Omat henkilötiedot haltuun – ja jakoon?

30.6.2015
|
Uutinen

Jokainen visanvingutus ja some-päivitys kerryttää meistä tietoa. My Datan tarkoitus on antaa yksilölle mahdollisuus ottaa tämä tieto haltuun. Tutkija Antti Poikolan mukaan My Datan avulla voi syntyä myös liiketoimintaa.

– On kestämätöntä, miten paljon meistä on tietoa joka puolella ja miten sitä myydään selkämme takana, tutkija Antti Poikola sanoo.

Matka-, kirjasto- ja pankkikortin, sosiaalisen median sekä kauppaketjun kanta-asiakaskortin kautta kertyy jatkuvasti tietoa meistä ja käyttäytymisestämme. Henkilötietoa tallentuu kaupallisiin ja julkishallinnon rekistereihin, mutta kovinkaan usein meillä ei ole itse mahdollisuutta hyödyntää sitä.

– Ihmiset eivät hahmota tiedon määrää. Monetko käyttöehdot olemme klikkaamalla hyväksyneet lukematta edes niitä?

Poikola työskentelee tutkijana Aalto-yliopiston tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:issa. Hän toimii myös Open Knowledge Finland (OKF) -yhdistyksen puheenjohtajana ja on mukana OKF:n My Data -työryhmässä.

My Data on malli henkilötiedon hallintaan – ja Poikolan mukaan mahdollisesti avain ongelmalliseen nykytilanteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) julkaisi syyskuussa 2014 OKF:n tuottaman My Data -selvityksen ja kesäkuussa 2015 sen englanninkielisen tiivistelmän. Kirjoittajina olivat Poikola, Kai Kuikkaniemi, Ossi Kuittinen ja Harri Honko.

Selvityksen mukaan My Data on uudenlainen ihmiskeskeinen malli ja lähestymistapa henkilötiedon organisoimiseksi. Siinä annetaan ihmisille pääsy heistä jo olemassa olevaan dataan. Eli juuri siihen valtavaan tietomassaan, joka meistä kertyy kun soitamme puhelun, etsimme tietoa hakukoneella tai teemme ostoksia verkkokaupassa. 

Poikolan mukaan ideana on, että yksilö voi hahmottaa itsestään kertynyttä tietoa ja kontrolloida sen käyttöä. Ihannetilanteessa yksilö saa haltuunsa omat tietonsa ja päättää, minkä osan tiedoista hän haluaa välittää eteenpäin – ja kenelle.

– Esimerkiksi kanta-asiakaskorttien ostostietoja hyödyntämällä voisi tehdä sovelluksia, jotka auttaisivat ihmisiä ohjaamaan omaa kulutustaan terveellisempään, säästäväisempään tai eettisempään suuntaan, Poikola kuvailee.

Henkilötietoa on Poikolan mukaan valtavasti, mutta vain osa siitä on My Dataa.

– Jos henkilötiedon saa kätevästi itselleen ja välitettyä eteenpäin, kyseessä on My Data. Jos tietoon ei pääse itse käsiksi, se ei ole My Dataa.

Poikola kertoo pyytäneensä puhelutietonsa operaattoriltaan – ja sai ison kasan paperia. Tieto oli siis saatavilla, mutta ei kovin käytettävässä muodossa. My Datan pitää olla helposti käytettävää: sitä pitää voida lukea koneellisesti ja välittää eteenpäin kätevästi.

LVM:n ja OKF:n selvitys listaa My Datan hyötyjä yksilölle. Esimerkiksi dataan pohjautuvien palaute- ja seurantajärjestelmien avulla ihminen oppii itsestään ja voi muokata käytöstään. Selvitys antaa esimerkkinä remonttibudjetin ja sen todellisen toteutumisen seuraamisen kaupan ostojen perusteella. Toinen hyöty liittyy yksityisyydensuojaan: se parantuu, kun yksilön keinot hallita itsestä kertyvää tietoa paranevat. Kolmas hyöty on datan helppo siirrettävyys, jolloin omat tiedot voi siirtää kätevästi palveluntarjoajalta toiselle, jos tarvetta on.

Tutkija Antti Poikola, kuva: Iida Liimatainen

Keskustelu My Datasta on avattu

My Data -selvitys on tarkoitettu keskustelunavaukseksi. OKF:n tiedotteessa 29.5. Kuikkaniemi kertoi, että Suomessa on meneillään suuria kansallisia tutkimushankkeita, joissa My Data -infrastruktuuria kehitetään.

– My Data on ottanut Suomessa tuulta. Uuden hallituksen ohjelmassakin linjataan, että kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä vahvistetaan, Poikola iloitsee.

Poikola kertoo olleensa hiljattain Yhdysvalloissa Piilaaksossa arvioimassa, miten bisnes henkilötiedon ympärillä toimii. Eroa löytyi verrattuna Eurooppaan.

– Tekemisen meininki on Jenkeissä erilainen. Siellä yksittäiset yritykset pyrkivät määrittelevään asemaan. Euroopassa haetaan yhteisiä toimintamalleja ja standardeja. Suomessa on se etu, että saman pöydän ääreen saadaan julkishallinnon ja yrityspuolen toimijoita sopimaan standardeista.

Poikolan mukaan Edward Snowdenin tapauksen myötä kuluttajista on tullut entistä huolestuneempia yksityisyydestään. EU:ssa on tulossa voimaan uusi tietosuoja-asetus, jonka tarkoitus on yhdenmukaistaa henkilötietolainsäädäntö.

– Se on entistä tiukempi. Riskinä on, että se jäädyttää henkilödataan perustuvat innovaatiot.

OKF:n mukaan My Data avaa uusia mahdollisuuksia sellaisille yrityksille, jotka luovat yksilöityjä palveluita hyödyntämällä henkilötietoa raaka-aineena. Poikolan mukaan My Data mahdollistaisi selkeän teknisen tavan luovuttaa omat tiedot haluamilleen tahoille.

– Yritykset saisivat korrektisti ja lainsäädännön mukaan kehittää henkilödataan perustuvia innovaatioita – kunhan vain kysyisivät ihmisiltä luvan tiedon käyttöön.

Poikola näkee My Datassa myös uhkia. Jos lupa omien henkilötietojen käyttämiseen on entistä helpompi antaa, yksityisyyden suoja saattaa heiketä.

– Se on relevantti riski, jos sitä ei oteta huomioon. Esimerkiksi käyttöehtojen tulisi olla selkeitä, koneluettavia ja standardisoituja.

Vaikka omat henkilötiedot tulisivat jokaisen saataville ja tietoa pystyisi itse hyödyntämään, eivät kaikki välttämättä sitä tekisi. Teknologiasovellukset ja digimaailma eivät ole kaikille luontainen toimintaympäristö.

– On väistämätöntä, etteivät kaikki tule ottamaan henkilödataan pohjautuvia palveluita käyttöön. Eriytymistä tapahtuu digimaailmassa, ei pelkästään My Datan suhteen. My Datallakaan ei valitettavasti tätä eriytymistä kurota umpeen.

Brittien esimerkistä opiksi

Iso-Britanniassa henkilötietomallia on pyöritelty nimellä Midata. Poikola on seurannut Midataan liittyvää keskustelua.

– Briteissä hallinto on haastanut sikäläisiä pankkeja ja yrityksiä avaamaan dataa omille asiakkailleen. Midata-hankkeen ongelma on, että yrityksille ei ole perusteltu, mitä hyötyä niille on antaa dataa kuluttajille, Poikola sanoo.

Hän kertoo, että Suomessa on otettu esimerkistä opiksi. OKF:n työryhmä työstää My Data -hanketta yhdessä myös yritysten kanssa. My Data voi mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja. Liiketoiminta perustuisi dataan, johon kuluttaja antaa käyttöluvan.

Miksi yritykset haluaisivat avata tietovarantonsa kuluttajille? Poikolan mukaan vastaus on kilpailu.

– Lähtökohtana on kuluttajien luottamus ja toiminnan läpinäkyvyys. Jos joku yritys antaa datan kuluttajille ja toinen ei, voi hyvinkin olla, että kuluttaja valitsee ensiksi mainitun. My Datan ympärille alkaa kehittyä sovelluksia, jotka laajentavat alun perin tiedon tuottaneen yrityksen palveluja ja tarjoavat siten asiakkaille paremman kokemuksen.

Suomessa tosin harva yritys haluaa olla ensimmäinen, joka avaa henkilötietopankin kuluttajille.

– Täällä on first-mover problem, mutta kyllä yrityksillä tuntuu olevan aitoa kiinnostusta konseptia kohtaan. Uskon, että ensimmäisten siirrot nähdään lähiaikoina.

  • Tutustu:
  1. My Data – johdatus ihmiskeskeiseen henkilötiedon hyödyntämiseen (LVM:n ja OKF:n selvitys, 2014)
  2. 12-sivuinen englanninkielinen tiivistelmä

 

Avainsanat: