Tarjolla kasvun vauhdittajia

Keltainen teollisuusrobotti valmistaa vauhdilla uusia poranteriä kallion louhintaan Robitin tehtaalla Lempäälässä. Ehkä tulevaisuudessa samanlaiset terät rouhivat kivikkoista maaperää jossain päin Pohjois-Afrikkaa. 

Vientipäällikkö Taha Laissaoui on juuri palannut työmatkaltaan Sudanista.

– Olin tutkimassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tapasin ihmisiä ja osallistuin Sudanin ensimmäisille kaivosalan messuille. Siellä on paljon potentiaalia, mutta vielä vähän kilpailijoita. 

Marokkolaistaustaiselle Laissaouille Pohjois-Afrikan eri kolkat ovat käyneet kahden vuoden aikana tutuiksi. Hän vastaa Robitilla Pohjois-Afrikan asiakkaista. Kahden viikon kuluttua hän suuntaa Ghanaan.

Arabiaa äidinkielenään puhuva Laissaoui osaa yhteensä viittä eri kieltä. Suomikin taittuu koko ajan paremmin.

– Kun matkustan Pohjois-Afrikassa, tunnen oloni heti kotoisaksi, kun saan puhua äidinkieltäni. Asiakkaille on paljon helpompaa, kun he pystyvät sopimaan asioista ja saamaan apua omalla kielellään. Se kasvattaa luottamusta.

Ei vain 80-luvun vientitoimintaa

"Toimistolle pitää saada työntekijä, joka ei osaa suomea", ajatteli Robitin hallituksen puheenjohtaja ja yrityksen perustaja Harri Sjöholm 15 vuotta sitten.

Aikaisemmissa töissään Sjöholm oli nähnyt, mitä pienten ja keskisuurten yrityksen kansainvälistyminen vaatii. Kaikki alkaa oikeanlaisen yrityskulttuurin rakentamisesta.

– Jos pääkallopaikalle ei saada luotua kansainvälistä yrityskulttuuria, ei voida puhua todellisesta kansainvälisestä liiketoiminnasta. 

– On 80–90-lukulaista puhua vientitoiminnasta, ja matkustaa pari kertaa vuodessa Saksaan messuille. Globaalissa taloudessa toimiminen on jotain aivan muuta.

Tällä hetkellä Robitin Suomeen palkatuista työntekijöistä noin joka kymmenennen passia koristaa muu kuin leijonavaakuna. Pääkonttorilla voi törmätä neljään ulkomaalaistaustaiseen työntekijään, joiden lisäksi kolme on parhaillaan ulkomaankomennuksella. Lähes kaikki heistä työskentelevät myynti-insinööreinä.

Sjöholm korostaa, että lukumäärää oleellisempaa on ajatusmaailma, jonka ulkomaalaiset luovat. Robitilla työkieli on ollut jo pitkään englanti.

– Kyse on enemmänkin mindsetistä. Näin koko organisaatio ymmärtää, että toimimme globaalissa liiketoiminnassa.

– Työnantajien tulisi antaa ulkomaalaisille maistereille mahdollisuus todistaa osaamisensa. Hyvä keino tähän ovat erilaiset harjoitteluohjelmat, Taha Laissaoui sanoo.

23 prosentin kasvuvauhti

Mikä ulkomaalaisten työntekijöiden merkitys sitten on ollut Robitin menestyksessä? 

– Se on ollut aivan keskeinen. Kun kasvu tulee maailmalta, ei sitä pysty tekemään muuten kuin olemalla kansainvälinen ajattelumaailmaltaan ja toimintatavoiltaan, Sjöholm korostaa.

Korkealaatuisia porakruunuja kallion louhintaan ja putkitusteriä maaporaukseen valmistavan Robitin kasvuvauhti on viime vuosina ollut hurja.

Sjöholm laskee, että kymmenen viimeisen vuoden aikana liikevaihto on kasvanut vuosittain keskimäärin 23 prosenttia. Vuonna 2015 liikevaihto oli jo 45 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on maailmanlaajuisesti 136.

Robitilla on maailmalla kahdeksan tytäryhtiötä ja sen tuotteita käytetään 115 maassa. Oleellinen osa menestystä ovat tytäryhtiöihin palkatut paikalliset työntekijät tai paikallista kieltä osaavat henkilöt. 

Yksi heistä on meksikolainen Jorge Leal, Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) kasvatti. Ennen ulkomaankomennustaan hän asui Tampereella. Nyt hän työskentelee myyntijohtajana Perussa ja vastaa koko Etelä-Amerikan myynnistä. 

– Paikallisen kielen sujuva osaaminen on keskeistä, sillä esimerkiksi Etelä-Amerikassa englantia ei käytetä työkielenä. Sama kulttuuritausta auttaa ymmärtämään paremmin asiakkaiden ajatusmaailmaa.

Ei olla hölmöläisiä

Tutkimukset osoittavat, että aivan kaikkialla ei ajatella samalla tavalla kuin Lempäälässä. 

Kaksi kolmesta suomalaisesta tekniikan alan korkeakoulutetusta on valmistumishetkellä työsuhteessa, ulkomaisista Suomessa opiskelleista vain joka neljäs. Tämä käy ilmi TEKin ja tekniikan alan yliopistojen vuonna 2014 tekemästä vastavalmistuneiden kyselytutkimuksesta. 

Vuosittain tekniikan alan yliopistoista valmistuu noin 2 700 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanutta opiskelijaa, joista viidennes on ulkomaalaistaustaisia.

Syitä ulkomaalaisten vastavalmistuneiden huonoon työllistymiseen ovat vähäinen työkokemus ja työelämäkontaktit, heikko kielitaito ja paikallisten verkostojen puute.

– On hölmöläisten hommaa olla hyödyntämättä tätä osaamista. Korkeakoulutamme ulkomaalaisia osaajia, ja heidän tietään suomalaiseen työelämään täytyy saada tasoitettua. Heidän osaamisensa jää muuten hyödyntämättä yrityksissä ja laajemmin yhteiskunnassa, sanoo työvoima- ja koulutuspolitiikasta vastaava johtaja Jari Jokinen TEKistä.

Vaikka Laissaoui ja Leal ovat työvoimaa, jota kasvusta haaveilevat suomalaisyritykset kaipaavat, eivät työpaikkojen ovet ole avautuneet heille heittämällä.

Suomeen Laissaoui saapui 2003 suomalaisen vaimon kanssa. Takana oli opinnot Espanjassa kuljetus- ja merenkulkualalla. Välillä hän kävi suorittamassa kahden vuoden maisteriopinnot Liverpoolissa, mutta palasi takaisin Suomeen.

– Yhdistelmä tekniikan ja kaupallisten alojen opintoja, hän kuvailee.

Aluksi Laissaoui ajatteli, että hän saa töitä koulutustaustansa ja kokemuksensa avulla. Se ei kuitenkaan riittänyt. Välillä piti mennä kirjaimellisesti oven taakse koputtamaan.

– Huomasin nopeasti, kuinka tärkeää verkostoituminen on. Pikkuhiljaa aloin tavata ihmisiä ja löytää oikeita henkilöitä. Olen myös mennyt suoraan työpaikalle, esitellyt itseni ja jättänyt hakemuksen henkilökohtaisesti.

Lisäksi Laissaoui on täydentänyt opintojaan Suomessa.

– Olen huomannut, että työnantajat arvostavat suomalaisia tutkintoja enemmän kuin ulkomailla suoritettuja. Kannattaa opiskella esimerkiksi avoimessa yliopistossa samaan aikaan, kun hakee töitä, myös Tampereen ammattikorkeakoulussa ja Haaga-Heliassa opiskellut Laissaoui miettii.

Tämä avasi Laissaouille oven Robitille.

– Minut palkattiin Robitile viiden kuukauden työharjoittelun jälkeen. Harjoittelu oli hyvä keino osoittaa osaamiseni ja se varmasti lisäsi myös työnantajan luottamusta.

Joskus kyse voi olla myös sattumasta ja hyvästä ajoituksesta.

TTY:llä opiskellut Leal otti ensimmäisen kerran yhteyttä Robitiin opiskeluaikanaan ja kysyi, voisiko tehdä diplomityönsä heille. Silloin ei vielä tärpännyt. Ratkaiseva soitto tuli valmistumisen jälkeen.

– Kaksi vuotta myöhemmin Robitilta tarjottiin työtä, nyt lähes viisi vuotta Robitilla työskennellyt Leal muistelee.

Robitilla panostetaan yhtenäisen työkulttuurin luomiseen. – Annamme myös tilaa taustan ja kulttuurin mukaan. Jos esimerkiksi eteläafrikkalainen työntekijä haluaa pitää loman kotimaansa loma-aikana, siihen on mahdollisuus, kertoo Harri Sjöholm.

Lisää yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä

TEKin tutkimuksen mukaan noin 70 prosenttia tekniikan alan ulkomaalaistaustaisista opiskelijoista haluaisi jäädä Suomeen töihin. Tällä hetkellä harva saa kuitenkaan tähän mahdolli-suuden.

Tutkimuksen mukaan yksi keino ongelman ratkaisemiseen voisi olla yritysten ja yliopistojen tiiviimpi yhteistyö. Työkokemus opiskelu-aikana nimittäin helpottaa huomattavasti työllistymistä valmistumisen jälkeen.

– Miksipäs ei, ajatteli puolalainen projekti-insinööri Stanislaw Szczecinski neljä vuotta sitten. 

Szczecinski etsi sopivaa kohdetta Erasmus-opiskelijavaihdolleen, ja hänelle suositeltiin Suomea. Käänteentekevä hetki tapahtui vain viisi päivää Jyväskylään saapumisen jälkeen. 

Szczecinski halusi suorittaa myös Erasmus--työharjoittelun, ja koordinaattori suositteli ottamaan yhteyttä BMH Technologyn teknologiajohtaja Hannu Lepomäkeen. Yrityksellä on referenssejä, toimitusprojekteja ja myyntiyhtiö Puolassa, joten puolalaisille osaajille oli tarvetta.

Kesällä 2012 Szczecinski saapui Raumalle työharjoitteluun, joka jatkui kandityön tekemisenä. 

– Halusin suorittaa myös maisteriopinnot ulkomailla. Ensimmäinen vaihtoehto oli Saksa, mutta Hannu ehdotti Tamperetta. 

Niinpä Szczecinski päätyi TTY:lle. Hän valmistui Business and Technology -ohjelmasta viime vuoden lopulla. 

– Opinnot olivat sellaisia kuin odotinkin. Teimme paljon projekteja yritysten kanssa. Tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet työnsaantiin, sillä se on tarpeeksi laaja-alainen.

Kesätöiden ja diplomityön jälkeen Szczecinski palkattiin BMH Technologylle projekti-insinööriksi.

– Kyse ei ollut vain onnesta, vaan olin itsekin aktiivinen. Opiskelujen aikana osallistuin muun muassa Talent Tampere -mentorointi-ohjelmaan ja Twinkle-verkostoitumistapahtumaan. Harkitsin myös Demola-projektin tekemistä.

Stanislaw Szczecinski tietää, että  äidinkieli ja kotimaan kulttuurin tuntemus ovat ulkomaalaisten korkeakoulutettujen suurimpia kilpailuvaltteja suomalaisilla työmarkkinoilla.

Projektit sujuvammin maaliin

BMH Technology toimii paljon puhutulla cleantech-sektorilla. Se toimittaa voimalaitoksille materiaalinkäsittelyjärjestelmiä, joissa puuperäisistä biomassoista tehdään polttoainetta. Lisäksi BMH Technology valmistaa niin sanottuja SRF-linjoja eli kiinteiden vaarattomien jätteiden prosessointiteknologiaa.

Yrityksen noin 54 miljoonan euron liike-vaihdosta vähintään kaksi kolmasosaa tulee ulkomailta.

– On erittäin paljon hyötyä, että projektinhoitotiimissä on mukana kohdealueen kieltä äidinkielenään puhuva henkilö, sillä myynti- ja toimitusprojektit kestävät vuosia. Olemme saaneet hoidettua asioita sujuvammin kuin ilman heitä, Lepomäki vertaa.

Szczecinski on samoilla linjoilla.

– On erittäin hyvä, että myös pääkonttorissa on kohdemaan kieltä puhuva henkilö, vaikka maassa olisikin oma toimisto. Vuorovaikutus on paljon helpompaa.

Alkujaan Szczecinski palkattiin parantamaan Puolan toimiston ja puolalaisten asiakkaiden yhtey-denpitoa. Sittemmin tehtävänkuva on laajentunut. 

– Olen mukana projektissa, jossa yhtenäistetään ja parannetaan laitteiden pintakäsittelyä. Siinä kehitetään palveluja puolalaisten lisäksi myös kaikille muille välittäjille. Lisäksi sijaistan parhaillaan projektipäällikköä meneillään olevassa projektissa.

Neljän vuoden sisällä Szczecinski on BMH Technologyn kolmas ulkomaalaistaustainen työntekijä Raumalla. Lepomäki toivoo, että Raumalla nähtäisiin tulevaisuudessa enemmänkin kansainvälistä väriä. Yhteensä työn-tekijöitä on sata.

– Meillä on erittäin hyviä kokemuksia. Haluamme ilman muuta kehittää ja jatkaa tätä toimintatapaa. Ainoa negatiivinen puoli on ollut, että kaksi muuta ovat joutuneet lähtemään perhesyistä pois Suomesta.

Hannu Lepomäen mukaan tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa on hyvä keino löytää myös ulkomaalaisia osaajia. BMH Technology on juuri avannut oman toimiston Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareenalle.

Tiukoista kielivaatimuksista haittaa

"Vaaditaan suomen kielen taitoa." Tähän lauseeseen moni ulkomaalaistaustainen maisteri on törmännyt työpaikkahakemuksia lukiessaan. Szczecinski itse paneutuu suomen kielen saloihin kolme kertaa viikossa, mutta työkielen tasolle on vielä matkaa.

– Tiukat kielirajoitukset asettamalla yritys rajoittaa itseltään mahdollisuuden saada uusia kokemuksia ja erilaisia toimintamalleja. 

Szczecinski muistuttaa, että kulttuuri- ja kieliosaamisen lisäksi ulkomaalaiset tuovat monesti uusia tuulia yrityksen toimintatapoihin.

– Vaikka olen ollut Suomessa jo kolme vuotta, näen asiat edelleen eri tavalla. Esitän hassuja kysymyksiä ja saatan esimerkiksi kyseenalaistaa aina tehtyjä asioita.

Usein suomen kielen taitoa vaaditaan kuin vanhasta tottumuksesta. Szczecinski muistaa opiskelukaverinsa osuvan kokemuksen. Kaveri haki paikkaa, jossa vaadittiin suomen kielen taitoa. Hänet valittiin, vaikka hän ei edes puhunut suomea.

– Yrityksessä tajuttiin toisen haastattelukierroksen jälkeen, että toimenkuvassa ei itse asiassa tarvitsekaan osata suomea.  

• You can also read this article in English: lehti.tek.fi/growth-boosters