Työpaikalla Maija ärsyttää Mattia ja Matti Maijaa – mitä tehdään?
Organisaatioiden konfliktinhallinnasta väitellyt Kalle Siira kertoo vinkit konfliktin ratkaisuun.
Matti ja Maija eivät ole puhuneet toisilleen pitkään aikaan. Viime aikoina kollegat eivät ole edes tervehtineet.
Matin mielestä Maija myöhästelee, jättää hommia hoitamatta eikä keskity palavereissa keskusteltaviin asioihin, vaan roikkuu Facebookissa.
Maijan mielestä Matti taas niuhottaa. Pilkuntarkka ja töissään hidas Matti voisi hänen mielestä jäädä jo pikku hiljaa eläkkeelle ja tehdä tilaa nuoremmille.
Maija arvelee, että Matti kyseenalaistaa hänen kykynsä. Matti taas epäilee, että Maija puhuu hänestä selän takana pahaa.
Matti ja Maija ovat kehityskeskustelussa kertoneet tilanteesta yhteiselle esimiehelleen.
Esimies Erkki ei halua puuttua Matin ja Maijan väleihin. Pääasia, että tehtävät tulevat hoidettua.
Tosin nykyistä parempi yhteistyö veisi työasioitakin paremmin eteenpäin. Nyt asiakkaat toisinaan valittavat sekaannuksista, jotka ilmiselvästi johtuvat siitä, ettei tieto Matin ja Maijan välillä kulje.
– Selvittäkööt itse asiansa, minulla on muitakin kiireitä. Sitä paitsi meillä on täällä hyvä ilmapiiri, ei täällä ole koskaan riideltyeikä ketään kiusattu, Erkki tuumaa. Hän ei aio hiiskua eripurasta kenellekään mitään.
Kissa pöydälle
Pitäisikö nostaa kissa pöydälle vai painaa asia villaisella?
– Ehdottomasti pitää ottaa tilanne käsittelyyn, koska konflikti näyttää vaivaavan osapuolia ja sillä on vaikutusta työn tekoon ja työn jälkeen, organisaatioiden konfliktinhallinnasta väitellyt Kalle Siira sanoo.
– Asian painaminen villaisella on lyhytnäköinen ratkaisu ja johtaa todennäköisesti tilanteen kärjistymiseen. Mitään peruuttamatonta ei ole ainakaan vielä tapahtunut, joten tilanne saattaa selvitä vielä onnellisesti.
Kalle Siiran ratkaisuehdotus |
Mitä esimies-Erkin pitäisi tehdä?1. Kysyä neuvoa asiantuntijalta. |
Entä jos Erkki ei tee mitään?
– Näyttää siltä, etteivät Matti ja Maija pääse keskusteluväleihin ilman tukea. Molemmat ovat nostaneet asian esille esimiehen kanssa, mikä viittaa siihen, että tilanne on eskaloitumassa entistäkin pahempaan suuntaan.
– Jos Erkki ei tartu pian tilanteeseen, tilanne saattaa kärjistyä ja saada syrjimisen tai kiusaamisen piirteitä. Silloin asia siirtyy virallisiin kanaviin, työsuojelusta vastaaville, työterveyshuoltoon ja viranomaistahoille. Konflikti vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin koko työyhteisöön ja rapauttaa työilmapiiriä.
Miksi Erkki on haluton puuttumaan konfliktiin?
– Erkki ehkä ajattelee, että aikuisten ihmisten pitäisi itse selvittää riitansa. Erkki ei ehkä myöskään tiedä, miten tunnepitoinen konflikti otetaan puheeksi ja miten asiaa käsiteltäisiin oikeaoppisesti. Kenties hän ei halua tehdä asiasta numeroa siksi, että pelkää johdon katsovan hänen epäonnistuneen esimiehenä, koska hänen osastollaan on konflikteja.
– Erkki on myös erottamattomasti osa konfliktia, hän ei ole neutraali osapuoli tilanteessa, vaikka itse haluaisikin niin nähdä. Ruokkiiko Erkki konfliktia esimerkiksi välttämällä puuttumista pitkäaikaisen työkaverinsa Matin (väitettyyn) työn hitauteen tai Maijan myöhästelyyn? Pitääkö Erkki tehottomia ja turhan pitkiä palavereja, jotka turhauttavat kiireisiä työntekijöitä? Puhuuko hän konfliktista muiden työntekijöiden kanssa osapuolten selän takana puuttumatta suoraan asiaan?
Miten Maijan ja Matin pitäisi suhtautua asiaan?
– Heidän pitää ottaa asia vakavasti, koska konfliktilla on jo nyt seurauksia työntekoon
ja asiakastyöhön.
– Molempien pitäisi ymmärtää, että oma ”totuus” tilanteesta ja toisen motiiveista perustuu tulkintoihin ja vajavaisiin tietoihin. Tämän takia olisi tärkeää pidättäytyä johtopäätösten tekemisestä.
Miten otetaan huomioon toisen erilainen tapa tehdä töitä?
– Molemmat osapuolet pitävät itseään todennäköisesti hyvinä ja ammattitaitoisina työntekijöinä, joiden vahvuuksista organisaatio hyötyy. Molemmat tunnistavat itsessään myös puolia, joissa ei ole täydellinen tai joissa kokee tarvetta kehittyä. Nämä asiat ovat ”hot spotteja”, joita sörkkimällä konfliktit usein eskaloituvat. Kyse on omasta ammatti-identiteetistä ja omanarvontunnosta. Toisen työntekoon puuttuminen on erittäin herkkä asia, jossa on aina pyrittävä välttämään henkilön ammatti-identiteetin uhkaamista ja kasvojen menettämistä.
Onko riidan taustalla joku muu seikka?
– Konfliktin taustalla voi olla toimenkuviin tai muihin asioihin liittyviä ongelmia, joiden olemassa olo olisi syytä selvittää. Rakenteellisia seikkoja on mahdotonta nähdä, ellei kurkisteta konfliktin pinnan alle. Taustalla voi olla esimerkiksi tällaisia seikkoja:
- Maijalla onkin erilainen työsopimus tai työsuhteen muoto, josta Matti (tai Erkkikään) ei tiedä.
- Maijaa ei ehkä ole perehdytetty kunnolla työhönsä eikä hän tiedä, mitä työvelvoitteita oma työrooli pitää sisällään. Sama pätee kaikkiin uusiin työntekijöihin.
- Maijalla ja Matilla on mahdollisesti erilaiset oikeudet asiakasjärjestelmän käyttöön, mikä aiheuttaa ongelmia asiakassuhteiden hoidossa. Ongelma ei ehkä olekaan vain Maijan ja Matin, vaan koko organisaation laajuinen.
- Uusi IT-järjestelmä saattaa toimia heikosti, ja Matti joutuu tämän takia tarkistamaan kaiken manuaalisesti, mikä hidastaa hänen työtään.
Miten yrityskulttuuri vaikuttaa tilanteeseen?
– Yrityskulttuuri määrittää, mitä käytös- ja toimintamalleja yrityksessä suositaan. Jos Erkki on huomannut, että konfliktien maton alle lakaiseminen ja näennäisen harmonian ylläpito on talon tapa, hän toimii samoin, ettei heiluttaisi laivaa. Jos konfliktien avoin käsittely on suosiossa ja siitä palkitaan, Erkin halu konfliktin ratkaisuun on parempi.
Pitäisikö Maijan oppia talon tavoille vai Matin oppia uusia?
– Molemmilla on varmasti varaa kehittyä. On kuitenkin vahingollista tehdä tästä johtopäätöksiä ennen kuin konfliktin osapuolet ovat saaneet tuoda näkökulmansa esiin ja mahdolliset rakenteelliset ongelmakohdat on selvitetty.
Miten muun organisaation pitäisi reagoida Matin ja Maijan yhteistyökyvyttömyyteen?
– Muun organisaation on syytä olla tekemättä päätöksiä syyllisestä tai konfliktin syistä.
– Matin ja Maijan lähellä olevat ihmiset voisivat kuitenkin pyrkiä ymmärtämään kuuntelemalla ja keskustelemalla osapuolten kanssa.
– Ulkopuolisten tulee välttää asettumista jommankumman puolelle ja klikkiytymistä.
Kuka tarttuu asiaan, jos Erkki jättää sen sikseen?
– Jos Erkki ei lopultakaan näytä puuttuvan tilanteeseen eivätkä Matti tai Maija vie asiaa silti eteenpäin, muun organisaation on syytä ottaa tilanne käsittelyyn tavalla tai toisella. Esimerkiksi esimiehen esimiehen tai työsuojeluhenkilöstön on silloin otettava tilanne hoitoonsa.
Asiantuntija Kalle Siira on väitellyt organisaatioiden konfliktinhallinnasta ja työskentelee toimitusjohtajana neuvottelutaitoon erikoistuneessa Constra Groupissa.