä, mitä rahalla saa. TFiFin jäsen saa jäsenmaksua vastaan oman järjestönsä, mutta myös kattojärjestö TEKin palvelut.
Lakimies-, ura- ja palkkaneuvonta hoituu TEKin toimistosta. Myös työmarkkinaedunvalvonnasta vastaa TEK.
TFiF tarjoaa jäsenilleen puolestaan ruotsinkielisen ympäristön ja verkoston. Runsas tapahtumatarjonta järjestetään pääasiassa yhteistyössä ruotsinkielisiä amk-insinöörejä edustavan Driftingenjörsförbundet i Finland DIFFin kanssa. Vuodessa on 60–90 jäsentilaisuutta.
Jäsenlehti Gula Bladet ilmoittaa tilaisuuksista, mutta käytössä ovat tietysti myös verkkosivut, sähköpostit, Facebook ja LinkedIn.
Yrittäjäoppia ja maakuntatoimintaa
Yksi uusi houkutin Mickoksella on mielessään: yrittäjyys.
– Yrittäminen kiinnosta nyt opiskelijoita ja vastavalmistuneita enemmän kuin koskaan, joten se olisi syytä nostaa entistä vahvemmin esille myös TFiFin toiminnassa.
– Verkostoitumistilaisuuksia, yrittäjäiltoja, kokeneita menestyjiä lavalla kertomassa, miten se tehdään, itsekin yrittäjänä toimiva Mickos miettii vaihtoehtoja.
TFiFin haasteena on myös maakunnissa asuvien jäsenten palveleminen.
Toiminta painottuu pääkaupunkiseudulle, mutta jatkossa tavoitteena on lisätä tapahtumatarjontaan myös muualla maassa. TFiFillä on paljon jäseniä muun muassa Turun alueella sekä Pohjanmaalla.
– Turussa paikallisjaosto toimii erittäin aktiivisesti. Paikallistoimintaa on myös Tampereella. Vaasassa TFiFin jäsenille järjestetään ohjelmaa yhdessä DIFFin kanssa.
Mickos on miettinyt myös sitä, miten Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset saataisiin mukaan järjestötoimintaan.
– Potentiaalia on jo aika paljon, joten tätäkin meidän kannattaa TFiFissä pohtia.
Loistavat edellytykset
Lähtökohdat TFiFin toiminnalle ja kehittämiselle ovat ainakin mainiot.
Hyvin hoidettu talous, kiinteistö keskellä Helsinkiä, vahvat perinteet ja hyvä henki.
Mickos vastasikin puheenjohtajaehdokkuuspyyntöön myöntävästi jo viime elokuussa.
– Otin pestin vastaan, koska se tarjoaa mielenkiintoisia haasteita sekä mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja näkökulmiin. Puheenjohtajuus sopii myös elämäntilanteeseeni.
Vaikka Mickos nousi puheenjohtajaksi rivijäsenten joukosta, side TFiFiin syntyi jo todella varhain – ja iloisissa merkeissä.
– Isä ja äiti olivat diplomi-insinöörejä, joten kävimme usein TFiFin perhelou-nailla ravintola Tekniskassa Yrjönkadulla.
Geenien, kasvatuksen ja/tai lounaiden ansiosta perheen kaikki neljä lasta valitsivat diplomi-insinöörin uran. Veli on toiminut myös aktiivisesti TFiFissä, hän oli järjestön hallituksen jäsen 1990-luvulla.
”Yrittäjyys on mun juttu” |
Otaniemestä konetekniikkaa opiskellut Pär Mickos hakeutui pian valmistuttuaan ulkomaille töihin. Saksassa meni neljä vuotta, Ruotsissa kuusi. Mickos muutti Saksan Hannoveriin vuonna 1992 ja aloitti siellä työt Varta AG:n projekti-insinöörinä tuotannon suunnittelussa. – Oli mukava toimia Euroopan laajuisella kentällä. Firma tarjosi myös runsaasti koulutusmahdollisuuksia. – Neljän vuoden kuluttua muutimme Tukholmaan, jossa toimin Vartan account managerina. Käynnistysakkuja autoteollisuudelle kaupatessaan Mickos löysi itsestään myyntimiehen, ja ura eteni kaupan parissa: reilun kahden vuoden kuluttua tuli kutsu Enersyssille myynnin johtotehtäviin. Perhe viihtyi Ruotsissa, ja lapset ehtivät aloittaa siellä koulunsa. Jälkikasvu oli myös syy paluumuuttoon vuonna 2002. Mickokset halusivat lastensa oppivan myös suomen kielen. – Jatkoin Enersyssin palveluksessa Suomessa kaksi vuotta. Sen jälkeen siirryin Sarlinille divisioonan vetäjäksi ja sieltä myöhemmin Rautaruukin myyntijohtajaksi. Vuonna 2010 Mickos halusi muutosta – ja hyppäsi tuntemattomaan. Samalla Mickos tunnisti itsessään yrittäjän. – Tämä on minun juttuni! Nyt Skaldomet on myyty, ja Mickos on juuri liittynyt osakkaaksi Avexor-nimiseen firmaan. Yritys tarjoaa teollisuusyrityksille liiketoiminnan kehitysprojekteja. Yrittäjyys teki Mickoksesta uudelleen TFiF-aktiivin. Yhteys rakentui reilu vuosi sitten, kun Mickos ilmoittautui TFiX-mentoriksi. TFiF on tarjonnut jäsenilleen jo yli kymmenen vuoden ajan mahdollisuutta osallistua mentorointiohjelma TFiXiin, jossa työelämäkokemusta jo hankkineet antavat ohjausta ja tukensa ohjelmaan hakeutuville junioreille. Mickos ryhtyi mentoriksi nuorelle yrittäjälle. |