Työajan joustot johtivat pidempään työuraan kunta-alalla

Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä.

Työterveyslaitoksen seurantatutkimukseen osallistui lähes 4 700 vanhuuseläkeiän vuosina 2005–11 saavuttanutta kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa verrattiin vanhuuseläkeikään asti työskennelleitä henkilöitä niihin, jotka jatkoivat työtä vielä vanhuuseläkeiäin jälkeen ainakin puoli vuotta.

Työuraansa yli puolella vuodella pidensi 832 henkilöä (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat usein miehiä, korkeammassa ammattiasemassa olevia ja henkilöitä, jotka eivät eläneet parisuhteessa.

Terveyteen liittyvistä asioista merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys.

Työhön liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä. Työntekijät, joilla oli hyvät mahdollisuudet joustaviin työaikoihin jatkoivat keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin työntekijät, jotka kokivat mahdollisuudet vähäisiksi.

Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan työssä yli eläkeiän silloinkin, kun terveys on heikentynyt.

Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmistaan huolehtimiseen. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kertoa myös laajemmin hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta työpaikalla.

Kyselyssä vastaajat arvioivat mahdollisuuttaan vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituuteen, taukojen pitämiseen, yksityisasioiden hoitamiseen, työvuorojärjestelyihin, palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin sekä palkattomien virkavapaiden ja muiden vapaiden pitämiseen.