Näin käytät tohtoria

Investoinnit aineettomaan pääomaan ovat nousseet tuottavuuden keskeiseksi lähteeksi, linjaa valtion tutkimus- ja innovaationeuvosto uusimmassa raportissaan. Mikäli virallisen Suomen tavoite näkyisi käytännössä, olisi akavalaisten liittojen huoli tohtoreiden työllistymisestä turha.

Synkkenevistä tohtorien työttömyysluvuista voidaan syyttää matalasuhdannetta, mutta Akavan koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Mielityisen mukaan eri alojen tohtoreita tarvittaisiin erityisen kipeästi juuri nyt: nostamaan kansantaloutta kasvu-uralle ja ratkaisemaan hyvinvointivaltion kestävyysvajehaasteita.

Mielityisen kanssa samoilla linjoilla ovat Tekniikan akateemiset TEKin Otto Kanervo ja Pirre Hyötynen, Tieteentekijöiden liiton Elina Katainen, Suomen Ekonomien Suvi Eriksson, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Hanna Tanskanen ja Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL:n Maija Arvonen.

He kehottavat tohtoreita, yliopistoja, elinkeinoelämää, kolmatta sektoria ja julkishallintoa puhaltamaan yhteen hiileen, ettei yhdenkään kalliisti koulutetun huippuosaajan taidot valu hukkaan työttömyyskortistossa.

Sopii pikkufirmaan

Ensimmäiseksi akavalaiset edunvalvojat haluavat kumota sitkeästi elävän myytin, jonka mukaan tohtorin ainoa oikea paikka on akateeminen ympäristö.

‒ Suurin osa tohtoreista työskentelee tälläkin hetkellä muualla kuin yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Heitä toimii monenlaisissa organisaatioissa, joissa parannetaan tapoja toimia sekä kehitetään palveluita ja tuotteita. Vain kolmannes voi odottaa paikkaa yliopistolta, muiden on työllistyttävä muualle.

Perinteisiä työllistäjiä ovat metsä-, kemian-, lääke- ja elintarviketeollisuus sekä rahoitusala.

Isojen yritysten palkkalistoilta tohtoreita löytyy, mutta pienet ja keskisuuret yritykset, julkinen sektori ja järjestöt eivät keskustelijoiden mielestä ole toistaiseksi heränneet tutkijakoulutettujen potentiaaliin.

Analyyttinen ratkaisija

Mielityisen, Kanervon, Hyötysen, Kataisen, Erikssonin, Tanskasen ja Arvosen mukaan tohtoreilla on taitoja, joita ei voi hankkia muulla koulutuksella. He perustelevat näkemystään toteamalla, että tieteellisiin metodeihin perehtyminen tarkoittaa syvällistä ja laajaa harjaantumista ongelmanratkaisuun, laadunhallintaan ja kehittämistoimintaan.

‒ Tohtoreiden osaaminen on juuri sitä aineetonta pääomaa, jolla kilpailukykyä parannetaan. Tohtori tuo päätöksentekoon sellaiset toimintaympäristön muutokset ja megatrendit, joita kukaan muu organisaatiossa ei pysty lukemaan. Tohtori voi myös välittää ja muokata muualla tuotettua tutkimustietoa yrityksen tarpeisiin. Tähän eivät välttämättä muiden taidot ja tiedot riitä. 

Keskustelijat mainitsevat myös käytännössä testatun paineensiedon ja sitkeyden; ilmiöiden tutkiminen kun on työtä, jossa ei välttämättä ensimmäisellä ja toisellakaan kerralla osuta oikeaan.

Jos koe tai prototyyppi epäonnistuu, tohtori ei heitä hattuaan nurkkaan vaan analysoi syyt ja seuraukset, tekee johtopäätökset ja korjausliikkeet, ja jatkaa eteenpäin.

Sosiaalinen sitoutuja

‒ Sekin pitää muistaa, ettei väitöksen työstäminen ole yksinäistä puurtamista tutkijan kammiossa, vaan jatko-opiskelun eri vaiheissa tohtorit julkaisevat, esiintyvät ja matkustavat. He ovat keskustelu- ja kielitaitoisia, Eriksson toteaa.

Hyötynen lisää vahvuuslistalle taloudellisen realismin ja tulosvastuullisuuden:

‒ Ansiolistalla mahdollisesti näkyvä työskentely apurahalla tarkoittaa sitä, että tohtori osaa toimia kuten tulosvastuullinen yrittäjä eli pystyy budjetoimaan ja järjestämään rahoituksen hankkeilleen.

Toki akavalaiset työelämäasiantuntijat ovat kuulleet niistäkin tapauksista, joissa tohtori on hävinnyt rekrytointikilpailun vähemmän koulutetulle hakijalle.

‒ Työnantaja saattaa pelätä esimerkiksi sitä, ettei tohtori jää taloon, vaan palaa akateemiseen maailmaan heti, kun sopiva tutkijanpaikka avautuu, Mielityinen pohtii.

Kanervo viittaa tilastoihin ja toteaa, että pelko on turha:

‒ Tekniikan tohtoreista puolet ja muista 70 prosenttia työskentelee yrityksissä. Tohtori sitoutuu organisaatioon, kun kokee tekevänsä mielekästä työtä, jossa voi hyödyntää taitojaan.

‒ Asenteissa on paljon korjattavaa, ja siihen urakkaan tohtoreiden on ryhdyttävä itse, Tanskanen korostaa.

Tohtoreiden on markkinoitava osaamistaan rohkeasti. Sitä ei kukaan muu tee heidän puolestaan, keskustelijat summaavat.

Yliopistosta yhteiskuntaan

Markkinointitaitojen hiomista keskustelijat eivät sysää yksin tohtoreiden harteille. Kaikki korostavat yliopiston vastuuta – työllistymisvalmiuksia tulisi kypsyttää tieteellisten valmiuksien rinnalla jatko-opintojen alusta asti.

‒ Yliopistot voivat auttaa väitöskirjatutkijoita näkemään mahdollisuutensa ympäröivässä yhteiskunnassa. Työllistymisen kannalta tohtorin eristäytyminen oman tiedeyhteisön sisälle voi olla kohtalokasta.

Oman osaamisen tarjoamista ja erilaisten organisaatioiden tarpeiden luotaamista on harjoiteltava pitkäjänteisesti ja verkostoja rakennettava järjestelmällisesti.

‒ Mahdollisuuksia voi löytyä yllättävistä yhteyksistä. Tohtori voi vaikkapa Twitterissä törmätä toimintaympäristön muutosten vaikutuksia pohtivaan pienyrittäjään ja huomata, että hänen menetelmillään yrittäjä voi saada konkreettista tietoa strategiansa tueksi. Olennaista on aloitteellisuus ja jalkautuminen, innostuu Arvonen.

***

Yliopisto, tue työllistymistä

• Jatko-opiskelijat tarvitsevat järjestelmällistä työelämävalmennusta väitösprosessin alusta loppuun.
• Väitöstiedottamista on terävöitettävä. Sekä perinteisen että sosiaalisen median kanavilla voidaan välittää tietoa tohtoreista kehittäjinä, joilla on annettavaa monenlaisille organisaatioille.
• Yhteydet elinkeinoelämään, kolmanteen sektoriin ja julkishallintoon madaltavat raja-aitoja akateemisen maailman ja muun yhteiskunnan väliltä ja parantavat tohtoreiden työllistymisnäkymiä.

Tohtori, tunnista vahvuutesi

• Tunnista vahvuutesi ja kerro osaamisestasi maallikoiden kielellä.
• Ota selvää, missä kaikkialla juuri sinun taitojasi tarvitaan.
• Rakenna yhteyksiä ennakkoluulottomasti ja verkostoidu.

Työnantaja, näin käytät tohtoria

• Tohtori näkee asioita laajasti, kerää tietoa analyyttisesti ja tuottaa ratkaisuja systemaattisesti.
• Tohtori tulkitsee uusinta tutkimustietoa organisaatiosi hyödyksi, hänellä on laajat ja kansainväliset verkostot.
• Tohtori luotaa toimintaympäristöä tavalla, johon muut organisaatiossasi eivät pysty.

***

Pääoma kasvaa, mutta sitä ei hyödynnetä

• Vuosina 2013 ja 2014 Suomessa suoritettiin 3 584 tohtorintutkintoa.
• Viime vuoden joulukuussa työttömiä tohtoreita oli 886, kun vuotta aiemmin luku oli 685 eli työttömyys kasvoi noin 30 prosenttia.
• Vajaa kolmannes tohtoreista sijoittuu akateemiselle uralle.

Lähde: Tieteentekijöiden liitto

Tekniikan tohtori vie Kajaania maailmankartalle Kajaaniin vuonna 2010 perustetulla  mittaustekniikan koulutus- ja tutkimuskeskus Cemisillä on selkeä tavoite: – Haluamme tuoda uutta liiketoimintaa alan yrityksille, Cemisin johtaja TkT Risto Oikari sanoo. Tähän pyritään lisäämällä Kainuun vetovoimaa, kilpailukykyä ja vaikuttavuutta. Cemisin verkostossa on mukana Oulun ja Jyväskylän yliopisto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja VTT. Kumppaneista 90 prosenttia tulee Kainuun ulkopuolelta, muualta Suomesta tai maailmalta. – Kajaanin ammattikorkeakoulun hakijamäärät insinöörikoulutukseen ovat tuplaantuneet, viiden vuoden aikana olemme kymmenkertaistaneet kansainvälisen rahoituksen ja yritysrahoitus on kasvanut 50 prosenttia. Kainuun vetovoima ja kilpailukyky onkin kiistämättä lisääntynyt Cemisin ansiosta. – Sehän ei kuitenkaan riitä, että saamme generoitua itsellemme projektirahoitusta, vaan projektien avulla pitäisi saada aikaan jotain pysyvää. Oikari kertoo, että viiden vuoden aikana Cemisin henkilökunta tai opiskelijat ovat perustaneet reilut kymmenen yritystä ja keksintöjä on kaupallistettu noin 20. Noin 80 000 asukkaan Kainuussa tämä on hyvin lupaavaa. Lue koko verkkoartikkeli: Tohtorin luotsaama Cemis kansainvälistyttää Kajaania