Työmarkkinatutkimus 2015 – Palkoissa niukkaa nousua

|
Uutinen
Kuuntele

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka vakituisessa työsuhteessa oli vuoden 2015 lokakuussa 4 750 euroa ja keskipalkka 5 224 euroa.

Vuoden 2015 lokakuussa tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan vakituisessa työsuhteessa olevan diplomi-insinöörin mediaanipalkka oli 4 750 euroa ja keskipalkka 5 224 euroa kuukaudessa. Vuoden 2015 aikana valmistuneiden diplomi-insinöörien vastaavat palkkaluvut olivat 3 320 ja 3 399 euroa.

Diplomi-insinöörin mediaanipalkka nousi edellisestä vuodesta 1,1 prosenttia. Kaikkien vastaajien mediaanipalkassa oli nousua 0,4 prosenttia.

Jatkotutkinnon suorittaneiden mediaanipalkka oli samalla tasolla kuin vuoden 2014 lokakuussa, kun taas arkkitehtien ja maisterien palkat laskivat hieman. Ne olivat kuitenkin korkeammalla tasolla kuin vuoden 2013 lokakuussa. Vastaajamääriltään pienissä ryhmissä tuloksiin liittyy epävarmuutta, ja vuosittaiset heilahtelut eri suuntiin eivät ole harvinaisia.

Keskiarvopalkat olivat kaikissa vastaajaryhmissä alemmalla tasolla kuin edellisenä vuonna, mikä johtuu siitä, että suuripalkkaisia vastaajia oli edellisvuotta vähemmän. Muutokset mahtuvat kuitenkin virhemarginaaliin.

Myös eri ennustelaitosten mukaan palkkojen nousu oli vuonna 2015 niukkaa, ja palkat nousivat noin 1–1,2 prosenttia. Hidasta palkkakehitystä on osaltaan kompensoinut negatiivisena pysytellyt inflaatio. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli miinusmerkkistä vuoden 2015 aikana.

 

Palkat nousseet yleiskorotuksen varassa

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 62 prosenttia kertoi, että palkka oli noussut edellisvuodesta, 30 prosentilla palkka oli pysynyt ennallaan ja 3 prosentilla palkka oli laskenut. Edelliseen työmarkkinatutkimukseen verrattuna palkankorotuksen saaneiden osuus oli hieman pienempi, kun taas niiden vastaajien osuus oli kasvanut, joiden palkka oli pysynyt ennallaan. 

Tavallisin syy palkankorotukseen oli yleiskorotus, jonka kertoi saaneensa 56 prosenttia niistä vastaajista, joiden palkka oli noussut. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut puolestaan 29 prosenttia.

Vuonna 2015 yleiskorotus oli useimmilla aloilla 0,4 prosenttia. Työmarkkinatutkimuksen mukaan yleiskorotuksen saaneiden palkka oli noussut keskimäärin 25 euroa. 

Meriittikorotuksen saaneiden kuukausipalkka nousi vuoden aikana mediaanilla mitattuna keskimäärin 200 euroa eli saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Uusi asema tai tehtävä saman työnantajan palveluksessa toi palkkaa lisää keskimäärin 400 euroa, ja siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen 600 euroa kuukaudessa. 

Valtaosa tekkiläisistä on lomarahan piirissä: lomarahaa kertoi saavansa 96 prosenttia kokopäivätyössä olleista vastaajista.

 

Työkokemus kasvattaa palkkaa ja vastuita

Palkat olivat suurimmat johtotehtävissä ja pienimmät toimihenkilötehtävissä. Tulokset osoittavat hyvin, miten ikä on yhteydessä toimiasemaan. 

Esimerkiksi vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelevä tekkiläinen on keskimäärin 39-vuotias ja tienaa 4 376 euroa kuukaudessa, kun taas johtotehtävissä työskentelevä tekkiläinen on keskimäärin 47-vuotias ja tienaa 7 400 euroa kuukaudessa. 

Myös toimiasemaluokkien sisällä työkokemus vaikuttaa palkkaan eli pidemmän työkokemuksen omaavat saavat keskimäärin parempaa palkkaa kuin vähemmän aikaa työssä olleet.

 

Tulospalkkioita maksettiin edellisvuotta enemmän

Noin kuusi kymmenestä kokopäivätyössä olleesta vastaajasta kertoi olleensa tulospalkkauksen piirissä. Eniten tulospalkkausta käytettiin teollisuudessa, jossa useampi kuin kolme neljästä vastaajasta oli tulospalkkauksen piirissä. 

Toimiasemittain tarkasteltuna tulospalkkaus oli johtotehtävissä yleisempää kuin asiantuntijatehtävissä; johtotehtävissä työskentelevistä tulospalkkauksen piirissä oli seitsemän kymmenestä vastaajasta, asiantuntijatehtävissä runsas puolet.

Tulospalkkausjärjestelmän piirissä olleista 79 prosenttia oli saanut tulospalkkiota viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Osuus oli hieman suurempi kuin edellisvuonna. Mediaanilla mitattuna tulospalkkion keskimääräinen suuruus oli 6 prosenttia vuosiansioista. Suhteellisesti suurimmat tulospalkkiot maksettiin teollisuudessa, jossa osuus oli 8 prosenttia vuosiansioista.

 

Noin 11 000 vastaajaa

Työmarkkinatutkimuksen tiedonkeruu tehtiin lokakuussa 2015. Kohderyhmänä olivat työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet. Vastauksia saatiin kaikkiaan noin 11 000, ja vastausprosentti oli noin 25.

Vastaajista miehiä oli 78 ja naisia 22 prosenttia. Mediaani-ikä oli 40. Valtaosa vastaajista (86 prosenttia) oli kokopäivätyössä. Vastanneista päätoimisia yrittäjiä oli 2 prosenttia ja työttömänä oli 6 prosenttia.

Kokopäivätyössä olleista vastaajista 83 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla, ja heistä noin puolet teollisuuden palveluksessa. Yhdeksällä kymmenestä vastaajasta työsuhde oli vakituinen.

Suuri kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille!  

 

 

  • Lisää palkka- ja muita graafeja kevään TEK-lehdissä ja jäsensivuilla www.tek.fi/palkat

 

Palkkakuvioiden merkinnät

n = vastaajien lukumäärä

10 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

25 %:n fraktiili = se palkka, jota vähemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

Mediaani = suuruusjärjestyksessä keskimmäinen palkka. Mediaania
suurempia ja pienempiä palkkoja on luku-määräisesti yhtä paljon.

75 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 25 % vastaajista.

90 %:n fraktiili = se palkka, jota enemmän ansaitsee 10 % vastaajista.

Työmarkkinatutkimuksessa käytetty palkkakäsite on kokonaiskuukausiansio bruttona. Se sisältää peruspalkan, luontoisetujen verotusarvon (esim. puhelinetu 20 €/kk) ja kuukausittain maksettavat erät, kuten myyntiprovisiot. Siihen eivät kuulu ylityökorvaukset, lomarahat, vuosibonukset eivätkä sellaiset tulospalkkiot, joita maksetaan harvemmin tai kuukautta pidemmältä ajalta. Palkkakuvioissa ovat mukana sekä vakituisten että määräaikaisten työsuhteiden palkat. Palkkakuvioissa ei ole mukana tieteellisen jatkotutkinnon suorittaneita vastaajia.