Turun yliopistoille yli 50 000 euron lahjoitukset tekniikan järjestöiltä

Tekniikan akateemiset TEK lahjoitti 120-vuotisjuhlaseminaarinsa yhteydessä 15 000 euroa Turun yliopistolle ja 10 000 euroa Åbo Akademille. Samassa tilaisuudessa ruotsinkielinen diplomi-insinöörien järjestö Tekniska Föreningen i Finland lahjoitti Åbo Akademille 26 000 euroa.

Kun valtio on luvannut pääomittaa yliopistoja enintään kolminkertaisesti suhteessa vuoden 2017 loppuun mennessä hankittuun yksityiseen rahoitukseen, järjestöjen yhteensä 51 000 euron lahjoitukset saattavat merkitä turkulaisille yliopistoille jopa runsaan 200 000 euron lisärahoitusta.

TEK osoittaa mieltään rahalahjoituksilla yliopistoille

TEKin valtuuston puheenjohtaja Hannu-Matti Järvinen totesi seminaarissa, että valtiontalouden ongelmien takia yliopistoilta on leikattu tällä ja edellisellä hallituskaudella satoja miljoonia euroja, joista tekniikan yliopistojen ja tiedekuntien osuus on vuositasolla kymmeniä miljoonia.

– Kun tähän vielä lisätään Tekesin määrärahaleikkausten välillinen vaikutus, on tehty yhteensä usean tuhannen henkilötyövuoden vähentämistä tekniikan tutkimuksesta ja ylimmästä koulutuksesta. Vähennykset ovat niin suuria, että ne eivät voi olla vaikuttamatta negatiivisesti Suomen pitkän aikavälin kasvunäkymiin, Järvinen sanoi.

– 120-vuotisjuhlansa kunniaksi TEK osoittaakin mieltään tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen puolesta tekemällä rahalahjoitukset edustamamme alan koulutusta ja tutkimusta toteuttaville yliopistoille.

TEKin lahjoitukset yliopistoille tehdään sijoitetusta pääomasta, joten ne eivät vaikuta jäsenmaksun suuruuteen.

Yhteistyöllä teho ja laatua

– Suomen ainoassa ruotsinkielisessä yliopistossa, Åbo Akademissa, on pitkät perinteet tieteenalojen välisestä yhteistyöstä – ei pelkästään mahdollisuutena valita oppiaineita yli tiedekuntarajojen, vaan eri alojen opiskelijoiden vahvana yhteisöllisyytenä myös vapaa-ajalla. Tämä on yksi tekijöistä, joiden ansiosta Åbo Akademista valmistuvat osaajat työllistyvät monien muiden opinahjojen kasvatteja paremmin, sanoi TFiFin hallituksen puheenjohtaja Pär Mickos.

Taloudellisesti vaikeana aikana on etsittävä yhä lisää yhteistyömahdollisuuksia resurssien tehokkaammaksi käyttämiseksi, myös yli oppilaitosten rajojen, Mickos painotti.

Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani Reijo Lahti sanoi, että korkeaan koulutukseen perustuva huipputason osaaminen on digitalisaation aikakaudella keskeinen menestystekijä.

Lahden mielestä yliopistojen tehtävä ei ole reagoida muuttuvaan tilanteeseen, vaan johtaa digitalisaatiokehitystä proaktiivisesti.

– Meillä Turussa tekniikan koulutuksen tulevaisuus näyttää erityisen valoisalta. Kahden aidosti monialaisen yliopiston yhteistyöllä voimme vastata isoihinkin haasteisiin. Rahoituksen vähentyessä ja kansainvälistyvän kilpailun koventuessa sekä paikallisen yhteistyön että uusien rahoituslähteiden merkitys kasvaa entistä suuremmaksi. Turun yliopisto on erittäin kiitollinen saamastaan lahjoituksesta, Lahti sanoi.

– Tulevaisuuden Suomi on avoin korkeakoulutettujen maahanmuutolle ja olemme heistä riippuvaisia, sanoi Åbo Akademin dekaani Tapio Salmi. Hän kertoi ihailevansa Sveitsiä, jolla on vahva kansallisidentiteetti mutta se rekrytoi myös aktiivisesti kv-osaajia.

Eduskunnan puhemies Maria Lohela: Innovaatiot ratkaisu tulevaisuuden haasteisiin

Valtiovallan tervehdyksen juhlaseminaariin toi eduskunnan puhemies Maria Lohela.

– On paljolti 120 vuotta sitten Suomenkielisten Teknikkojen Seuran perustaneiden uranuurtajien ja heidän seuraajiensa ansiota, että on Suomi on noussut kaskinauriiden joukosta korkean teknologian maaksi, läpi kansakuntaa kohdanneiden vaikeiden aikojen. Hän totesi, että tekniikan osaajat ovat ikään kuin yhteiskunnan verisuonisto sen perustoimintojen ja suurelta osin myös taloudellisen suorituskyvyn kannalta.

– Meillä on edessä valtavia haasteita kuten ilmastonmuutoksen ja pandemioiden torjuminen sekä ravinnon ja energian riittävyys. Ne voidaan ratkaista vain innovaatioilla ja niiden järkevällä kaupallistamisella, Lohela sanoi.

Tutustu juhlavuoden materiaaleihin:

• 120 tekniikan osaajaa  
• TEKin verkkohistoriikki: 120 vuotta kilpailukykyä osaamisesta
• Lisätietoa juhlavuodesta ja tapahtumista 
• Kilpailukykyä osaamisesta ja hyvästä työelämästä (TEKin esittelyvideo)
• Lue myös: Turussa yhteistyö on voimavara