Team Finland kannustaa loikkaamaan
Elokuussa Finpron, Finnveran ja Tekesin raja-aidat ryskyivät, kun pääkaupunkiseudun toimistot muuttivat samoihin tiloihin Ruoholahteen. Tämä pieni, mutta merkittävä, askel antaa pk-yrityksille entistä paremmat mahdollisuudet nostaa Suomi talousahdingosta, kun yrityksille tarjotaan kansainvälistymispalveluja sujuvammin yhdeltä luukulta.
Innovaatiorahoituskeskus Tekesin pääjohtaja Pekka Soini on ehtinyt työskennellä uusissa tiloissa vasta kolmisen viikkoa, mutta ainakin lähellä sisäänkäyntiä sijaitsevat neuvotteluhuoneet ovat tulleet jo tutuiksi.
Uudessa toimitalossa on niin paljon neuvottelutiloja, että rakennusta voi kiinteistön omistavan Ilmarisen mukaan tituleerata Pohjoismaiden toiseksi suurimmaksi neuvottelukeskukseksi. Edes pääjohtajalla ei ole omaa nimikoitua työpistettä, joten luottamuksellisten keskusteluiden käymiseksi tarvitaan riittävästi neuvotteluhuoneita.
Soini ja kasvuyritysten vastuualueen johtaja Reijo Kangas ovat selvästi innostuneita uusista tiloista: kansainvälistymispalveluja tarjoavan Finpron, yrityslainoittaja Finnveran ja Tekesin muuttaminen yhteiseen osoitteeseen luo uusia mahdollisuuksia.
– Täällä törmää uusiin ihmisiin sekä toimijoihin, jotka työskentelevät samojen asioiden kanssa. Heidät on toki hahmottanut jollain tavalla aiemminkin, mutta nyt he istuvat yhteisissä ruokapöydissä, Kangas kertoo.
Erityisesti pk-yrityksiä koskevien asioiden kanssa työskentelevä Kangas on ollut keskeisesti mukana miettimässä uusien tilojen rakentamista ja organisoimista.
Kansainvälistymispalveluja yhdeltä luukulta
Kuopiossa ollaan tila-asiassa edelläkävijöitä: ELY-keskus, Finnvera, Finpro ja Tekes ovat toimineet samassa osoitteessa jo vuoden 2013 alusta, ja tämän vuoden alusta myös TE-toimisto.
Voimakasta kasvua hakevien yritysten näkökulmasta keskeiset kumppanit löytyvät nyt pääkaupunkiseudullakin samasta osoitteesta. Finpron, Finnveran ja Tekesin yhteenmuuttoa voidaan pitää jopa Team Finlandin uudelleensyntymisenä, vaikka Team Finlandissa on toki mukana lukuisia muitakin toimijoita. Kaikki Finnveran, Finpron ja Tekesin vastaavat ihmiset työskentelevät lähekkäin, samassa kerroksessa.
Tämä palvelee Team Finlandin isoa tavoitetta: tarjota kansainvälistymispalveluja yhdeltä luukulta.
– Yhteisissä tiloissa puhutaan asioista ohimennen ja saadaan ihmisiä nopeammin kiinni, Kuopion Tekesin startupien asiantuntija Kari Venäläinen vahvistaa.
– Muodollisten kokousten määrä vähenee, koska monia asioita voi hoitaa lennosta, Soini ennakoi.
Kankaan mielestä se on jo tapahtunut:
– Olen tänään hoitanut sekä Finnveran että Finpron kanssa asioita viidessä minuutissa käytävällä. Aiemmin näitä asioita varten olisi pitänyt järjestää formaali kokous.
Sekä Kangas että Venäläinen huomauttavat, että vaikka etäneuvotteluvälineet helpottavat asioiden hoitamista, kaikki lähtee kuitenkin siitä, että ihmiset tuntevat toisensa.
Venäläisen mukaan Kuopion yhteiset tilat ovat helpottaneet asiakkaan asettamista keskiöön.
– Mietimme yrityksen tarvitsemaa kokonaisuutta alusta alkaen. Yritys saa heti tietoa erilaisista palveluista, jotka voivat auttaa sitä eteenpäin.
Pk-yritykset keskiöön
Suomen hallitus on päättänyt leikata monen muun kohteen lisäksi Tekesin rahoista. Sen seurauksena Tekes päätti karsia suuryhtiöiden rahoitusta, mutta pitää kasvuhaluisten pk-yritysten ja startupien hankerahoitukset suurin piirtein ennallaan. Pk-yritykset ovat nyt Tekesin palveluiden keskiössä.
Soinin mielestä pk-yrityksissä on Suomelle suuri menestymisen mahdollisuus. Hän aloittaa tilastoista.
– Suomessa on noin 300 000 pk-yritystä, joista vain vajaa 20 000 tekee minkäänlaista kansainvälistä kauppaa. Voimme herätellä näitä yrityksiä. Jos tuote on kunnossa, yritykset voivat tuplata liikevaihtonsa hyvinkin nopeasti.
Soini kertoo, että Team Finlandin tiimit ovat jo kokeilleet aivan uutta palvelumallia, jolle yhteen muuttaminen oli luonteva jatko. Tiimit ovat lähettäneet noin 150 yritykselle valmiin palveluehdotuksen, jossa on Tekesin, Finnveran ja Finpron palvelut mietittyinä kokonaisuudeksi kullekin yritykselle.
Ensimmäisessä tapaamisessa yrityksen kanssa keskustellaan, sparrataan ja pohditaan, mitkä ovat yrityksen kasvun edellytykset ja kipukohdat.
– Haluamme ymmärtää yrityksen kasvuvision.
Jos yritys on valmis panostamaan kasvuun, kasvusuunnitelma luodaan yhdessä ja rinnalle haetaan esimerkiksi sopiva mentori yritysmaailmasta.
Soini muistuttaa, että Suomessa on perinteisesti ollut paljon pk-yrityksiä, jotka ovat olleet isojen yritysten alihankkijoita.
– Näillä ei ole ollut omia tuotteita, mutta ne ovat saattaneet kehittää fiksuja ratkaisuja muille yhtiöille. Meidän pitää innostaa nämä yritykset tuotekehityksestä ja omista tuotteista.
Innovaatioiden edellytyksistä tekoihin
Suomi nousee usein kansainvälisissä vertailuissa kärkeen, kun selvitetään innovaatioiden edellytyksiä. Silti nyt moni maa maailmalla juoksee ohi.
Soinin mielestä syy on selvä.
– Rahalliset satsaukset eivät mene oikeisiin kohtiin.
Soini tarkoittaa sekä julkisen sektorin että yritysten satsauksia.
Konsulttiyhtiö Synergyn vuonna 2013 tekemässä selvityksessä kysyttiin muun muassa tuotekehityksen panostuksista 50 suomalaiselta yritykseltä, jotka toimivat kansainvälisesti ja joilla on merkittävää tuotekehitystä Suomessa. Näitä tuloksia verrattiin Robert G. Cooperin ja Scott J. Edgettin 211 kansainvälistä yritystä koskevaan tutkimukseen, jossa tunnistettiin parhaiten menestyvät yritykset.
Selvityksen mukaan isoimpien suomalaisten yritysten tuotekehityksen panostuksista vain viisi prosenttia käytetään täysin uusiin tuotteisiin. Synergyn arvioiden mukaan maailman parhaiten menestyvissä yhtiöissä vastaava panostus on 17 prosenttia.
Suomen julkisissa panostuksissakaan ei ole juhlimista. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tuotekehitys- ja tutkimushankkeista oli OECD-maissa keskimäärin noin 6,6 prosenttia vuonna 2013. Suomessa osuus oli tuolloin 2,8.
Ehkä hieman yllättävää on, että Yhdysvalloissa julkisen rahoituksen osuus oli 9,2 prosenttia. Suurimmat osuudet olivat Unkarissa, Sloveniassa, Uudessa-Seelannissa, Espanjassa ja Puolassa.
Seuraava iso ongelma on Soinin mielestä yhteistyössä. Yritysten ja yliopistojen yhteistyö teknillisen alan ulkopuolella toimii kehnosti. Yhteisiä tutkimushankkeita on kansainvälisesti vertailtuna vähän.
Kaikki tämä kertoo Soinin mielestä varovaisuudesta. Suomessa kyllä panostetaan paljon tuotekehitykseen ja tutkimukseen, mutta sen painopiste on Soinin mielestä liikaa hajanaisessa perustutkimuksessa ja toisaalta asioiden pienessä parantelussa.
– Tämä on varmaan yksi syy, miksi suomalaisia läpimurtoja ja menestystarinoita on vähän.
Siksi Team Finland haluaa olla ravistamassa ja tukemassa yrityksiä seuraavaa loikkaa varten. Ja loikkijoitakin tarvitaan nyt lisää.
Kangas muistuttaa, että Suomi on perinteisesti ollut isojen yritysten maa. Nyt suurten yritysten määrä on laskussa, samoin niistä monien liikevaihto.
– Myös maailma on muuttunut. Pienillä on nyt aivan erilaiset mahdollisuudet kansainväliseen kasvuun kuin 30 vuotta sitten.
Yhteistyöstä uutta virtaa
Elämme uudenlaisen yhteistyön aikaa. Startupit tekevät yhteistyötä sekä keskenään että isojen yhtiöiden kanssa, tutkijat hakevat entistä poikkitieteellisempiä projekteja, ja isotkin yhtiöt haluavat uusiin ekosysteemeihin.
Vuonna 2008 Suomeen perustettiin eri alojen strategisen huippuosaamisen keskittymät eli SHOKit, joiden avulla yritykset ja tutkijat pyrkivät rakentamaan yhdessä uutta huippututkimukseen perustuvaa liiketoimintaa. Viime vuonna Suomen hallitus päätti lopettaa SHOKien julkisen rahoituksen.
Soinin mielestä SHOK:ien nopea lopettaminen aiheutti vahinkoa.
– SHOKeista ehdittiin saada hyviä oppeja yhteistyökulttuurista. Siellä kilpailijat pystyivät toimimaan samojen hankkeiden ympärillä, kun haettiin seuraavaan kehitysvaiheeseen huippututkimusta, josta kaikki hyötyvät.
Vaikka niiden tarina julkisena projektina loppui, yhteistyömallit jäivät, ja parhaita tutkimushankkeita jatketaan uusilla alustoilla. Valtio ei enää rahoita niitä suoraan, mutta hyville hankkeille voi hakea Tekesin rahoitusta.
Hankkeiden jatkuminen kertoo Soinin mielestä siitä, että yritykset näkivät yhteistyön arvon. Mielenkiintoista on myös, että eri alat löysivät toisensa.
Esimerkiksi metalli- ja koneenrakennusalan FIMECC ja tieto- ja viestintäteollisen alan DIGILE päättivät yhdistää voimansa uudessa DIMECCissä. Odotettavissa on perinteisten alojen digitalisointiin liittyviä hankkeita.
Vastaavaa rajat ylittävää yhteistyötä Soini toivoo myös yliopistoilta. Esimerkiksi käyttäytymistieteillä olisi hänen mielestään paljon annettavaa yrityksille, kun suunnitellaan uusia digitaalisia palveluja kuluttajille.
Myös kauppatieteilijöitä tarvitaan entistä enemmän, koska digitaalisissa palveluissa liiketoiminta- ja ansaintamallit eroavat perinteisestä arvonmuodostuksesta.
Kaatuvatko loput raja-aidat?
Jatkossa Tekesissä, Finprossa ja Finnverassa ei Kankaan ja Soinin mukaan paljon tuijotella sähköpostiosoitteen loppuosaa. Samassa projektissa voi olla mukana henkilöitä näistä ja monista muistakin organisaatioista.
Moni voisi olettaa, että Tekes isoimpana organisaationa ottaisi kuskin roolin.
Soinin mielestä se vaihtelee. Hän haluaa korostaa, että kun työskennellään rinta rinnan yhteistä tavoitetta varten, ei kenelläkään ole varaa pelata organisaatiopelejä.
Tämä herättää kysymyksen: jos työntekijät jo nyt organisoituvat yksittäisten kokonaisuuksien ja hankkeiden sisälle työnkuvan mukaan, pitäisikö organisaatiotkin yhdistää?
– Organisaatiorajoilla ei ole merkitystä. Ne pystytään häivyttämään hyvällä yhteistyöllä, Soini sanoo.
Seuraava käytännön askel yhteistyön helpottamiseen tulee tietojärjestelmistä. Finpron, Finnveran, Tekesin, ELY-keskusten ja Suomen suurlähetystöjen käyttöön rakennetaan yhteinen asiakastietojärjestelmä, jotta tiedonkulku olisi sujuvampaa.
– Vaikkapa Indonesiaan toimintansa laajentamista harkitseva yritys voi saada tulevaisuudessa kommentit alueen mahdollisuuksista lähes saman tien, kun yrityksen asiakasvastaava on syöttänyt kyselyn yhteiseen järjestelmään, Kangas havainnollistaa.
Muitakin vastaavia edistysaskeleita on työn alla.
Pekka Soini
pääjohtaja
Tekes
Reijo Kangas
kasvuyritysten vastuualueen johtaja
Tekes
Kari Venäläinen
asiantuntija
Tekes
Emonum lanseeraa globaalin palvelun |
Toistakymmentä ihmistä työllistävä Emonum kehittää uutta palvelutuotetta ja haluaa rakentaa sen ympärille menestyvän yrityksen. Siihen se tarvitsee apua. Startupille epätyypillisesti Emonumissa halutaan varjella tiukasti omaa liikeideaa. Toimitusjohtaja Ville Hyyryläinen ei suostu paljastamaan tuotteesta muuta, kuin että se on kuluttajille suunnattu sähköinen palvelu. Yritys on rakentanut kahden vuoden ajan ratkaisua tunnistamaansa kuluttajien ongelmaan. Keksinnölle haetaan patenttia. – Olemme jatkuvasti tarvinneet keskustelukumppaneita eri tahoilta. Team Finlandin kanssa olemme pystyneet käymään luottamuksellisia keskusteluja keksinnöstämme ja tarpeistamme. Palvelu on tarkoitus lanseerata vielä tänä vuonna. Testimarkkinana toimii Suomi ja muutama muu maa, mutta varsin pian tarkoitus on suunnata laajemmin Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hyyryläinen kertoo, että Emonumin edustajat ovat käyneet kahden vuoden aikana 18 eri maassa tapaamassa sijoittajia ja yhteistyökumppaneita. Näiden kontaktien löytämisessä Team Finlandista on ollut korvaamaton apu. – Meille on tärkeää löytää oikeat kumppanit. Paitsi kontakteja, Team Finland on pystynyt tarjoamaan meille paikallis- ja kulttuurituntemusta. Emonumille oleellista on ollut luottamus. – Jos hakisimme samoja palveluja yksityisiltä markkinoilta, riski tietojen vuotamiseen olisi huomattavasti korkeampi. Emonum kuuluu kategoriaan ”ennakkoluuloton ja riskialtis”. Hyyryläisen mielestä on tärkeää, että myös Team Finland uskaltaa lähteä tukemaan rohkeita yrittäjiä, jotka eivät pelkää epäonnistua. – Kaikki isot onnistumiset maailmalla on tehty isolla riskillä. Varman päälle tekemällä syntyy vain pieniä juttuja. |
TEAM FINLAND |
Verkosto perustettiin vuonna 2012 vauhdittamaan suomalaisten yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä joukko ministeriöiden Organisaatiot: Finpro, Tekes, Finnvera, Finnfund, Finnpartnership, Teollisuussijoitus, VTT, Patentti- ja rekisterihallitus, ELY-keskukset, Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit, Suomalais-venäläinen kauppakamari sekä Suomalais-ruotsalainen kauppakamari. Verkoston toimijat tekevät yhteistyötä myös järjestöjen ja korkeakoulujen kanssa. |
IBM:n päätös on vahva signaali päättäjille |
TEKin mielestä IBM:n päätös sijoittaa uudet osaamis- ja innovaatiokeskuksensa Suomeen on vahva signaali päättäjille: osaamiseen ja suotuisaan innovaatioympäristöön kannattaa investoida! – Juuri tätähän Suomi nyt tarvitsee. Meidän on päästävä Nokian isojen muutosten jälkeisestä alhosta uudelleen mukaan globaaleihin valtavirtoihin ja kehityskulkuihin, kommentoi TEKin yksikönjohtaja Pekka Pellinen IBM:n päätöstä. – Paitsi koko Suomelle, tämä on tietysti erinomainen uutinen myös TEKin jäsenkunnalle, jolle ict-alan mittavat toimintojen alasajot viime vuosina ovat olleet kylmää kyytiä. – Uusi keskus ei ole IBM:n hyväntekeväisyyttä tai lahja Suomelle – voittoa tavoittelevilta yrityksiltä on turha odottaa sellaisia. Tällaiset sijoittumispäätökset on ansaittava tarjoamalla otollinen ympäristö liiketoiminnalle, Pellinen huomauttaa. – Tässä IBM:n tapauksessa, jossa Suomeen sijoitetavan laitoksen tärkeänä tutkimuskohteena on tekoälyn hyödyntäminen terveydenhoidossa, kilpailuvalttejamme ovat kovan luokan ict-osaajat, hyvällä tasolla olevat lääketieteelliset datarekisterit sekä moneen muuhun maahan verrattuna selkeä juridinen sääntely. Toki merkitystä on myös Tekesin kautta seuraavien viiden vuode aikana kanavoitavalla rahoituksellakin. – Hankkeen myötä IBM tulee sijoittamaan suomalaiseen toimintaympäristöön selvästi täältä saamaansa rahoitusta enemmän. Investoinnin voi odottaa maksavan itsensä takaisin Suomelle varsin pian, Pellinen arvioi. – Toivon, että Suomen päättäjät tulkitsevat oikein tätä positiivista signaalia: juuri korkeaan teknologiseen osaamiseen ja kansainvälisille yrityksille vakaaseen ja toimivaan liike-toimintaympäristöön kannattaa panostaa. – Esimerkiksi Tekesin rahoitusta ei pidä nyt ainakaan leikata lisää, sillä tämän ison investoinnin lisäksi Tekesin pitää kyetä rahoittamaan lähivuosina myös lupaavia pk-yrityksiä, jotta saamme lisää työtä ja vientituloa niiden kautta, Pellinen sanoo.
Pekka Pellinen |
Tiloissa syntyy innovaatioita |
Viitisen vuotta sitten Suomen Yliopistokiinteistöillä oli projekteja, joissa tutkittiin tilojen vaikutusta oppimiseen. Toimitusjohtaja Mauno Sievänen kertoo, että keskeinen havainto oli, että oppiminen tapahtuu useimmiten sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. – Tajusimme, että innovaatiotoiminta on samanlaista. Innovointi ei ole sitä, että tutkija tutkii omassa kammiossaan ja tulee sieltä ulos Nobelin arvoisen työn kanssa. Tästä oivalluksesta Suomen Yliopistokiinteistöt loi strategian, jossa on tavoitteena integroida yliopistokampukset ympäröivään yhteiskuntaan ja luoda näin mullistavia tutkimustuloksia, uusia innovaatioita ja menestystuotteita yrityksille. Nyt keskellä Tampereen teknillisen yliopiston kampusta seisoo Kampusareena, jossa on noin sadan yrityksen toimintaa. Osa yrityksistä on vuokrannut käyttöönsä oman toimiston, osa on vuokrannut eräänlaisen jäsenyyden Kampusklubille ja osa työskentelee toimistohotelli Regusin tiloissa. Erityisesti Kampusklubissa toteutuu tilojen mahdollistama yhteistyö. – Siellä eri alojen toimijat voivat löytää yhteisiä tarpeita ja kehittää yhdessä ratkaisuja, joita kaikki voivat hyödyntää. Yritykset myös tarjoavat mielellään ongelmiaan ja tehtäviään kurssitöiksi tai opiskelijoiden harjoitustöiksi. Kampusareenan toiminnot kuulostavat varsinaiselta startup-pöhinältä. Sievänen kuitenkin korostaa, että selkeästi suurin osa yrityksistä on isoja, kuten Kalmar, Nokia ja Valmet. Yritykset ovat heränneet siihen, että luodakseen jotain uutta pitää etsiä näkökulmia ja ajatuksia tuttujen seinien ulkopuolelta. Sievänen myös muistuttaa, että yliopistoilla on lain mukaan kolme tehtävää: opetus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. – Kampusareena on meidän vastauksemme siihen, miten yliopisto voi hoitaa tätä kolmatta tehtävää. Aalto-yliopiston vararehtori Tuija Pulkkinen kertoo, että vastaavaa yrittäjyyskeskusta on toivottu ja odotettu Aalto-yliopistolta, ja sellainen Otaniemeen aiotaan nyt remontoida. – Sen järjestäminen on meille ideologinen teko, koska emme saa opetusministeriöstä tähän senttiäkään. Pulkkisenkin mielestä ihmisten tapaamiset ovat kaiken a ja o. Tutkijat, yrittäjät, opiskelijat – kaikilla voi olla toisilleen paljon annettavaa. – Yrityksille, jotka kaipaavat apua kasvuun, tullaan tarjoamaan tiloja ja palveluja. Ajatuksena on houkutella yliopiston ulkopuolelta samoihin tiloihin esimerkiksi yrityksiä ja kiihdyttämöitä. Kun yritykset sparraavat toisiaan, moni ongelma ratkeaa. – Tarkoitus on luoda aikuisten pöhinäpaikka, Pulkkinen kiteyttää.
Mauno Sievänen
Tuija Pulkkinen
|
