Koulutusta on uskallettava uudistaa!

TEKin koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Katriina Schrey-Niemenmaa avasi Parasta Suomelle -seminaarin.

Miten Suomen niukoilla resursseilla voitaisiin tuottaa laadukasta koulutusta ja kilpailukykyistä osaamista? Tämä on yksi TEKin koulutuspoliittisen ohjelman Parasta Suomelle avainkysymyksistä.

Ohjelmassa ehdotetaan muun muassa korkeakoulujen duaalimallin eli rinnakkaisten ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintojen uudelleen tarkastelua, yliopistojen työnjakoa ja lukukausimaksuja ulkomaalaisille opiskelijoille.

Joukko koulutusmaailman ja yhteiskunnan vaikuttajia oli kutsuttu ohjelman julkistamistilaisuuteen 6.5. keskustelemaan koulutuspolitiikan linjauksista.

Keskustan kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsen Tuomo Puumala piti TEKin uudistusajatuksia hienoina.

– Duaalimallia on ryhdyttävä purkamaan, ja tekniikan ala voisi olla tässä  suunnannäyttäjänä. Ensimmäisiä askelia voisivat olla yhteiset kampukset, yhteiset strategiat ja yhteinen hallinto, sanoi Puumala.

Heurekan johtajan ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tulevan rehtorin Anneli Paulin mielestä duaalimallissa on myös hyviä puolia, mutta niitä ei ole osattu käyttää.

Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoskenkin mielestä Duaalimallissa on hyviä piirteitä, mutta myös vakava ongelma.

– Meillä on rinnakkain kaksi erilaista bachelor-ohjelmaa, joka on kansainvälisesti ajatellen kestämätöntä. Tämä on syytä ratkaista ennakoivasti.

–  Opiskelijoiden näkökulmasta duaalimalli ei näytä suurimmalta ongelmalta. Yliopistoilla ja ammattikorkeakuluilla on eri rooli: yliopistoilla tiede, ammattikorkeilla koulutuksen lisäksi alueellista kehittämistehtävää. Niitä ei ole tarpeen sulauttaa täysin, mutta hallintoa ja infraa voisi  kyllä yhdistää, sanoi Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspoliittinen vastaava Pietari Keskinen..

Tehoa työnjaosta

Markku Kivikoski nosti tärkeinä koulutuksen menestystekijöinä esiin tekniikan yliopistojen keskinäisen yhteistyön ja työnjaon, jotka ovatkin jo hyvässä vauhdissa. Tätä yhteistyötä TEK on ollut aloitteellisesti katalysoimassa.

– Tutkimusalojen ja resurssien kartoitus on tehty ja kaikki tekniikan yliopistot ovat sitoutuneet kehittämään työnjakoa muun muassa luopumalla yhteisesti sovituista tutkimusaloista sitä mukaa, kun niistä vastaavat professorit jäävät eläkkeelle.

Kivikoski muistutti, että opetusta on järkevää antaa useassa paikassa niillä aloilla, joilla koulutetaan suuria opiskelijamääriä, mutta pieniä aloja on syytä keskittää.

– Kaikkien koulutuskentän toimijoiden pitää keskittyä omiin vahvuuksiinsa, ja kaikkien on kyettävä luopumaan jostain, vaikka se ei ole helppoa.

Anneli Pauli kannatti  yliopistojen profiloitumista ja tutkimusrahoituksen hankkimista kansainvälisiltä kentiltä.

– Mutta ensin on näyttäydyttävä riittävän laadukkaana ja haluttavana kumppanina, muuten se ei onnistu, Pauli sanoi.

Opiskelijoiden edustaja Keskisen mielipide oli että yliopistojen resurssiongelman ratkaisu ei löydy ainakaan lukukausimaksuista.

– Maksuilla olisi merkitystä, jos oltaisiin Harvard-tasolla. Koulutuksemme tasoa on nostettava ennen kuin voidaan tehdä koulutus maksulliseksi, Keskinen painotti.

Martti Tiuri, Jyrki Kasvi ja Ville Taajamaa jatkoivat koulutuksen pohdintaa seminaarin päätyttyä.

Yleisöpuheenvuorossa emeritusprofessori Martti Tiuri huomautti, että on turha käyttää amerikkalaista MIT:ia suomalaisten yliopistojen mallina, koska meillä edellytykset ovat kaukana siitä. Sen sijaan Ruotsin tai vaikkapa Sveitsin opinahjot olisivat parempia vertailukohteita.

– Aalto-yliopisto on pudonnut jatkuvasti vertailuissa, kun taas Tukholman KHT on noussut, samoin tanskalaiset. Jotain on meillä vialla, Tiuri totesi.

Sopiiko anglosaksinen malli Suomeen?

Suomalaisista yliopistoista valmistutaan myöhäisellä iällä ja opinnot kestävä kauan kansainvälisesti verraten. Osasyynä on töissä käynti opintojen ohessa.

– Työkokemus on valmistuvalle tärkeää, mutta nykyinen systeemi on huono siinä mielessä, että työskentelyn takia valmistumisajat näyttävät liian pitkiltä, Anneli Pauli sanoi. Hänen mielestään valmistumisajat pitäisikin laitta kahteen koriin: kokoaikaiset ja osa-aikaiset opiskelijat erikseen.

Tuomo Puumala antoi Kataisen hallitukselle kiitosta siitä, että on kiinnitetty huomiota turhiin välivuosiin. Esimerkiksi yliopistotutkinnon sähköistys ja opinto-ohjauksen resurssien lisääminen ovat kannatettavia suunnitelmia.

Puumalan mielestä opinnot ja työelämä pitäisi limittää siten, että kanditutkinnon jälkeen mentäisiin työelämään ja maisteriopinnoissa jatkettaisiin muutaman vuoden kuluttua.  

Myös Anneli Paulin mielestä tuo anglosaksinen tapa olisi hyvä, jos lähdettäisiin puhtaalta pöydältä, mutta meillä ammattikorkeakoulu komplisoi asetelmaa.

Pietari Keskisen mielestä kaksivaiheinen tutkinto tuntuisi hankalalta muun elämän, kuten perheen perustamisen, kannalta.

– Opintotukijärjestelmä on mahdollistanut hyvin työskentelyn opintojen ohella, kun on ollut mahdollista nostaa vain osa opintotuesta opintosuoritusten määrän mukaan.  

– Anglosaksisessa mallissa yliopistoon myös mennäänkin 17-vuotiaina, joten toinen vaihe tulee vastaan ajoissa, Anneli Pauli huomautti.

Motivaation avaimet

– Huono opetus – huono opiskelumotivaatio. Kuin muna vai kana, kumpi oli ensin, Pietari Keskinen pohti.

Hän piti myönteisenä Aalto-yliopiston tenure trackia, jossa yliopistouralla eteneminen on sidottu tutkimuksen lisäksi opetustyöhön. Siinäkin on kuitenkin liikaa tutkimuspainotusta; opetukseen käytetty aika on pois siitä, mistä uralla palkitaan.

Tuomo Puumalan mielestä hyvän opiskelumotivaation perustana on peruskoulu, josta pitäisi saada riittävästi massaa motivoituneiden opiskelijoiden rekrytointiin.

TEKin ohjelmapaperissa hän piti hyvänä digitalisaation tuomista peruskouluun, aivan erityisesti poikien tuloksia ajatellen.

– PISA-tutkimuksen mukaanhan nimenomaan poikien motivaatio ja tulokset ovat heikentyneet. Tekniikka voisi olla motivaattori, jolla pojatkin saataisiin kiinnostumaan, Puumala arveli.

Anneli Paulilla on nykyisessä työssään Heurekassa näköalaa siihen, miten oppiminen onnistuu usein tekemisen ja kokemisen kautta paremmin kuin luennoilla.

– Esimerkiksi tytöt, joista moni olisi luultavasti vierastanut kutsua tulla kokeilemaan ohjelmointia, on saatu innostumaan asiasta, kun uudelleenohjelmoitavina onkin ollut pehmoleluja.

TTY:ssa uusille opiskelijoille on haettu motivaatiota perinteisellä keinolla.

– Syksyn tutkinnonuudistuksessa otimme uudelleen käyttöön johdantokurssit. Kuulostaa tylsältä, mutta se on tuottanut hyvää tulosta. Johdantokursseilla esimerkiksi perustellaan, miksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa pitää opiskella. Motivaatio on avainsana opintojen sujumiselle, sanoi Kivikoski.

– Myös Lappeenrannassa on todettu, että opintoaikoihin vaikuttamisessa on hedelmällisintä tarttua fukseihin, joille ei vielä ole kerrottu, että ”ei täällä niin tarvii opiskella”.  Hienoja tuloksia syntyi, kun tutorit julistivat fukseille opintoviikkokisat, 

 kertoi Muutostoimisto Woimistamon toimitusjohtaja ja LUT:n hallituksen varapuheenjohtaja TkT Laura Lares.

Toimisivatko koulutustilit?

TEKin ohjelmassa linjataan, että yhteiskunnan ja työnantajien lisäksi myös jokaisen yksilön on kannettava vastuuta oman osaamisen uudistamisesta. Osaamisesta huolehtimisen tueksi esitetään jokaiselle kansalaiselle henkilökohtaista koulutustiliä. 

–  Rahoitusta suurempi haaste on siinä, että tutkinnon suorittamisen jälkeen jäädään liian helposti siihen mihin valmistuttiin, ja se ei korjaudu vuoden lisäkoulutuksella, Laura Lares sanoi.

Lareksen mielestä yksilön vastuu omasta kehittymisestä työmarkkinoilla on loistava kilpailukykytekijä. Hän kuitenkin arveli, että ehdotetut koulutustilit – samoin kuin mikä tahansa liian tarkka konsepti – alkaa helposti ohjata keskustelua.

Tuomo Puumalan mielestä koulutustilit ovat mahdollisia, ihan hyvä ajatus. Hän myönsi, että niin tärkeää kuin täydennyskoulutus onkin, se ei helposti nouse politiikan prioriteettien joukkoon.

– Se pitäisi ottaa toisella tavalla käsittelyyn. Osaamisen uudistamisen reittejä ei pidä vaikeuttaa.  Puumala sanoi.

Tietotekniikan kehittämiskeskus Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja Jyrki Kasvin mielestä opintojen ja työelämän raja on murrettava.

– Opintotukijärjestelmän takia opiskelemaan ei voi palata kolmekymppisenä. Täydennyskoulutukseen pitäisi olla työelämän kanssa lomittaisia ratkaisuja.

Lareksen mielestä tekniikan yliopistot ovat itsensä uudelleen keksimisen edessä.

– Minut on koulutettu korporaatioiden Suomeen. Sitä Suomea ei sellaisenaan enää ole eikä tule. Tekniikan yliopistojen on opittava keskustelemaan palvelusektorin kanssa; työllistymisen näkökulma ja yritysyhteistyö ajateltava uusiksi. 

Koulutuksen digtalisaatio laahaa

Lareksen mielestä opiskelu on edelleen jokseenkin samanlaista kuin isoisän aikoina.

– Yliopisto on nykyopiskelijalle kuin aikakone. Antiikin kreikan malli, jossa viisas mies puhuu keskellä, ei ole tätä päivää. Ei riitä, että viisas mies puhuu pedagogisemmin, vaan oppimiseen tarvitaan isompia muutoksia!

Jyrki Kasvi huomautti ilahtuneena, että jotain sentään on jo muuttunut: kun hänen juniorinsa aloitti viime syksynä opintonsa Aalto-yliopistossa, lukioajoilta tuttu rahan kantaminen kirjakauppaan loppui.  Kaikki oppimateriaali on sähköisessä muodossa.

Mutta koulupuolella on haastetta. Kasvi kertoi olleensa hiljattain espoolaisessa lukiossa puhumassa ja kirjoitti aluksi taululle Twitter-tagin luennosta keskustelua varten.

– Hetken kuluttua rehtori  kuitenkin kehotti oppilaita sulkemaan kännykät ja muut mobiililaitteet tilaisuuden ajaksi. Tajusin tulleeni tietotekniikkavapaalle vyöhykkeelle.

– Kouluopetukseen tarvittaisiin perustavanlaatuisia muutoksia, mutta mistä meillä keskustellaan? Siitä, onko uskontoa yksi viikkotunti enemmän vai vähemmän! Onko yliopisto oikea paikka opetella käynnistämään tietokone, Kasvi kyseli.

Tuomo Puumala oli tutustunut OAJ:n tutkimukseen, joka vahvistaa, että vain osalla opettajista on valmius hyödyntää tietotekniikkaa.

– Myöskään oppilaat eivät kyselyn valossa halua muutoksia: vanhassa pitäytyminen kun on turvallisempaa ja helpompaa.

Lisää yrittäjyyttä

Eräässä yleisöpuheenvuorossa kaivattiin TEKin koulutuspoliittiseen ohjelmaan enemmän yrittäjyyttä, koska ilman sitä Suomeen ei saada lisää korkean lisäarvon tehtäviä.

TEKin teettämän tutkimuksen ja yliopistopaikkakuntia kiertäneen YrittäjyysRoadShown perusteella TEKissä on tosin havaittu, että nykynuorilla on oikeaa asennetta yrittäjyyteen; varttuneemmilla on ongelmia.

Jyrki Kasvi oli samaa mieltä myönteisestä muutoksesta.

– Suomessa oli aiemmin Euroopan huonoiten koulutetut yrittäjät. Nyt on paremmin. Itse olisin kaivannut yrittäjävalmiuksia monessa kohtaa uraani.

Suomalainen DI - maailman paras otus!

Suomalainen diplomi-insinööri on maailman paras otus, sanoi Laura Lares.

Laura Lares ihmetteli sitä, että Suomessa ei tahdo löytyä rahaa yliopistoille, jotka rakentavat pohjaa maamme tulevaisuudelle – ainakaan verrattuna siihen, miten sitä löytyy olemassa olevan yritystoiminnan tukemiseen.

Jyrki Kasvi muistutti, että Suomessa on 41 korkeakoulua – onko korkeakoulu siis lähipalvelu?

Kasvin mukaan ongelmana on myös suomalaisten poliitikkojen harhakuva, että teknilliset yliopistot rypevät rahassa.

– Kun esittelee heille tilastot, jotka kertovat tilanteen kansainvälisesti verraten, se pysyy poliitikon muistissa noin puoli tuntia.

Laura Lares kehotti koulutuksen kehittäjiä pitämään mielessään, että suomalainen DI on maailman paras otus.

– Ei tuhota sitä. Jos joku voi nykyiset taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat ratkaista, niin se on suomalainen diplomi-insinööri!

Martti Tiuri oli samaa mieltä. Tiuri toivoi, että joku kertoisi sen medialle, joka näyttää haluavan Suomeen vain lisää kokkeja.

Parasta Suomelle -ohjelman julkistustilaisuuden tiedote

Parasta Suomelle - TEKin koulutuspoliittinen ohjelma (pdf)

Parasta Suomelle  -tiivistelmä (pdf)

Parasta Suomelle  -ohjelman esittely julkistusseminaarissa 6.5.29014 (pdf)