Tekniikan alan yliopistoissa luodaan Suomen tulevaisuutta

Suomi laahaa lamassa. Hightech vienti on pudonnut yli kymmenestä miljardista kolmeen miljardiin ja kykyä ja rohkeutta uudistumiseen ei ole riittävästi. Menestymme kansainvälisissä vertailuissa edelleen melko hyvin, mutta kehittyvät taloudet ovat kirimässä Suomen ohi jo monella mittarilla.

Tekniikan yliopistoforumin avauspuheenvuoroissaan 2.12. johtajat Kati Korhonen-Yrjänheikki TEKistä ja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuus ry:stä kuitenkin korostivat, että peliä ei ole menetetty. Tekniikan alan yliopistoilla on mahdollisuus toimia Suomen kasvun ja kilpailukyvyn vetureina.

Eilen avatussa TEKin ja Teknologiateollisuus ry:n järjestämässä kaksipäiväisessä tekniikan alan yliopistojen kehittämisforumissa lähes sata tekniikan koulutuksen asiantuntijaa eri sidosryhmistä kokoontui Vanajanlinnaan pohtimaan tekniikan yliopistojen kehitysmahdollisuuksia. Keskusteluissa korostuivat yliopistojen rooli Suomen kilpailukyvyn parantamisessa, ihmisten ja yliopistoyhteisön merkitys vaikuttavan tutkimuksen tekemisessä sekä yliopistojen rohkeus uudistua ja keskittyä omiin erityisosaamisalueisiin. 

Profiloitumisesta avain kansainväliseen kärkeen

Forumin avasi kolmen suuren tekniikan alan yliopiston hallitusten puheenjohtajien paneelikeskustelu. Matti Alahuhta Aalto-yliopistosta, Tero Ojanperä Tampereen teknillisestä yliopistosta sekä Tuomo Rönkkö Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohtivat, miten yliopistouudistus on onnistunut ja millä keinoin tulevaisuuden tavoitteet saavutetaan.

Kaikki puheenjohtajat pitivät yliopistouudistusta myönteisenä asiana ja uskoivat sen tuoneen yliopistoille paljon uusia mahdollisuuksia, autonomiaa ja dynaamisen toimintatavan.

– Kansainvälisen kärjen vauhdissa pysyäkseen suomalaisten yliopistojen täytyy keskittyä valittuihin vahvuusalueisiin ja muodostaa niiden ympärille riittävän suuria osaamiskeskittymiä, Alahuhta sanoi.

Hän korosti, että yliopistojen niukat resurssit on pystyttävä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti ja profiloituminen on tärkeää.

Ojanperä puolestaan totesi, että yliopistouudistus on antanut yliopistoille yhä suuremman vapauden kohdentaa rahat järkevästi.

– Se on tärkeää, sillä ilman taloudellista itsenäisyyttä ei voi olla tieteellistä itsenäisyyttä, hän painotti.

Tilivirastosta dynaamiseksi vaikuttajaksi

Yliopistouudistuksen yhtenä tavoitteena oli viedä autonominen hallintomalli kaikkiin yliopistojen toimintoihin.

– Hallitusten rooli muuttui ja nyt niissä on paljon yliopistojen ulkopuolisia jäseniä. He antavat uutta näkökulmaa asioihin ja hallitus keskittyy enemmän kokonaiskuvaan kuin operatiiviseen toimintaan. Näin ollaan päästy pois tilivirastomallista enemmän strategisen johtamisen malliin, jossa keskitytään vahvuuksiin ja uskalletaan myös luopua joistakin toiminnoista, forumiin osallistuneet tekniikan alan yliopistojen rehtorit kertoivat.

Yliopistouudistuksen mahdollistamista rohkeista avauksista hyvä esimerkki on Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Tampereen ammattikorkeakoulun suunnitelma rakentaa Tampereelle uusi monialainen ja kansainvälisesti vetovoimainen korkeakoulu. Uudessa korkeakoulussa olisi sekä tieteellinen että käytännönläheinen opintopolku. 

– Työelämä ei enää anna opiskelijalle mahdollisuutta valita yhtä tarkkaa opintoputkea, jonka läpi mennään opinnoissa, vaan pitää olla enemmän mahdollisuuksia. Monialaisuus on välttämätöntä. Tutkimuksen on uudistettava yhteiskuntaa, eikä se silloin voi olla erillään käytännöstä. Vastakkainasettelu on turhaa, Ojanperä sanoi ja kannusti samaan hengenvetoon yliopistoja rohkeammin ottamaan kaiken irti yliopistouudistuksen tuomista mahdollisuuksista. 

Ihmiset tekevät tuloksen

Kaikki hallitusten puheenjohtajat korostivat ihmisten ja yliopistoyhteisön merkitystä yliopistojen menestykselle. Rönkkö kertoi esimerkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoiden rakentavasta asenteesta.

– Opiskelijat sanoivat: ”Älkää kouluttako meitä suomalaisen työelämän tarpeisiin, vaan kouluttakaa meitä muuttamaan suomalaista työelämää”.

– Yliopistoissakin uuden tekeminen lähtee yhteisön innosta ja tahdosta tehdä asioita yhdessä, Rönkkö totesi.

– Viime kädessä yliopiston tuloksen tekevät tutkijat, opettajat ja opiskelijat. Yliopiston on siis helpotettava heidän toimintaansa yliopistolla, Ojanperä summasi. 

Yhteistyössä on voimaa

Yliopistojen hallitusten puheenjohtajien jälkeen pääsivät rehtorit ja vararehtorit ääneen. Paikalla oli edustus kaikista Suomen tekniikan alan yliopistoista sekä johtaja Hannu Sirén opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Kaikki panelistit olivat samaa mieltä hallitusten puheenjohtajien kanssa siitä, että yliopistouudistus on ollut merkittävä positiivinen muutos.

– Kaikki käyrät osoittavat ylöspäin yliopistouudistuksen myötä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Anneli Pauli totesi.

– Toisaalta haasteena on se, että laki edelleen vaatii, että yliopistojen on tarjottava leveästi eri alojen koulutusta, mutta kaikessa ei voi olla paras, ensi vuoden alussa Åbo Akademin rehtorina aloittava Mikko Hupa sanoi.

Yhteistyö, kansainvälisyys ja yrittäjyys korostuivat niin rehtorien kuin hallitusten puheenjohtajienkin puheissa. Rehtorit myönsivät, että sidosryhmäyhteistyössä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla on vielä parannettavaa, vaikka konkreettisiin tuloksiin etenkin tekniikan alalla on jo päästy. Vuoropuhelu erilaisten sidosryhmien kanssa on haastava prosessi johtaa, ja siinä ollaan vielä oppimiskäyrällä.

Pauli totesi, että yliopistojen rahoitusjärjestelmän pitäisi palkita enemmän yhdessä tekemisestä. Aalto-yliopiston provosti Ilkka Niemelä vahvisti Alahuhdan puhetta siitä, että oikeat ihmiset ovat hyvien tulosten tae.

– Oman osaamispohjan merkitys on aivan keskeistä. Jos ei ole oikeita ihmisiä, ei voi myöskään profiloida, Niemelä sanoi. 

Tutkimuksen vaikuttavuus yliopistojen rahoitukseen ja ohjaukseen -tutkimus

Tekniikan yliopistoforumissa julkaistiin TEKin ja Teknologiateollisuuden tilaama tutkimus tutkimuksen vaikuttavuudesta yliopistojen rahoitukseen ja ohjaukseen. Sen pohjalta on tehty suosituksia yliopistojen ohjauksen ja rahoituksen kehittämiseen.

• Tutkimukseen voit tutustua täällä.
• Ohjausryhmän suositukset löydät täältä.
• Voit lukea tutkimuksesta lisää ensi viikolla ilmestyvästä TEK-lehdestä.
• Tekniikan yliopistoforum jatkuu tänään Vanajanlinnassa. Voit seurata keskustelua Twitterissä #tyf2014.