Saab-tehtaasta ketteräksi Mersun sopimusvalmistajaksi

|
Uutinen
Kuuntele

Uudenkaupungin Valmet Automotive on pärjännyt ketteryytensä, itseluottamuksensa ja oikeiden valintojensa ansiosta. Kilpakumppanit Keski-Euroopassa ovat karsiutuneet vähiin.

Valmet Automotiven projekti-insinööri Juuso Kelkka, 33, ja tuotelaatupäällikkö Antero Karhu, 31, täydentävät toisiaan. Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 2006 valmistunut Kelkka työskentelee tuotekehityksessä, ja samasta yliopistosta vuonna 2009 valmistunut Karhu tuotannossa. 

Kelkka on siis projektimiehiä, ja Karhu enemmän kotonaan linjaorganisaatiossa. Karhu teki diplomityönsä kaivosteollisuuden telaporavaunujen parissa ja hankki myöhemmin työn ohessa myös kauppatieteiden kandidaatin paperit. Autotehtaalle Uuteenkaupunkiin hän tuli osittain sattuman kautta; 2009 avoimet työpaikat olivat kiven alla.

– Nykyisin tuotannossakin useat tehtävät ovat projektiluonteisia. Mutta tuotannossa tärkein asia on nopea läpimeno ja valmistuksen soveltuvuus, Karhu sanoo.

Juuso Kelkka ei väheksy tuotantoa, mutta sydäntä lähinnä ovat sähköisten vetovoimansiirto­jen ja akkujärjestelmien integraatiosuunnittelu. Tehoelektroniikkaan suuntautuminen oli selvää jo opintojen erikoistumisvaiheessa, ja diplomityönä syntyi hakkuriteholähde. 

Tuotanto ja kehitys samalla tontilla

Vuosituhannen alussa Euroopassa autoalalla oli kuusi sopimusvalmistajaa. Nyt niistä neljä on pudonnut pois. Lopettaneet tehtaat toimivat Saksassa, Ranskassa ja Italiassa. Vain Valmet Automotive Uudessakaupungissa ja Magna Steyr Itävallan Grazissa ovat jäljellä.

– Meidän etumme on, että tuotekehitys ja tuotanto ovat samalla tontilla. Eri lailla suuntautuneet osaajat tapaavat toisiaan helposti työssä ja myös muuten, Karhu pohtii.

Hän ottaa esimerkiksi Mersun A-sarjan etupään, puskurin sisältävän "etupaketin", asennuksen. Saksan Rastattissa, jossa myös valmistetaan A-sarjaa, auton etupää liitetään runkoon pitkälle kehitetyllä laitteistolla, joka sopii saksalaiseen tuotantotapaan.

– Emme halunneet käyttää aikaa ja rahaa monimutkaisen asennuksen kehittämiseen. Meidän oli löydettävä edullisempi, helpompi ja yksinkertaisempi ratkaisu asentaa etupaketti. 

– Siinä onnistuttiin. Ratkaisussa kustannukset pysyivät kurissa ja käyttöönotto oli nopea, mutta asennus vaatii tarkkuutta ja ammatti­taitoa, Karhu toteaa.

Pääsemme katsomaan linjalle, kuinka etupaketti asennetaan paikalleen. Paikalleenhan se menee, kun Karim Ghaznavi ja Vesa-Pekka Färm osaavat asiansa.

– Meidän täytyy löytää Uudessakaupungissa vanhoihin ongelmiin ja toimintatapoihin uusia ratkaisuja, Karhu tiivistää.

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki lähestyy asiaa vähän toisesta kulmasta: 

– Daimleria ei kiinnosta, kuinka jokin asia tehdään Uudessakaupungissa. Tärkeintä on, että tuotteen laatu ja toimitustäsmällisyys vastaavat päämiehen vaatimuksia.

 

 

 

Projeksti-insinööri Juuso Kelkka uskoo sähköisen liikenteen yleistymiseen akkuteknologian kehittyessä ja erityisesti akkukennojen energiatiheyden parantuessa. Kuvassa sähköisen testiajoneuvon keulalle asennettua tehoelektroniikkaa.

 

Nestejäähdytteisestä akusta menestystarina

Valmet Automotiven tuotekehityksen menestystarinoihin kuuluu nestejäähdytteisen akun kehittäminen. Sen suorituskyky on omaa luokkaansa. Testauskeskuksessa näemme prototyypin. Koko sähköauto on suunniteltu akun ympärille.

– Meillä kehitettyjä akkujärjestelmiä voidaan käyttää monessa kohteessa: työkoneissa, offshore-tuulivoimaloissa, laivoissa sekä erilaisissa suurta tehotiheyttä vaativissa hybridisovelluksissa, Kelkka kertoo näkymistä.

Tuotekehitys ei ole yksiviivaista. 

Toisinaan asiakkaalla on lähes valmis tuote. Silloin Valmet Automotiven vastuulla voi olla tuotesuunnittelun ohjaaminen suuntaan, joka tukee lopputuotteen valmistettavuutta. Samalla voidaan suunnitella tuotantoprosessia. 

Usein asiakkaalla on kuitenkin vain idea tuotteesta. Tällöin prosessi alkaa tuotteen vaatimusmäärittelystä, joka tehdään usein asiakkaan kanssa, asiakkaan toiveiden mukaan. Asiakkaan hyväksymän määrittelyn pohjalta alkaa tuotesuunnittelun ensimmäinen vaihe, jonka lopputuotteena syntyvät prototyypit. Suorituskykytestien jälkeen tuotteeseen tehdään tarvittavat muutokset ja siirrytään sarjasuunnitteluvaiheeseen. Tässä vaiheessa jo heti projektin alusta asti mukana olleiden laatu-, osto- ja tuotantotekniikkaosastojen rooli korostuu lopputuotteen toteuttamisessa.

Tuotteen elinkaaren kattava palveluntarjonta takaa Mäen mielestä Valmet Automotiven menestyksen ja mahdollistaa tuotteiden valmistuksen Uudessakaupungissa. Toki tuotekehityksestä laskutetaan asiakasta työn kuluessa.

– Haluamme kehittää asiakkaillemme tuotteita, ja valmistaa niitä, Mäki muotoilee tehtaan myyntipuheen.

Autot herättävät tunteita

Kelkka alleviivaa autonvalmistuksen erityisluonnetta. 

– Autoihin liittyy paljon tunteita. Siksi autonvalmistuskaan ei ole mitä tahansa... hiustenkuivaajan rakentamista. Siksi on hienoa olla täällä töissä, Karhu jatkaa.

Autoteollisuutta on Suomessa vähän: Karjaalla valmistetaan Sisu-kuorma-autoja ja bussien koreja. Lisäksi erityisajoneuvoja kuten ambulansseja ja paloautoja varustellaan Suomessa. Mutta varsinaista henkilöauton valmistusta on vain Uudessakaupungissa.

Karhu ja Kelkka tiivistävät Valmet Automotiven toimimisen edellytykset viiteen kohtaan: kustannustehokkuus, asiakastyytyväisyys, tuotannon nopea läpimeno, joustavuus sekä yksinkertainen, mutta hyvä menetelmien suunnittelu. 

Yhdeksän hehtaaria halleja

Kierros autotehtaalla on hämmentävä: hallien yhteiskoko on yhdeksän hehtaaria ja tuotantolinjat tuntuvat loputtoman pitkiltä. Työtä tehdään pääsääntöisesti kahdessa tai kolmessa vuorossa. Maalaamossa ja hitsaamossa on keskeytyvä kolmivuorotyö, kokoonpanossa kaksivuorotyö. Viikonloppuna tehdas hiljenee. 


Tuotelaatupäällikkö Antero Karhu opiskeli pääaineensa konetekniikan ohella muun muassa tuotantotaloutta, mikä mahdollistaa toimimisen tuotannon johtotehtävissä.

Virtuaalipestuumarkkinat kaksinkertaistivat väen

Valmet Automotivessa työskentelee reilut 2 200 ihmistä Suomessa, Saksassa, Puolassa ja Kiinassa. 

Uudessakaupungissa työskentelee 1 600 ihmistä. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2003. Miten osaajia on löytynyt Suomen ainoaan henkilöautotehtaaseen?

– Olemme lopulta päätyneet kouluttamaan kaikki työntekijämme itse. Aluksi osaajia löytyi helpohkosti lähialueilta sekä Turun ja Rauman suunnilta, viestintäpäällikkö Mikael Mäki kertoo.

– Työhönottoa ja opastusta varten kehitettiin pestuumarkkinat: kampanjoita on ollut viisi, hakijoita noin 3 500.

– Rekrytointialueena on koko Suomi,  mutta Uudenkaupungin koulujen, päiväkotien ja asuntojen määrä voi asettaa rajoituksia tulijoille. Pääosa valituista on kantasuomalaisia, mutta kaikkiaan työntekijäjoukkomme edustaa kymmentä kansalaisuutta, Mäki toteaa.

Autoja Uudestakaupungista kuudessa sukupolvessa

Uudenkaupungin autotehtaan historia ulottuu vuoteen 1968, jolloin paperikoneiden ja laivojen valmistaja Valmet ja ruotsalainen Saab perustivat yhteisyrityksen Saab-Valmetin. 

Seuraavana vuonna alkoi Saab 95:n ja ikoniksi nousseen Saab 96:n, niin sanotun pisaramallin, valmistus. Myös Saab 99:n – "Se. Varma. Kotimainen." – teko alkoi 1969. Näitä ensimmäisen polven Saabeja valmistettiin vuoteen 1980 (96-malli) ja 1984 (99-malli). Määrät olivat kunnioitettavia: 96-mallia tehtiin 66 000 ja 99-mallia 191 000. 

Toisen Saab-sukupolven muodostivat Saab 9000 ja "kansanauto" Saab 900, jota valmistettiin 1986–90 peräti 238 898 kappaletta. Malli 9000:ää valmistettiin vain 8 000 kappaletta. Kun amerikkalainen GM osti Saabin, Uudenkaupungin tehdas alkoi valmistaa avo-autoja. Avo-Saabeja valmistettiin 198 032 kappaletta vuosina 1986–2003.

Ensimmäinen alihankintana Uudessakaupungissa tehty auto oli Chryslerille tehty Talbot, joita valmistettiin 20 000 kappaletta vuosina 1979–85.

Kolmatta sukupolvea edusti urheiluauto Opel Calibra. Auto-tehdas oli siirtynyt kokoaan Valmetin omistukseen 1992. Nimi Valmet Automotive otettiin käyttöön vuonna 1995, ja tehdas keskittyi lähinnä sopimusvalmistukseen. Calibroja valmistettiin 94 000 kappaletta vuosina 1991–97. 

Lyhyen Samara-välivaiheen (1996–98) jälkeen neljäs autonvalmistuksen sukupolvi oli avoauto Porsche Boxster, joka ei ollut hinnaltaan eikä ominaisuuksiltaan tarkoitettu edes joka toisen autoksi. Boxstereita valmistettiin Uudessakaupungissa 1997–2010 noin 170 000 kappaletta. Porschen Cayman-mallia tehtiin 2005–11 noin 60 000.

Erikoisautojen (muun muassa Fisker Karma) jälkeen Valmet Automotive pääsi jaloilleen, kun se sai valmistettavakseen Mercedes-Benzin A-sarjan autoja. Tuotanto aloitettiin elokuussa 2013, mutta kunnolla se pääsi käyntiin vasta 2014. Sukupolvi oli kuudes.

– Tehtaan valmistustuote on nyt A-sarja. Tarkempia vuosi-kohtaisia valmistusmääriä ei voi kertoa, mutta Daimlerin kanssa on sovittu yli 100 000 auton valmistamisesta 2013–16, sanoo Valmet Automotiven tiedotuspäällikkö Mikael Mäki.

– Olemme tehneet asioita oikein. Siksi uskomme pärjäävämme kilpailussa niin, että A-sarjaa valmistetaan täällä Uudessakaupungissa vuoden 2016 jälkeenkin, Mäki vakuuttaa.

Hänen myönteistä näkemystään tukee A-sarjan autojen valmistusmäärien kehitys. Elo-joulukuussa 2013 niitä syntyi vain 7 600, mutta viime vuonna jo 45 000 kappaletta.

Valmet Automotive mielletään Metson tytäryhtiöksi, vaikka Metso jo vuonna 2010 myi 34 prosenttia yhtiöstä valtion omistamalle Suomen teollisuusrahoitukselle ja Ilpo Kokkilan sijoitusyhtiölle Pontokselle. Vuoden 2014 lopussa Metso myi loputkin osakkeensa ST:lle ja Pontokselle. Nyt ne omistavat Valmet Automotiven tasaosuuksin, 47,5 prosenttia kumpikin. Loput viisi prosenttia omistaa yrityksen toimiva johto.