Neljän biljoonan euron mahdollisuus

Tulevina vuosikymmeninä talouden painopiste siirtyy uusille mantereille. Ennusteiden mukaan vuoteen 2050 mennessä viisi suurinta talous­mahtia ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Brasilia ja Meksiko.

Tällä hetkellä neljä miljardia ihmistä elää alle viidellä eurolla päivässä, mutta 2–3 miljardin ihmisen uskotaan nousevan keskiluokkaan 2030-luvun loppuun mennessä.
Ripeä muutos tuo myös ratkaistavaksi tukun ongelmia: väestömäärä moninkertaistuu kaupungeissa, kasvihuonepäästöt lisääntyvät kehittyvissä maissa ja monista luonnonvaroista on pulaa.

– Talouskasvu itsessään on ratkaisu köyhyyden poistamiseen ja kehittyvien maiden ympäristöongelmiin, korostaa professori Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta.

– Kiina on hyvä esimerkki. Maahan on syntymässä nopeasti vaurastuva keskiluokka, joka ei enää hyväksy sairastumisia aiheuttavia ilmansaasteita. Kun vauraus kasvaa, esimerkiksi terveyden arvo ihmisten valinnoissa korostuu, Pohjola lisää.

Pohjola huomauttaa, että hyvinvoinnin kestävä kasvu edellyttää muutoksia energian ja luonnonvarojen käytössä sekä tuotanto- ja kulutustavoissa.

– Kasvu itsessään on aineetonta, sillä se syntyy ideoista. Sen sijaan ongelmallista on, jos tarpeita tyydytetään liikaa materiaalisen kulutuksen avulla. Luonnonvarat ja ympäristö ovat osa kansakunnan kokonaisvarallisuutta. Monissa maissa kokonaisvarallisuus heikkenee luonnonvarojen liikakäytön vuoksi. Ne ovat kestämättömällä tiellä, Pohjola selventää.

Valtavat markkinat

Professori Minna Halme Aalto-yliopiston kauppa­korkeakoulusta uskoo, että suomalais-yrityksillä olisi paljon annettavaa maailman kasvukeskuksille kestävien ratkaisujen rakentamisessa.  

Alkuvuodesta alkanut Aalto-yliopiston vetämä Co-creating frugal and reverse innovations for complex global systems -ohjelma (The New Global) auttaa suomalaisyrityksiä luomaan yhdessä uudenlaisia innovaatioita vähävaraisille markkinoille erityisesti Intiassa, Brasiliassa, Meksikossa, Tansaniassa ja Etelä-Afrikassa.

– Jo nyt näiden neljän miljardin ihmisen yhteinen ostovoima on noin neljä biljoonaa euroa, ja tulevaisuudessa se kasvaa huomattavasti lisää, Halme laskee.

Halme käyttää mielellään termiä kehittyvät korkean potentiaalin maat.

– Suomalaisista isoista yrityksistä tähän mennessä vain Nokia on ollut hyvä Afrikan markkinoilla. Se toi markkinoille ensimmäisenä halvat kännykät. Kehittyville markkinoille kannattaa mennä nyt opiskelemaan toimintalogiikkaa, sillä myöhemmin kilpailu on paljon kovempaa, Halme tähdentää.

Paikalliset mukaan innovoimaan

Halme korostaa, että onnistuminen vähävaraisissa maissa vaatii aivan uudenlaisia toimintatapoja. Suomaiset pk-yritykset ovat kärsineet tiedon, kokemuksen ja luotettavien kumppanien puutteesta.

The New Global -ohjelma tarjoaa ratkaisuja näihin ongelmiin. Seuraavien vuosien aikana yrityksille luodaan Living Lab -idealla toimivia kokeilupaikkoja Meksikoon, Tansaniaan, Intiaan ja Brasiliaan.

Näissä maissa piileekin runsaasti mahdollisuuksia. Esimerkiksi maailmanlaajuisesti 1–2 miljardia ihmistä on ilman puhdasta juomavettä, Intiassa 400 miljoonalta ihmiseltä puuttuu sähköt ja Tansaniassa tyttöjen koulunkäynnin este on usein vessan puute.

– Keskeisenä päämääränä on tuottaa hyvinvointia paikallisille ja auttaa suomalaisyrityksiä laajentumaan kehittyville markkinoille, Halme summaa.

– Esimerkiksi Brasiliassa kielletään syksystä lähtien avokaatopaikat. Suomesta löytyy pk-yrityksiä, jotka osaavat käsitellä lajittelematonta jätettä, havainnollistaa hankkeen yritysyhteistyöstä vastaava Petri Allekotte Aalto-yliopistosta.

Markkinoihin tutustutaan yhdessä paikallisten asukkaiden, yrittäjien, kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen kanssa. Monet tärkeät verkostot ovatkin jo valmiina, ja uusia luodaan koko ajan. Meksikossa Aalto-yliopistolla on ollut jo vuodesta 2012 Aalto LAB Meksikon suurimman yliopiston Monterreyn teknillisen yliopiston yhtey­dessä. Tansaniassa Aalto on puolestaan tehnyt kenttätutkimusta ja yhteistyötä muun muassa paikallisen kansalaisjärjestön avulla.

– Joihinkin kohteisiin tulee myös paikallinen päällikkö, joka vetää toimintaa, Halme kertoo.

Ohjelmassa on mukana neljä Aalto-yliopiston korkeakoulua.

– Aalto-yliopiston vahva läsnäolo tuo lisäarvoa verrattuna muihin vastaaviin hankkeisiin. Yliopiston on paljon helpompi ottaa yhteyttä paikallisiin korkeakouluihin, yrityksiin tai kansalaisjärjestöihin kuin yksittäisen pk-yrityksen. Tarjoamme verkostojen lisäksi myös valmiita toimintamalleja, ja teemme yhteistyötä sekä paikallisten toimijoiden että  esimerkiksi World Visionin Weconomy Start -ohjelman kanssa, Allekotte mainitsee.

The New Global on nimittäin myös tutkimusprojekti. Hankkeen tuloksena on määrä syntyä väitöskirjoja ja 10–15 gradua sekä tieteellisiä artikkeleita.

– Tuloillaan oleva tekniikan, liiketalouden ja muotoilun osaajasukupolvi osaa näitä konteksteja paremmin kuin aiemmat sukupolvet. Nyt opiskelijat menevät kentälle jo opintojensa aikana. Esimerkiksi tanskalaisilla ja ruotsalaisilla on tässä pidemmät perinteet, Halme
vertaa.

Hightechiä afrikkalaiskyliin

Minkälaisia uudenlaisia liiketoimintamalleja suomalaisille sitten voisi avautua?

Halme löytää hyvän esimerkin Ugandasta ja Keniasta. Tanskalainen Grundfors on kehittänyt afrikkalaiskyliin aurinkoenergialla toimivan vesiaseman, jossa vedenhakija tunnistautuu omalla kortilla ja maksut hoidetaan kännykän avulla.

Jos pumppu menee rikki, viat saadaan korjattua nopeasti. Asemalla on automaattinen vikojen tunnistus, ja paikallisia asukkaita on koulutettu mekaanikoiksi. Lisäksi mikroluotto­laitos rahoittaa yhteisöjä, jotka voivat ostaa pumppuasemat itselleen.

– Olen tutustunut kymmeniin esimerkkeihin, ja kaikissa niissä informaatioteknologia on tavalla tai toisella mukana, Halme huomauttaa.

Projektiin etsitäänkin nyt suomalaisyrityksiä monilta eri toimialoilta. Yksinäisen puurtamisen sijasta yritykset pyrkivät löytämään yhdessä uudenlaisia liiketoimintamalleja isojen ongelmien ratkaisemiseen.

– Sen sijaan, että ottaisimme yhdelle leirille kymmenen aurinkoenergiayritystä, sinne voisi tulla yksi aurinkoenergiayritys, yksi vesialan yritys, yksi ohjelmistoyritys, yksi sanitaatioratkaisuihin erikoistunut yritys ja yksi rakennusyritys, Allekotte luettelee.

Yritykset voivat olla liiketoimintaansa käynnistäviä startupeja, jo toimintansa vakiinnuttaneita pk-yrityksiä tai suuria globaaleja yrityksiä. Osallistuminen on maksutonta.

– Yrityksille on arvokasta, että ne pääsevät suunnittelemaan uusia tuotteita, palveluita ja liiketoimintamalleja loppukäyttäjien kanssa ja kokeilemaan niitä nopeasti paikan päällä, Allekotte painottaa.