Lisää robotteja Suomeen

– Aika monet maat, kuten Yhdysvallat ja Japani, ovat jo tehneet oman robotisaatiostrategiansa, mutta Suomi ei. Helmikuussa tuomme esille strategian pääideat, Airo Island -yhdistyksen ja klusterin hallituksen jäsen Cristina Andersson sanoo haastattelussa 9.12.

Hän on mukana työstämässä parhaillaan Suomen robotisaatiostrategiaa. Vetovastuu on liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerillä. Robotiikka on mukana myös hallituksen kärkihankkeissa.

Andersson kertoo, että viime vuonna muualla maailmassa robotisaation kasvu oli keskimäärin 20 prosenttia, mutta Suomessa oli saman verran laskua. Kiinassa kasvua oli peräti 56 prosenttia. 

– Se on hurja vauhti! Kohta Kiina on maailman robotisoitunein maa, Andersson pohtii tulosta, joka laskettiin teollisuuden robottimäärän mukaan.

Andersson kirjoitti yhdessä Jari Kaivo-Ojan kanssa vuonna 2012 julkaistun BohoBusiness-kirjan, jossa käsitellään muun muassa robotisaatiota ja keinoälyä.

– Osittain kirjan myötä minulle lankesi missio auttaa Suomea, joka on koko ajan jäänyt jälkeen robotisaatiossa.

Airo Island [Artificial Intelligence and Robotics] on voittoa tavoittelematon yhdistys, klusteri ja startup-kiihdyttämö. Sen tarkoitus on koota yhteen eri alojen toimijat, kuten oppilaitokset, yrittäjät, keksijät ja harrastajat, ja edistää yhdessä robotisaatiota. Yhteistyötä tehdään Pohjoismaiden kanssa – ja ehkä tulevaisuudessa myös Venäjän kanssa.

Miksi Suomi tarvitsee robotteja?

Andersson näkee robotit keinona ottaa tuottavuusloikka, jonka perään hallitus haikailee.

– Hallitus haluaa pidentää työaikaa ja vähentää palkkaa. Roboteilla voitaisiin tehdä paljon isompi tuottavuusloikka kuin 5 prosenttia. Roboteista voitaisiin saada myös piristysruiske vientiin.

Andersson kertoo esimerkin, miten roboteilla on saavutettu kasvua tuottavuudessa. ABB:n kytkintehtaalla Vaasassa työntekijä painoi ennen käsin kuusi teräväreunaista palasta kytkinpohjaan. Kytkinpohjia syntyi kymmenen tunnissa ja työntekijä kärsi olkapäiden kipeytymisestä. Nyt työn tekee robotti. Se saa aikaiseksi 110 kytkinpohjaa tunnissa.

Kuulostaa hyvältä, mutta eikö esimerkki kerro myös työpaikkojen vähenemisestä, kun robotit alkavat tehdä meidän työmme?

– Tilanne haastaa miettimään, mitä ihminen voi tehdä. Jos robotti voi tehdä työni, minun täytyy uudistua ja etsiä uusia mahdollisuuksia, Andersson sanoo.

Hänen mukaansa robottien myötä voi syntyä täysin uudenlaisia töitä. Tai sitten nykyiset tehtävät voidaan hoitaa laadukkaammin. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla roboteista olisi paljon hyötyä.

– Sairaaloissa hoitajien ajasta voi mennä jopa 60 prosenttia logistiikan pyörittämiseen ja kirjaamisiin. Jos robotti hoitaisi nämä tehtävät, säästyisi hoitajien aika itse hoivatyöhön.

Andersson listaa nopeasti myös monta muuta kohdetta, jossa roboteista olisi hyötyä.

– Kuoleva Itämeri on ihan tuossa vieressä. Roboteilla voidaan tutkia esimerkiksi sen hapettomia alueita, joihin sukeltaja ei voi mennä. Torjunta-aineista voitaisiin luopua, jos robotit poimisivat rikkaruohot pois. Robotin voi lähettää pelastustöihin sinne, mihin ihminen ei pääse, kuten tulipaloon tai lumivyöryn keskelle.

Maallikosta lista kuulostaa kalliilta. Robotisaatio vaatii investointeja. Andersson kuitenkin muistuttaa, että pidemmän päälle robotit ovat edullisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi tuhoutuva ympäristö. Ja roboteista voi tulla myös myyntivaltteja.

– Sen sijaan, että ohjelmoimme muiden robotteja, voisimme tehdä niitä itse. Tarvitaan kunnianhimoa ja Suomelle oma erikoistumisalue robottien tekemisessä. Nerokkaille roboteille on aina kysyntää.

Roboteista seuraa ikääntyville

Suomen suurin haaste on Anderssonin mukaan sote-sektorilla. Robotit voisivat auttaa ikääntyviä ihmisiä pärjäämään nykyistä pidempään itsekseen kotona. Hän kertoo esimerkin Ruotsista.

Ruotsissa on käytössä Giraff-niminen robotti, joka muistuttaa kannettavan tietokoneen näyttöä pitkähkön varren päässä. Kotiapu voi kontaktikäyntien lisäksi ottaa yhteyttä robotin avulla kotona asuvaan vanhukseen, jutella näytön välityksellä ja katsoa, että kotona on kaikki hyvin.

Toinen Ruotsissa käytössä oleva robotti on Hobbit. Se osaa kerätä lattialle pudonneita tavaroita, annostella lääkkeet ja muistuttaa ottamaan ne. Robotin kanssa voi myös jutella.

– Vanhus voi vaikka kysyä, että onko Kekkonen vielä presidentti. Hobbit katsoo tiedon pilvestä ja kertoo, että nykyään Niinistö on Suomen presidentti. Robotin hyvä puoli on se, ettei se kyllästy vastaamaan, vaikka siltä kysyttäisiin aina samaa asiaa.

Anderssonin mukaan robotisaatio tulee näkymään sote-sektorin lisäksi pian myös ihmisten kotona ja liikenteessä. Kotona robotit voivat hoitaa erilaisia kodinhoitoon liittyviä tehtäviä. Robottiautojen myötä vähenee tarve omistaa auto, koska auton yhteiskäyttö helpottuu.

– Autoilta säästyisi katu- ja parkkitilaa muuhun käyttöön.

Hakkerivaara ja osaamisvaje

Andersson kiertää paljon puhumassa robotisaatiosta. Wakarun järjestämässä Digi Life -tapahtumassa 15.10. hän puhui siitä, miten robottien avulla voidaan päästä kohti parempaa elämää.

– Robotit voivat opettaa lapsiamme, puhdistaa vesistöjä, suorittaa vaativia leikkauksia, auttaa vanhoja, heikkoja ja sairaita elämään arvokasta elämää…

Andersson ei listannut esityksessään tulevaisuuden toiveita – kaikki edellä mainitut on mahdollista toteuttaa jo nyt. Hän kertoi Digi Life -tapahtumassa myös, että jo nyt robotit oppivat, tekevät päätöksiä, tuntevat, aistivat, tunnistavat ja ovat empaattisia.

Ainakin kaikille Terminator-elokuvia katsoneille lista voi kuulostaa aavistuksen ahdistavalta. Vaikka Skynet ei olisi heti heräämässä eloon, varjostaa robotti-innostusta erilaiset uhkakuvat.

Anderssonin mukaan suurimpia riskejä ovat hakkerointi ja se, että robotin yhteys pilveen katkeaa.

– Jos robottiauto hakkeroidaan, siitä tulee tappava ase, hän kuvailee.

Anderssonin mielestä näitä riskejä ratkotaan aivan liian vähän niiden kriittisyyteen nähden.

– Muun muassa professori Jarno Limnell on tuonut esiin huolensa näistä riskeistä. Meidän pitää pystyä kehittämään globaaleja standardeja roboteille. Haasteena on se, että robotteja kehitetään usein palvelutehtävään eikä turvallisuusnäkökulmaa aina muisteta.

Yksi robotteihin liittyvä haaste Suomessa on Anderssonin mukaan osaamisvaje.

– Keinoäly on iso juttu maailmalla. Tarvitsemme isoja satsauksia, jotta edes tiedämme, mitä osaamista tarvitaan. Insinöörit ja muut tekniikan alan ihmiset ovat keskiössä, mutta täydennyskoulutusta tarvitaan.

Anderssonin mukaan Suomessa on hyvä osaamispohja. Ei kuitenkaan riitä, että täällä on teknologista ymmärrystä.

– Tarvitsemme myös ymmärrystä palvelukonsepteista sekä monialaista osaamista.