Työttömyys painaa eniten ikääntyviä
Tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttöminä on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Ikääntyminen lisää työttömyysriskiä, ja työttömyyden kesto pitkittyy iän myötä. Ikääntyvät myös arvioivat työllistymismahdollisuutensa heikoiksi.
Tekkiläisten työttömien taustoja ja näkemyksiä selvitettiin TEKin työmarkkinatutkimuksessa lokakuussa 2014. Tutkimukseen vastanneiden työttömien tekniikan akateemisten mediaani-ikä oli 47 vuotta. Suurin osa, joka kolmas, kuului ikäryhmään 45–54-vuotiaat. Joka viides työtön oli 25–34-vuotias.
Ikääntyneen työttömyys pitkittyy
Kolmannes vastanneista oli ollut työttömänä alle puoli vuotta. Joka viidennellä työttömyys oli kestänyt 6–12 kuukautta. Yli vuoden työttömänä olleita oli yhteensä 44 prosenttia, ja heistä 41 prosentilla työttömyys oli kestänyt kaksi vuotta tai enemmän.
Ikääntyminen vaikuttaa selvästi työttömyyden kestoon. Vanhimmassa ikäryhmässä yli vuoden työttömänä olleita oli 61 prosenttia. Nuorimmassa ikäryhmässä työttömyys oli kestänyt yli vuoden vain 18 prosentilla.
Työttömyyden arvioitiin myös kestävän sitä pidempään, mitä enemmän vastaajalla oli ikää. Vanhimmassa ikäryhmässä puolet uskoi työttömyytensä kestävän kaksi vuotta tai enemmän.
Työttömyyden syyt olivat erilaisia eri ikäryhmissä. Nuorilla työttömyys johtui usein määräaikaisen työsuhteen päättymisestä, kun taas vanhemmilla työttömyyteen oli johtanut useimmiten irtisanominen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.
Usko työllistymiseen koetuksella
Kyselyyn vastanneista työttömistä vain 44 prosenttia uskoi työllistyvänsä osaamistaan vastaaviin tehtäviin. Lähes yhtä moni arvioi, ettei pääse tulevaisuudessa tekemään kykyjään vastaavia töitä.
Luottamus uuden työpaikan löytymiseen oli heikointa 55–64-vuotiailla: vain joka kymmenes uskoi, että töitä vielä löytyisi omaa osaamista vastaavissa tehtävissä. Toiveet työllistymismahdollisuuksista karisivat edelleen työttömyyden pitkittyessä.
Toisaalta vanhimmassa ikäryhmässä oltiin muita harvemmin sitä mieltä, että työllistyäkseen täytyy kehittää omaa osaamistaan.
55–64-vuotiaat työttömät olivat myös vaativia sen suhteen, millaisiin tehtäviin olisivat valmiita työllistymään. He olivatkin selvästi muita haluttomampia tinkimään työn vaativuudesta tai kiinnostavuudesta.
Useimmat kyselyyn vastanneista työttömistä kuitenkin tinkisivät myös työn vaativuudesta, jos vain saisivat töitä. Sen sijaan työn kiinnostavuudesta pidettiin tiukemmin kiinni, vaikka huomattava osa vastanneista oli valmis joustamaan siinäkin. Työn sisältöä pidetään selvästi asemaa tärkeämpänä.
Houkuttaako muutto tai yrittäjyys?
Neljä kymmenestä työttömästä oli valmis muuttamaan työn perässä kotimaassa. Lähtöhalukkuus ulkomaille oli hieman vähäisempää. Nuoret olivat vanhempia innokkaampia muuttamaan työn takia.
Lähes joka kolmas työtön piti yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona itsensä työllistämiseksi. Yrittäjämyönteisimpiä olivat 45–54-vuotiaat.
Työttömyys puraisee alalla kuin alalla
Eniten työttömiä tekniikan akateemisia oli ict-alalla, elektroniikkateollisuudessa ja tietojenkäsittelypalveluissa. Neljä kymmenestä
oli työskennellyt näillä aloilla ennen työttömyyttään.
Kuusi kymmenestä työttömästä oli ollut asiantuntijatehtävissä ennen työttömyyttä. Johtotehtävissä työskennelleitä oli 30 prosenttia vastanneista. Suuri osa vastanneista oli toiminut tuotekehityksen tai tutkimuksen ja kehittämisen parissa, mutta tavallisia tehtäviä olivat myös myynti tai markkinointi, projektitoiminta, tietojenkäsittely ja ict-tehtävät sekä tuotanto-, valmistus- ja ylläpitotehtävät.
Kyselyyn vastasi lähes 700 työtöntä, heistä yli 80 prosentilla oli diplomi-insinöörin tutkinto.
50 V. – älä silti luovuta! |
Neuvot antoi yksikönjohtaja Sari Taukojärvi TEKin Urapalveluista |