Piipitys pois

|
Uutinen
Kuuntele

Suomeen tarvitaan tekemisen meininkiä. Nyt pitää panna töpinäksi!

Helsingissä kesäkuun alussa järjestetyssä Talentumin ja TEKin Läpimurtajat 2016 -seminaarissa valettiin kuulijoihin intoa ja uskoa tulevaan.

ST1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen patisti meistä jokaista tekemään enemmän töitä.

– Sillä suorituksella, mitä nyt tehdään, ei pärjätä globaalissa taloudessa. Jos haluamme säilyttää Suomen maksuttoman koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut, joudumme parantamaan juoksuamme. Ellei näin tapahdu, edessä on suomalaisen yhteiskunnan rapautuminen.

Yritysjohdolle Anttonen viestitti konstista, jolla henkilökunta saadaan antamaan parastaan: kohdelkaa ihmisiä hyvin.

– Yritys ei voi pärjätä, jos se kohtelee työntekijöitään huonosti. Kasvua syntyy yrityksissä, joihin työntekijät tulevat töihin intoa puhkuen ja joissa jokaisella on ihan törkeä halu tehdä hommansa. Sellaiset yritykset ovat voittajia globaalissa taloudessa.

Anttonen kehottaa Suomea alojen priorisointiin. Pieni maa ei voi olla hyvä kaikessa, joten hän kannustaa keskittymään vain muutamalle sektorille.

– Yhteiskunnan ohjausmekanismien avulla on mahdollista suuntautua tietyille alueille ja kehittyä niillä ylivoimaiseksi.

Suomen pelastaminen vaatii myös sen, että yritykset työllistävät Suomessa ja maksavat veronsa Suomeen.

– Työn hedelmät pitää saada hyödyntämään omaa kansantaloutta. Ei kukaan muu aja Suomen etua kuin suomalaiset.

Kasvuyrityksen menestysresepti

Tomi Kuntze, Ledilin perustajajäsen ja nykyinen hallituksen jäsen, esitteli reseptin, jolla yrityksestä tuli tuotteistamisen maailmanmestari. Led-optiikkaan keskittyneen salolaisen yrityksen näyttö onkin huikea! Vuonna 2002 Ledil oli kahden miehen yritys ja liikevaihto oli 40 000 euroa. Vuonna 2016 firmassa työskentelee 110 ihmistä ja liikevaihto noussee 40 000 000 euroon.

– Ja tästä me vielä kasvetaan, Kuntze lupaa.

Tärkeimmät onnistumistekijät ovat olleet yksinkertaisia, mutta tehokkaita. Pohjan Ledilin menestykseen on luonut usko omaan tekemiseen. Lisämausteena on omaleimainen ajattelu ja keskittyminen tuotekehitykseen, tuotteistamiseen ja myyntiin – valmistus on luotettu alusta asti muiden käsiin.

Lisäksi mukana on ollut rohkeutta mennä maailmalle, pääosa tuotannosta menee vientiin.  Menestysreseptiin kuuluvat myös tehokkaat jakelukanavat ja loistavat paikalliset myyjät.

Osaaminen on ollut yksi voittokulun vahvimmista kivijaloista.

– Ledilissä kaikilla on hommansa hanskassa, mutta hyvä käsitys myös kokonaisuudesta.

Eikä meillä tarvitse pelätä virheitä, niistä opitaan, Kuntze sanoo.

Maailma muuttuu, joten yrityksenkin on jatkuvasti uudistuttava. Tämäkin on oivallettu, ja Ledil lennättää suunnittelijansa mieluusti maailmalle uusia tuulia haistelemaan.

Visiossamme yrityksemme on alan suurin ja kekseliäin, Ledilin hallituksen puheenjohtaja Tomi Kuntze sanoo.

Valoisa tulevaisuus

Myös TEKin hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström kaipasi Suomeen lisää tekemisen meininkiä. Uusia luovia mahdollisuuksia saataisiin puheenjohtajan mielestä parhaiten   liikkeelle, kun julkinen valta kanavoisi omat panoksensa niin, että niillä madallettaisiin yksityisen sektorin ristinottokynnystä. Matikainen-Kallström harmittelikin tässä asiassa keskeisessä roolissa olevien Tekesin ja VTT:n  resurssileikkauksia.

Yrittäjyyden edellytysten helpottamiseksi Matikainen-Kallström ehdotti yhteen työtulo-käsitteeseen siirtymistä.

– Akateemisesti koulutettujen työura koostuu entistä useammin vaiheista, joissa ajoittain on tarkoituksenmukaista toimia palkansaajana, ajoittain yrittäjänä. Vuosikymmenten aikana rakentunut säädösviidakkomme perustuu näiden statusten erotteluun niin sosiaaliturvan, verotuksen kuin työttömyysturvan saralla. Nykymaailmassa tämä erottelu uhkaa jo muodostua esteeksi järkevälle toiminnalle. Miksi emme siirtyisi yhteen työtulon käsitteeseen erillisten yrittäjä- ja palkkatulojen sijaan?

VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara valoi lopuksi uskoa tulevaisuuteen. Suomessa on upea luonto, hyvä teknologiaympäristö ja aktiivinen kanssa. Pienelle maallemme avautunee  myös entistäkin enemmän kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia digitalisaation kautta.