Pomot työntävät ikääntyviä syrjään

Katri Halen keräsi työelämässä koettua ikäsyrjintää koskevaa tutkimustaan varten kertomuksia yli 50-vuotiaiden kokemuksista. 164 kirjoittajasta 80 prosenttia oli naisia. Tehtävät, toimiala ja asema vaihtelivat.

Tulos oli tyrmäävä. Tutkimukseen osallistuneista noin neljännes oli kokenut tai havainnut työpaikallaan muihin ikääntyviin kohdistuvaa syrjintää – ja etupäässä sitä harjoitti johto.

Kirjoittajat kertoivat pääsääntöisesti suhtautuvansa itse myönteisesti siihen, että työpaikalla on eri-ikäisiä työntekijöitä. He pitivät myös yhteistyötä toimivana, vaikka oltiin eri sukupolvea. Iästä johtuvaa syrjivää käytöstä koettiinkin lähinnä esimiesten ja johdon taholta.

–  Johto käyttää direktiovaltaansa, joten syrjintä näkyi hyvin konkreettisesti: uudessa organisaatiossa ikääntyvä työntekijä löysi oman tehtävänsä puolittuneena tai tehtävät olivat yllättäen vaihtuneet.

Suoraan tai vihjaillen

Kertomukset ikääntymisestä johtuvasta syrjinnästä olivat erilaisia.

– Pahimmillaan kirjoittajat kertoivat ulossavustamisesta. Joillekin oli todettu suoraan, että nämä ovat kehityksen esteenä. Jotkut olivat saaneet selkeän kehotuksen harkita osa-aikaeläkkeelle siirtymistä.

Moni veti johtopäätökset toimintatapojen hienovaraisemmista muutoksista. Tietoa pimitettiin, toimenkuva kutistui, kehittämishankkeisiin ei otettu mukaan.

Myös palkka jämähti paikalleen, eikä koulutuksiin enää päästy.

– Asioista ei kuitenkaan juurikaan keskusteltu. Kaikki vain tapahtui, Halen kertoo.

Vaiettu ongelma

Ikäsyrjintää koetaan varsin varhain. Kertomusten perusteella naisilla kriittinen ikä alkoi tulla vastaan jo neljänkympin kohdalla – tosin ikäsyrjintää kokeneista suurimmalla osalla yleensä viidenkympin kieppeillä.

– Kirjoitusten perusteella voikin miettiä sitä, kohdistuuko ikääntymisestä johtuva syrjintä naisiin rankemmin, Halen sanoo.

Kirjoittajat olivat tyytyväisiä siihen, että saivat tutkimuksen yhteydessä mahdollisuuden purkaa tuntojaan myös ikäsyrjinnän kokemuksista.

– Näyttää siltä, että työelämässä ikääntyviin kohdistuvasta syrjinnästä mieluiten vaietaan. Hävetäänkö sitä vai eikö se sovi yhteen työurien pidentämisestä käytävän keskustelun kanssa, Halen miettii.

– Mediakin nostaa mielellään esiin niitä tervaskantoja, jotka painavat töissä vielä kahdeksankymmentä täytettyään. Mutta muunlaisiakin tarinoita on, tutkija muistuttaa.

Halenin mielestä ongelmia ei pitäisi lakaista maton alle vaan selvittää, mikä kannustaa ja mikä estää ikääntyvien työntekoa.

– Sen jälkeen voidaan miettiä keinoja ongelmien ratkaisuiksi.

Halen keräsi ikäsyrjintää koskevat kirjoitukset vuoden 2011 syksyllä. Halen jatkaa väitöskirjatutkimustaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijana.

• Lue myös DI-seniorit pärjäävät hyvin