Robotiikan opiskelu alkoi TTY:ssä
Eettisyys robotiikassa ei ole vain tekniikkaa, vaan loppukäyttäjän huomioon ottamista.
Tampere oli maaliskuun puolivälissä Euroopan robotiikka-asiantuntijoiden keskuspaikkana kun Tampere-talossa järjestetyssä konferenssissa pohdittiin monipuolisesti robotiikan tarjoamia tulevaisuudennäkymiä.
Tampereen konferenssin teemoina olivat mm. ihmisen ja robotin välisen yhteistyön turvallisuus sekä robotiikan teollisuudelle luomat mahdollisuudet. Tuhat osallistujaa keränneen tapahtuman järjestivät yhteistyössä Suomen Robotiikkayhdistys ja Tampereen teknillinen yliopisto.
Robotiikkakonferenssi ei keskittynyt vain tekniikkaan vaan esille nousivat myös filosofisemmat, jopa eksistentiaaliset näkökulmat. Yksi niistä oli robotiikan eettisyys, josta oman esityksensä oli valmistanut italialainen sähköinsinööri Maria Bulgheroni. Hän toimii milanolaisen Ab.Acus -yhtiön kehitysjohtajana.
Tieteiskirjallisuudessa robotit ovat monen mielestä "bad guy", joka varastaa ihmisten työpaikat.
Ab.Acus suunnittelee lääketieteellisiä apuvälineitä. Yksi yhtiön kehitystyön tuloksista on palvelurobotti, joka auttaa vanhuksia selviytymään arjessa. Robotti tarkkailee vanhusta tämän asunnossa ja arvioi hänen psyykkistä ja fyysistä tilaansa. Se auttaa vanhusta löytämään esineitä, tekee hänelle toimintaehdotuksia ja johdattaa häntä jokapäiväisissä toiminnoissa. Robotti tunnistaa sekä eleitä että ääniä ja tarjoaa näin vanhukselle mahdollisuuden kommunikoida kanssaan.
– Robotiikan eettisyys on minulle sitä, että olemme kehitystyössämme tietoisia siitä, kuinka tärkeää on ottaa huomioon laitteen loppukäyttäjän toiveet ja intressit. Kun suunnittelemme laitetta, meidän on oltava lähellä ihmistä – sitä, joka laitetta käyttää ja joka siitä saa hyödyn, Maria Borgherini luonnehtii työnsä eettisiä periaatteita.
Bulgheronin mielestä eettisessä robotiikassa otetaan huomioon avaintahojen mielipiteet. Tällaisia avaintahoja lääketieteellisten robottien suunnittelussa ovat potilas, terapeutti sekä lääketieteellinen instituutio, jonka nimissä robottia käytetään.
– Myös turvallisuus on tärkeä näkökohta. Enkä tarkoita pelkästään sitä, ettei robotti tuota kenellekään fyysistä vammaa, vaan myös sitä, että suunnittelijat miettivät laajasti robotin käyttämisen yhteiskunnallisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Bulgheronin mukaan robotteihin liittyy paljon pelkoja ja ennakkoluuloja. Tieteiskirjallisuuden ansiosta robotit ovat monen mielestä "bad guy", joka varastaa ihmisten työpaikat. Villeimmissä käsityksissä robotit voivat riistäytyä suunnittelijoiltaan sekä valloittaa ja lopuksi tuhota maailman.
– Tällaisia käsityksiä vastaan voidaan käydä vain koulutuksen ja tiedon lisäämisen keinoin. On muistettava, että robotit voivat hoitaa monet likaiset, raskaat ja ikävystyttävät työt, joita ihmiset eivät mielellään tee.
Bulgheroni muistuttaa, että robotti on sittenkin vain kone.
– Robotin eettisyys tai epäeettisyys riippuu sen ohjelmoinnista ja siitä, miten käytämme sen sovelluksia.
– Kuten internet antaa mahdollisuuden niin humanitääriselle avulle kuin terroristeille, niin robottejakin voidaan käyttää sekä hyvään että pahaan.
TTY:n robolab sai suuren suosion
Tampereen robotiikkakonferenssissa liikkui sulavasti kohteesta toiseen apulaisprofessori, hollantilaissyntyinen Roel Pieters, joka vetää kognitiivisen robotiikan tutkimusryhmää Tampereen teknillisessä yliopistossa. Ryhmä on osa viime syksynä aloittanutta robotiikan opintokokonaisuutta, joka on mukavasti kiinnostanut opiskelijoita.
– Robotiikkaa pääaineena pyrki opiskelemaan lähes sata kandidaattia, mutta mukaan pääsi kolmisenkymmentä. Vuonna 2019 heidän on määrä valmistua DI:ksi robotiikka pääaineenaan, Pieters kertoo.
TTY on ensimmäinen suomalaisyliopisto, jossa voi valita robotiikan pääaineeksi. Talossa toimii myös "robolab", joka on avoinna opiskelijoille 24/7.
– Laboratorio on ollut niin suosittu, että sitä on jo laajennettu. Siellä on teollisuusrobotteja, kameroita ja tietokonejärjestelmiä. Robolabissa ei opiskelijoiden tarvitse "suorittaa" mitään vaan he voivat hengailla siellä vapaasti.
TTY:n robotiikka-pääaine on tarkoitettu erityisesti automaatiotekniikan, konetekniikan sekä tieto- ja sähkötekniikan tutkinto-ohjelmissa opiskeleville. Robotiikkaa ei tarvitse opiskella välttämättä pääaineena vaan se soveltuu sivuaineeksi lähes kaikkiin tekniikan tutkinto-ohjelmiin.
Apulaisprofessori Roel Pietersin mukaan robotiikan pääaineopiskelijat ovat pystyneet solmimaan sopimuksia diplomityöstään teollisuusyritysten kanssa.
– Tämä on hieno homma. Silloin kun itse kirjoitin diplomityötäni, läheskään kaikki alan opiskelijat eivät löytäneet työlleen tilaajaa.
TTY:n opiskelijoille robotiikkakonferenssi oli mieluinen tapahtuma.
– Robotiikan pääaineopiskelijat olivat vapaaehtoisina auttamassa järjestelyissä. Vapaa-aikanaan he tutustuivat innokkaasti konferenssi tarjontaan, Pieters kertoo.