Koulutusta kiintiöiden sijaan

– Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on EU:n huipputasoa ilman kiintiöitä, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamarin tuoreen naisjohtajaselvityksen mukaan Suomessa suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa naisia on 30 prosenttia, keskisuurissa 24 prosenttia ja pienissä 19. Keskiarvo on 24 prosenttia. Kun verrataan naisten osuutta suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa EU-maissa, Suomessa naisten osuus on neljänneksi suurin. Edelle menevät Ranska, Latvia ja Ruotsi.

Hallitusten lisäksi selvityksessä tutkittiin myös suomalaisten pörssiyhtiöiden johtoryhmiä. Johtoryhmissä naisten osuus on noussut 21,5 prosenttiin. Viime vuonna osuus oli 20,7 prosenttia ja vuonna 2013 19,2 prosenttia.

Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus johtoryhmissä on reilut 18 prosenttia, pienissä ja keskisuurissa 23 prosenttia. Nyt 41–45-vuotiaiden johtoryhmän jäsenten joukossa naisia on hieman alle 25 prosenttia. Luku on noussut lähes 10 prosenttiyksikköä viime vuodesta. 36–40-vuotiaiden joukossa naisten osuus on vielä enemmän, hieman yli 26 prosenttia. Alle 36-vuotiaissa osuus on lähes 29 prosenttia, tosin ikäluokka on hyvin harvalukuinen.

– Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Nuoremmissa ikäluokissa naisten osuus johtoryhmistä on selvässä kasvussa, Linnainmaa kommentoi.

Selvityksessä ei havaittu korrelaatiota naisten osuuden suhteen hallituksen ja johtoryhmän välillä. Suurissa pörssiyhtiöissä naisten osuus on suurin hallituksissa ja pienin johtoryhmissä. Pienissä pörssiyhtiöissä tilanne on päinvastoin.

Lisää naisia tekniikan alalle

Edelleen enemmistö johtoryhmien naisjäsenistä on tukitoimintojen johtajia, liiketoimintoja johtavia naisia on vähän. Tässäkin on nähtävissä muutos. Liiketoimintoja johtavien naisten luvut ovat selvityksen mukaan selvässä nousussa.

– Erityisen ilahduttavaa on, että myös liiketoimintajohdossa nuorempien ikäluokkien naisten osuus on kasvussa. Johtoryhmien 41–50-vuotiaista naisista 31 prosenttia johtaa liiketoimintoja ja sitä nuoremmista peräti 44 prosenttia, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

Liiketoimintajohdossa on suuria toimialakohtaisia eroja. Turusen mukaan naisten osuus on korkein energia- ja terveydenhuoltosektoreilla. Teollisuustuotteiden ja -palveluiden alalla se on matalin.

Selvityksen mukaan yksi merkittävä syy naisten vähäiseen määrään yritysjohdossa on elinkeinoelämän teollisuuspainotteisuus, jossa insinööritausta on yleinen. Toimitusjohtajista 45 prosentilla on tekninen tutkinto, johtoryhmän jäsenistä se on noin 31 prosentilla.

– Johtoryhmien teknillisen koulutuksen saaneista vain 11 prosenttia on naisia, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamari vastustaa pörssiyhtiöiden naiskiintiöitä keinona edistää naisjohtajuutta. Yksi syy tähän on se, että liiketoimintaosaamista omaavia naisehdokkaita ei ole vielä riittävästi kiintiöiden täyttämiseksi.

Tähän taas yksi syy on se, että naisia hakeutuu teknillis-tieteellisiin opintoihin huomattavasti vähemmän kuin miehiä.

– Sen sijaan, että hallituksiin pohdittaisiin naiskiintiöitä, poliitikkojen ja virkamiesten pitäisi tarttua haasteeseen ja ryhtyä toimiin naisten koulutustaustojen monipuolistamiseksi, Linnainmaa sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan naisjohtajuuden edistäminen on yhteinen etu: jos naiset ovat mukana ylimmän johdon rekrytointipoolissa, saadaan yrityksiin parhaat mahdolliset osaajat johtajiksi.

Yksi syy naisjohtajaselvityksen tekemiseenkin on parhaiden osaajien löytäminen johtajiksi.

– Sukupuoleen katsomatta nuorten olisi hyvä ymmärtää, että urapolku tukitoiminnoissa ei johda samaan kuin liiketoimintapolku, Turunen summaa.

• Naisjohtajaselvitys on lajissaan viides ja se kattaa 118 suomalaista pörssiyhtiötä, joiden päälistauspaikka on Helsinki. Tutustu selvitykseen: Keskuskauppakamarin naisjohtajaselvitys 2015