Törkeiden mahdollisuuksien aika
Kun perinteiset alat kohtaavat digitalisaation, on mahdollisuuksia menestykseen nurkan takana.
Vuoden 2016 Teknologiayrittäjyyspäivien teema oli bisnesäly. TEK on yksi tapahtuman pääorganisaattoreista. Tilaisuuden avannut alivaltiosihteeri Petri Peltonen työ- ja elinkeinoministeriöstä totesi, että hyvällä bisnesälyllä saadaan tavanomainenkin idea lentoon. Sen sijaan vaatimattomalla bisnesälyllä sössitään hyväkin idea.
– Valtiovalta ei voi yrittää yrityksen puolesta, mutta se voi luoda Suomeen ympäristön jossa voi onnistua. Voimme ylläpitää vuorenvarmaa infraa, johon kuuluvat tiet ja tietoverkot. Verotuskaan ei ole kovin epäedullinen Irlantia ja Viroa lukuun ottamatta, Peltonen kehaisi.
Peltonen kertoi että bioteknologia, cleantech ja digitalisaatio ovat hallituksen erityisessä suojeluksessa ja kärkihankkeiden kohteena. Lisäksi hän mainitsi arktisuuden ja koulutuksen, jonka kurittamisessa hallitus on tosin viime aikoina kunnostautunut.
Alivaltiosihteeri Petri Peltosen mukaan Sipilän hallituksessa on hands on-osaamista yrittäjyydestä.
Peltosen puheenvuoro kirvoitti yleisökeskustelun, jossa Seppo Rantamaula vaati hallitukselta julkisen sektorin investointeja.
- En halua opettaa mutta olen varmasti oikeassa, Rantamaula totesi.
Timo Saalas, yksi päivän puhujista vastasi Rantamaulalle, että keynesiläisyys ei ole ikinä toiminut. Saalaksen mukaan valtiontalouden tasapainottamiseksi edes täystyöllisyydellä ei riitä, vaan Suomessa tarvittaisiin 400 000 työpaikkaa lisää.
Miljoonan työpaikan saneeraus
Myös päivän pääpuhuja, tulevaisuudentutkija Risto Linturi esitti huolensa huoltosuhteen heikkenemisestä.
– Vuonna 2030 meillä on yhtä työllistä kohden 50 prosenttia nykyistä enemmän elättejä. Henkilötyön tuottavuuden pitäisi noin kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä jotta taakasta ei tulisi liian raskasta eikä lapsia tarvitse laittaa homekouluhin ja vanhuksia sitoa sänkyihin.
Linturin mukaan Suomesta pitäisi saneerata pois miljoona työpaikkaa ja luoda 800 000 aivan uutta tilalle. Jos uusien työpaikkojen tuottavuus onnistutaan kaksinkertaistamaan, kestäisi hyvinvointivaltion rahoituspohja.
Ennennäkemättömiä mahdollisuuksia
– Koskaan maailman historiassa ei ole ollut yrittämiselle yhtä mahtavia mahdollisuuksia. Koskaan ennen ei ole ollut tilannetta jossa niin moni mullistava asia toimii jo laboratoriossa mutta ei ole vielä markkinoilla.
Linturi esitti ovella olevan kymmenkunta teknologista edistysaskelta, joiden merkitys taloudelle on samaa luokkaa kuin internetin. Linturi ryyditti teknologioiden listaa melko hurjilta kuulostavin esimerkein.
1. Itsediagnostiikka. Esimerkiksi iPhonen lisälaitteilla voi jo tehdä ultraäänitutkimuksen, EKG:n tai kuvata sairaan lapsen korvakäytävät.
2. Laajennettu todellisuus ja virtuaalitodellisuus, jotka ovat kovaa vauhtia tulossa myös työelämään ja kuluttajakauppaan.
3. Aurinkokennot ja polttokennot. Aurinkoenergian hinta lähes puoliintuu vuosittain. 15 vuoden päästä aurinkoenergian hinta on Suomessa samalla tasolla kuin sähköverkon siirtomaksu. Miksi enää kannattaa siirtää energiaa? 30 vuoden päästä sähkön siirtoverkot voitaisiin purkaa.
4. Keinoäly. Applikaatiopilvestä voi esimerkiksi ladata ohjelman, jonka kautta saa varoituksen 90 sekuntia ennen maanjäristystä. Sovellus perustuu big dataan ja eri käyttäjien puhelinten liikkeen tunnistamiseen reaaliajassa.
5. Materiaaliteknologia ja uudet materiaalit, esimerkiksi grafeeni.
6. Geeniteknologia mahdollistaa lähes mitä tahansa, vaikka yrityksen logon kasvattamisen perhosen siipiin.
7. Alustatalous, esimerkiksi Airbnb ja Über.
8. Valmistuksen robotisaatio. 3D-tulostuksen ansiosta kaikkea tavaraa ei tarvitse enää toimittaa, riittää kun toimitetaan bitit. Tuotanto on muuttumassa kaupan ja palveluiden osaksi.
9. Palvelurobotiikka. Ford on kehittänyt auton, joka ajaa itsekseen aina seuraavan käyttäjän luokse. Yrityksen mukaan jo vuonna 2025 älyauto on perusauton hintainen. Kaivoskuorma-autot eivät ole tarvinneet kuljettajia enää 10 vuoteen.
10. Superaistit, esimerkiksi materiaalitutka. Optiikka ja spektrometriteknologia mahdollistavat ennennäkemättömän materiaalien tunnistamisen tai vaikka syövän diagnosoinnin potilaan hengityksestä.
Yleiso osallistui aktiivisesti keskusteluun hashtageilla #TYP2016 ja #enterprise2016
Antakaa meille kaikki data!
– Perinteiset alat ovat nyt avoinna, mahdollisuuksia on törkeän paljon. Ei tarvitse tehdä mitään mullistavaa, vain paremmin kuin ennen. Jos ajatellaan, kuinka tylsää logistiikka on, miettikää kuinka paljon kiinnostavaa kehitettävää muualla on, hehkutti Relexin Johanna Småros.
Småros kertoi, esimerkkejä siitä miten logistiikkaa voitehdä uudella tavalla.
– Logistiikka kuulostaa tylsältä, mutta esimerkiksi kahden prosentin lasku ison suomalaisen ruokakauppaketjun hävikissä tarkoittaa vuodessa 200 miljoonan säästöä. Hävikin pienentäminen kolmanneksella on mahdollista ilman, että muutetaan edes sitä miten tavaroita liikutellaan tai keitä kaupassa on töissä. Siinä kohtaa tämä muuttuu kiinnostavaksi, Småros sanoi.
– Tähän tarvitaan paljon laskettavaa, satoja miljoonia tietueita. Reaaliaikaiseen laskentaan tarvitaan valtavasti dataa ja laskentatehoa. Laskenta on nykyään mahdollista eri tavalla kuin ennen.
– Tarvittavia työkaluja ei ollut olemassa, joten jouduimme logistiikkaihmisinä kehittämään omaan työhömme sopivat työkalut. Tuotteemme ei aluksi ollut maailman paras, mutta korvasimme sen hiomalla asiakkaan prosessit viimeisen päälle. Sanomme heille että antakaa meille kaikki datanne, me teemme siitä tolkkua.
Seksitön savuppiippufirma erottui työhyvinvoinnilla
Saalasti Oy ja toimitusjohtaja Timo Saalasti ovat tulleet tunnetuiksi vastuun ja vallan siirtämisestä työntekijöille.
– Meillä oli tyypillinen suomalainen, seksitön metalliteollisuuden savupiippufirma. Heräsimme lamassa siihen, että asioita on tehtävä toisin. Aloitimme surkealla johtoryhmätyöskentelyllä, joka on muuttunut hyväksi.
– Poikani huomasi että Great place to work –listalla ei ole koskaan ollut yhtään metalliteollisuuden yritystä. Tajusimme, että siinä olisi hyvä mahdollisuus erottua ja saada kilpailuetua esimerkiksi rekrytoinnissa. Työhyvinvointi on kuin kaataisi parempaa öljyä koneeseen. Väki alkaa saada enemmän aikaan. Saalasti sanoi.
– Kova työnteko ja hyvinvointi. Suomalaiset ovat siinä usein tietämättään tosi hyviä.
Työsuojelu on kummallinen termi, ihmisiä ei tarvitse suojata työltä. Työ lisää hyvinvointia siinä missä unikin. 90 prosenttia firmoista ei mittaa työhyvinvointia. Työhyvinvointi ei ole mitään fiilishöttöä. Se on kovaa duunia, Saalasti muistutti.
Esineiden internet mullistaa liiketoimintamahdollisuudet
Teknolgiayrittäjyyspäivien toisena päivänä esiintyneen Berggrenin toimitusjohtaja Hannu Syrjälän aiheena oli esineiden internet eli IoT. Hänen mukaansa IoT on megatrendi, joka vaikuttaa kaikkeen ja kaikkiin.
- IoT kasvaa räjähdysmäisesti. Sen liiketoimintamahdollisuudet ovat niin suuret, että niitä ei voi jättää huomioimatta. IoT:n avulla voidaan ratkaista ihmiskunnan suurimpia haasteita.
Hän visioi esimerkiksi parkkipirkkosovelluksesta, jossa autojen parkkilupa tai parkkimaksu hoituu kännykän sovelluksella. Mikäli autoilija ei siirry parkkipaikalta ajallaan, sovellus tunnistaa sen ja käyttäjän luottokortilta lähtee suoraan sakkomaksu.
Syrjälän mukaan esineiden internet työllistää tulevaisuudessa Suomessa noin 50 000 ihmistä.
Sohva on pahin kilpailija
Tapahtuman toisen päivän viimeinen esiintyjä oli Onnibussin toimitusjohtaja Lauri Helke. Onnibussin markkinoille tulo on painanut alas kaukoliikenteen hintoja sekä junissa että busseissa.
– Junalippujen hinnat asettavat kattohinnan. Kun junalipun hinta tulee alaspäin, pitää bussilipun hinnankin tulla alaspäin. Esimerkiksi Helsinki-Turku välille 10 euron bussilippu on jo liian kallis, Helke totesi.
Tulevaisuudessa ei todennäköisesti kuitenkaan enää kilpailla siitä valitsevatko ihmiset kulkuvälineekseen junan vai bussin.
– Liikkumista voidaan tulevaisuudessa ostaa palveluna kuukausimaksulla. Siinä vaiheessa kilpaillaan siitä kenen sovelus on jokaisen suomalaisen kännykässä. Onnibus voi myydä jatkossa myös kilpailijoiden lippuja.
Loppuun Helke vielä kertoi, että suuri osa Onnibussin asiakkaista olisi jättänyt koko matkan tekemättä, jos se ei olisi onnistunut niin edullisesti.
– Meidän kilpailija on IKEAn sohva. Ihmiset matkustavat, koska se on niin halpaa. Muuten he olisivat jääneet kotiin.