Tiurin teesit
Radiotekniikan emeritusprofessori Martti Tiuri aloittaa jo 45. vuotensa TEKin valtuustossa. Tiurilla menee hyvin, vaan Suomella ei. Suomen saaminen jaloilleen onkin tieteen teräsvaarin, 88, ykkösteesi.
Tapasimme Martti Tiurin – tietenkin – hänen työhuoneellaan Espoon Otaniemessä, Aalto-yliopiston radiotieteen ja -tekniikan laitoksella. Siellä Tiuri käy joka viikko. Työhuonekollegakseen Tiuri on saanut alkuvuodesta eläkkeelle jääneen professori Martti Hallikaisen. Häntä Tiuri tituleeraa mikroaaltokaukokartoituksen guruksi. Talossa guruja on riittänyt: Tiurin laskelmien mukaan alkujaan TKK:n radiolaboratorio on tuottanut opeillaan 33 professoria.
TEKin valtuustossa Tiuri on puolestaan tuottanut joka vuosi aloitteen siitä, mitä oikein pitäisi tehdä. Syksyllä hän aikoo jatkaa keväällä aloittamastaan aiheesta. Hän haluaa, että Suomi vakinaistaa tohtorikoulutuksen ja määrittää, paljonko siihen tarvitaan väkeä ja rahaa. Vain se kehittää uutta tietoa, jota Suomi tarvitsee kipeästi talouden ja viennin ahdinkoon.
– Yritän saada tätä Suomea pystyyn! Ministereistä kukaan ei ole perillä tekniikasta, ja aika harva kansanedustajistakaan. Se johtaa siihen, että päättäjät kuvittelevat, että yliopistot eivät ole niin tärkeitä Suomen kehittämisessä kuin todellisuudessa ovat, Tiuri moittii.
Tiuri antaa pikakertauksen siitä, miten 1990-luvun lama johti siihen, että teknillisissä yliopistoissa alettiin kehittää kännykkätekniikkaa. Otaniemen radiolaboratoriossa kehitettiin antenneja ja puolijohdelaboratoriossa puolijohdevahvistimia. Niin Tekes kuin yritykset antoivat tutkimusvaroja. Nokia otti kännykkäteollisuuden hoitoonsa ja Suomi nousi lamasta. Nyt tarvittaisiin samanlainen paukku.
Suomen pitää erikoistua
Tiuri suree sitä, että Suomi on pudonnut Tanskan, Ruotsin ja monen muun maan teknillisten yliopistojen kyydistä.
– Sveitsissä laitehankintavarat ovat lähes 20-kertaiset Aalto-yliopistoon verrattuna. Tohtorikoulutettavia Aalto-yliopistossa on kaksi prosenttia valmistuvista, kun Sveitsissä heitä on 23 prosenttia.
Tiuri hämmästelee, että poliitikkojen mielestä nyt erityisesti yritysten pitäisi satsata tutkimukseen.
– Valtion yhteiskuntavastuu on sitä, että meillä on mahdollisimman pätevää yliopistokoulutusta, perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Jos ajatellaan nanotekniikkaa, uusia radiotaajuusalueita tai uusia materiaaleja, ensin pitää olla perustutkimusta. Sen jälkeen yliopistot kehittävät sovelluksia, joita tarjotaan yrityksille. Toki yritysten kanssa tarvitaan näissä yhteistyötä.
– Kulutustavaroiden tekeminen koko maailmaa varten Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei kerta kaikkiaan onnistu. Suomi tarvitsee nyt investointituotteita, esimerkiksi Vaisalan säähavaintovälineitä, terveysteknologiaa tai uusia materiaaleja, Tiuri sanoo.
Tiurin mielestä Suomen pitää erikoistua. Virkamiehiä tosin ei pidä päästää valitsemaan vientitalouden kaipaamia erikoistumisaloja, vaan ne täytyy olla johtavien teollisuusyritysten tutkijoiden, johtajien ja professorien määriteltävissä. Omalta alueeltaan Tiuri nostaisi kärkeen uudet radiotaajuusalueet ja terahertsitekniikan.
”En menisi robottiautoon”
Mahtuvatko robotit Tiurin tulevaisuuskuvaan?
– Ne tulevat pikkuhiljaa. Kehitys on aina odottamatonta. Se on nopeampaa kuin mitä nyt kuvitellaan, mutta ei välttämättä niillä alueilla, joilla kuvitellaan.
Tiurin mukaan robotit ovat jo ilmestymässä kotitöihin esimerkiksi siivoojiksi
ja joillekin hoivapalvelujen osa-alueille, mutta ihmiskontakteja hän ei usko niiden korvaavan.
– Robottiautojen tuloon suhtaudun varauksella. Koska tunnen elektroniikkaa, en ensimmäiseksi menisi sellaiseen autoon, Tiuri sanoo naurahtaen. Hän ajaa edelleen omaa autoaan.
– Olemme vielä kaukana siitä, että auto vie meidät sinne, minne haluamme. Kun elektroniikkaa tuli autoihin, niissä oli aluksi paljon vikoja. Robottiliikenne vaatii tietynlaiset tiet. Maantiehen voi upottaa erilaisia kaapeleita
tai johtimia, jotka voivat ohjata autoja. Siinä
onkin miettimistä, miten ne toimivat Suomen talvessa.
Työ ja ilmastonmuutos
Viimeisimmän vuoden Tiuri on syventynyt ilmastonmuutokseen lukemalla, keskustelemalla asiantuntijoiden kanssa ja miettimällä. Aurinko on rauhoittumassa sadan vuoden jakson jälkeen, joka tarkoittaisi, että ilmasto on vähitellen viilenemässä.
Kuumassa eläkeikäkeskustelussa Tiuri pitää tärkeimpänä, että työhaluiset voivat jatkaa töitään.
– Varmaankin heidän, joiden työ ei ole mielenkiintoista, on tärkeää päästä eläkkeelle. Yhdysvalloissa on hyvä systeemi, jossa professori voi toimia yliopistolla niin kauan kuin haluaa. Ihmiset elävät yhä kauemmin ja aivot toimivat yhä kauemmin – niillä joilla toimivat. Minusta sitä on turha katkaista.
Tiuri panee pitkän valtuustouransa osin sen piikkiin, että hänen vakiintuneet äänestäjänsä ovat uskoneet hänen aivojensa vielä toimivan.
– Marraskuussa tarkoitukseni on täyttää 89 vuotta, Tiuri kuittaa tiurimaisesti.
Majavasotaa saaressa |
| Niin kuin ennenkin, Martti Tiuri vietti heinäkuun mökkisaarellaan Rantasalmella. Saaren majavaperhe piti miehen liikkeessä. – Kuukausi meni osin saunapolun raivaamiseen, koska majavat olivat aiemmin kaataneet sille kaikki haavat, Tiuri kertoo. Tiuri lapsineen oli suojannut jäljelle jääneiden haapojen rungot verkolla. Se tepsi. Majavat jättivät haavat rauhaan ja siirtyivät mielenosoituksellisesti naapurisaareen. – Huomasin, että talven aikana käsivoimani olivat huonontuneet, kun en tahtonut jaksaa kiskoa venettä rannalle. Pöllien kantelu ja lajittelu olivat ihan terveellistä puuhaa. Aurinkopaneeleilla ja kaasulla varustettu mökki sijaitsee parin kilometrin päässä autorannasta. Kauppaan Rantasalmen keskustaan on kahdeksan kilometriä. Liikkeellä ollessaan ja tietoa tarvitessaan Tiuri turvaa tablettiinsa. – Tämä on siihen hankala ja hidas, Tiuri sanoo ja nyökkää kännykkäänsä päin, joka on Lumia 800. Tähän saakka Tiuri on ollut Nokialle uskollinen. |
Marraskuussa 89 täyttävä Tiuri käy edelleen työhuoneellaan radiotieteen ja -tekniikan laitoksella ainakin kerran viikossa. – Olen istunut täällä siitä lähtien, kun tämä talo rakennettiin. Muutimme taloon 1960-luvulla.
Martti Tiuri |
|