Urbaaneja mylläreitä ja sillanrakentajia

Betonimiehenkuja 3 E, Espoo. Osoite paljastaa, että ollaan Otaniemessä, Aalto-yliopiston kampuksella. Entiseen VTT:n sillanrakennustekniikan koehalliin käydään sisään lastauslaiturin ovesta. Hallimaisen rakennuksen lattia on betonia. Keskikäytävän vasemmalla puolella on sermeillä eroteltuja työ-, kokous- ja esittelytiloja kolmessa kerroksessa. Keskikäytävän oikealta puolelta nousee portaat avoimeen työtilaan, jonka ikkunalaudat ovat täynnä arkkitehtiopiskelijoiden valkoisia pienoismalleja.

Koko rakennus tuntuu olevan yhtä, avointa tilaa. Sitä koristavat värikkäät bannerit, julisteet, logot ja futuristiset härvelit. Kaikki huonekalut ovat kierrätettyjä.

– Täällä näyttää joka päivä erilaiselta, kommentoi tuottaja Lars Miikki kävellessään keskikäytävää pitkin kohti sen päässä sijaitsevaa 3D-teatteria.

Rakennus on Urban Mill. Tilasta ja toiminnasta vastaavat Miikki ja vastaava tuottaja Kari Mikkelä ovat sen urbaaneja mylläreitä. Mutta mitä ihmettä tämä mylly jauhaa?

Startup-henkinen kiihdyttämö

Urban Mill on temaattinen innovaatiohubi eli solmupiste, jossa erilaiset ihmiset, toimintatavat ja ajatukset kohtaavat. Päämäärä on tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää ja tehdä työtä. Merkittävimpänä yhteistyökumppanina on Espoon kaupunki, joka käyttää Urban Milliä kehittämisympäristönään.

Myllyn ekosysteemissä toimii kaupungin, yliopiston ja suurten yritysten lisäksi 50 start-up-tiimiä, joista parisenkymmentä toimii pysyvästi Urban Millissä. Tila ei kuitenkaan ole vain avotoimisto aloitteleville hankkeille ja yrityksille.

– Täällä tehdään asioita yrittäjämäisesti. Ideana on tehdä yhteistyötä, luoda uutta yhdessä ja viedä uusia toimintatapoja käytäntöön, Mikkelä kertoo.

Mikkelän mukaan Urban Mill toimii kiihdyttämönä yritystoimintaa aloitteleville, mutta myös esimerkiksi pitkään yhdessä toimineille tiimeille, jotka haluavat kokeilla uusia, start-up-henkisiä toimintatapoja. Yrittäjien lisäksi rakennuksessa työskentelee tutkijoita ja opiskelijoita – etenkin Aalto-yliopistosta – sekä Espoon kaupungin työntekijöitä.

Urban Mill ei ole passiivinen tila. Mikkelä ja Miikki fasilitoivat yhteistyötä ja edistävät tilassa toimivien asioita aktiivisella otteella.

– Kun Urban Milliin tulee uusi toimija, autamme häntä löytämään itselleen tärkeät asiat ja yhteistyökumppanit, Mikkelä kertoo.

Miikki antaa esimerkin.

– Täällä oli koolla Espoon kaupungin kulttuurialan päättäjiä. Esittelin heille Urban Millissä samana päivänä aloittaneen yrityksen työntekijän. Yksi ryhmäläisistä innostui välittömästi mahdollisuudesta soveltaa esiteltyjä ratkaisuja omassa toiminnassaan.

Mikkelä kertoo, että kehitystiimejä ja aloittelevia yrityksiä autetaan löytämään ensimmäiset käyttäjät ja asiakkaat. Jos toimijat eivät ole fyysisesti Urban Millissä, heidän osaamisensa voi silti olla esillä tiloissa ja herättää mahdollisen käyttäjän tai asiakkaan kiinnostuksen.

Miikki ja Mikkelä puhuvat Urban Millin toimijoista lämpimästi ”meidän” tiimeinä ja yrityksinä. He muistavat kuitenkin aina korjata, etteivät ole osakkaina niissä, vaan toimivat samassa ekosysteemissä.

Kaikkea muuta paitsi hotelli

Päivittäisen kehittämistoiminnan lisäksi Urban Millissä järjestetään erilaisia tapahtumia. Perustamisestaan 2013 lähtien niitä on ollut yli 1 500, pienistä työpajoista suuriin seminaareihin ja karonkkajuhliin.

Tapahtumia ovat järjestäneet esimerkiksi yliopistot, ammattikorkeakoulut, valtio, kunnat, eri alojen yritykset, yhdistykset ja yksittäiset ihmiset. Urban Mill palvelee sekä fyysisesti että verkossa. Kaikkiaan toimintaan on osallistunut yli 50 000 henkilöä.

Lisäksi Urban Millissä käy vierailijoita, osa sovitusti ja osa ihan yllättäen. Parissa vuodessa kävijöitä on ollut noin 7 000.

– Otaniemi kätkee sisäänsä toimintaa, jota ei tunneta yleisesti. Tänne tulee paljon ryhmiä ulkomailta. Vieraat ovat eniten ihmeissään korttelin innostavasta tekemisen ja yhteistyön kulttuurista, Mikkelä kertoo.

– Viime kesänä täällä työskenteli kuukauden ajan korealainen Summer Startup 2015 -ryhmä. Royal College of Arts työsti täällä viikon Aallon opiskelijoiden kanssa sitä, miten koulusta saataisiin palvelu. Aiemmin Ruandan pääkaupunkiin Kigaliin suunniteltiin neljässä kuukaudessa kaksi uutta ihmiskeskeistä kaavaluonnosta eteläafrikkalaisen professorin johdolla, Mikkelä luettelee esimerkkejä Urban Millin kansainvälisistä käyttäjistä.

Mikkelällä ja Miikillä on valtava lista organisaatioista, jotka ovat käyttäneet Urban Milliä. Vain kerran he ovat kieltäneet tilan käytön.

– Sanoimme ei, kun espanjalaisen ESADE:n Master-kurssi halusi käyttää tätä hotellina.

Ulos siiloista

Diplomi-insinöörit Mikkelä ja Miikki ovat olleet mukana Urban Millissä sen valmisteluvaiheesta alkaen. Toiminta käynnistettiin osana RYM Oy:n Energizing Urban Ecosystems -ohjelmaa, yhteistyössä muun muassa Aalto-yliopiston, Aalto-yliopisto-kiinteistöt Oy:n ja SRV Yhtiöt Oyj:n kanssa.

– Useat eri toimijat halusivat paikan, jossa Espoon aluetta voitaisiin kehittää yhdessä. Ongelmana oli sirpaloituminen: eri organisaatiot ja hankkeet eivät tienneet toistensa tekemisistä. Näin rikastuttavan yhteistyön käynnistäminen oli hankalaa, Mikkelä kuvailee.

Urban Mill on erikoistunut urbaanien haasteiden ratkaisemiseen. Esimerkiksi keväällä 2013 Otaniemen alueen suunnittelua ryhdyttiin työstämään uudella tavalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta kutsui luottamushenkilöt, virkamiehet, tutkijat, maanomistajat, yritykset ja asukkaat Urban Milliin yhteiseen työ-pajaan. Suunnitelmaa työstettiin monin keinoin yhdessä. Uutta toimintatapaa on sovellettu myöhemmin muilla Espoon alueilla. 

Mikkelä ja Miikki panostavat Urban Millissä siihen, että kehittäminen tapahtuu konkreettisten prototyyppien ja kokeilujen avulla. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa 3D-teatteri tulee tarpeeseen: yhteiskehittely on dynaamisempaa 3D-kaupunkisimulaatioiden kuin paperisten kaavapiirustusten avulla.

3D-teatterikin on Urban Millin toimintatavan tuotos. Se on Aalto Built Environment Labin (ABE) tutkimustyötila, mutta muiden käytössä niinä päivänä, kun he eivät sitä itse tarvitse.

– Meillä ei olisi ollut varaa 3D-teatteriin. ABE:lla oli intressi rakentaa sellainen tänne, niin kyllähän se sopi! Omana ideanamme on edistää sen avulla avointa 3D-kaupunkimallikehitystä, Mikkelä selittää.

Sattumaa ja yhteistyötä

Digitalisoituvassa maailmassa vaikuttaa siltä, että useat yhteisöt syntyvät ja toimivat verkon välityksellä. Miten Urban Millin kaltainen fyysinen yhteistyöalusta pärjää verrattuna digialustaan?

– Toimimme sekä kasvokkain että verkossa. Jos ajatus on vielä kesken, sitä voi olla vaikea kehittää tapaamatta kasvokkain, Mikkelä -pohtii.

Tila myös ”muistaa” siellä tehdyn ja jakaa tietoa tilan uusille käyttäjille. Tilassa on sensoreja, jotka kokoavat käyttötietoa. Seinillä on QR-koodeja ja muita lisätyn todellisuuden objekteja, joiden kautta jo tehtyjen kymmenien protojen ja kokeilujen tai satojen tapahtumien tiedot ovat selattavissa avoimesti digitaalisesta pilvestä.

– Kaikki lähtee ideasta tai haasteesta, ja Urban Mill on paikka, jossa ratkaisujen kehittämistä tuetaan. Ihmiset tulevat tänne oppimaan toisiltaan ja tekemään yhdessä, Miikki jatkaa.

Yhteinen tila antaa mahdollisuuden myös sattumalle.

– Ihmiset saattavat törmätä käytävällä ja alkaa dialogin. He ratkovat ongelmia yhdessä. Tärkeää on keskinäinen luottamus. Luottamusta on vaikea synnyttää digitaalisesti, Mikkelä lisää.

Rakennuksen nimi viittaa yhteistyöhön. Arkkitehti Jarmo Suomisen keksimä Urban Mill kuvaa myllyä, joka tekee uutta ja hyvää yhdistämällä erilaisia asioita. Entisessä koehallissa rakennetaan siis tavallaan edelleenkin siltoja.

Tilat eivät ole sliipattuja vaan rouheita. Miikin mukaan juuri tilan ”keskeneräisyys” on sen vahvuus.

– Jokainen voi ottaa tilan haltuunsa ja jättää tänne omia jälkiään. Tänne on helppo rakentaa oma kotipesä.

Ja miten Urban Milliin pääsee mukaan?

– Tule ovesta sisään! urbaani myllärikaksikko kehottaa.