Esimies palveluksessasi

Kuvittele, että sinulla on esimies, joka keskittyy kuuntelemaan sinua, kun menet juttelemaan. Hän kysäisee ohi kulkiessaan ”miten menee”. Välillä hän nauraa omille kömmähdyksilleen, jotka hän tunnistaa ja tunnustaa. Luotatte toisiinne.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan työelämä muuttuu ja näemme yhä enemmän johtajia, jotka eivät polta omaa porukkaansa loppuun. Näitä ovat ihmislähtöiset, palvelevat johtajat.

Muuttuvassa työelämässä yllä kuvailtu pomo ei olekaan enää kuvitelmaa. Ehkä työpaikallasi on jo tällainen palveleva johtaja – tai olet sellainen itse.

Työntekijä tulee ensin

Kärjistäen Hakasen mukaan on olemassa kahdenlaisia johtajia. On niitä, jotka keskittyvät asioihin, strategiaan ja tavoitteisiin. Heille työntekijät ovat keino saavuttaa nämä tavoitteet. Sitten on niitä, jotka ajattelevat organisaatiota sen ihmisten kautta.

– Strategialla ja tavoitteilla ei ole merkitystä, jos ihmiset eivät sitoudu ja koe niitä tärkeiksi. Palvelevan johtajuuden filosofiassa työntekijä tulee tässä mielessä ensin ja sitten vasta organisaation tavoitteet, Hakanen sanoo.

Käsite palveleva johtajuus [servant leadership] tulee Yhdysvalloista, jossa sen otti käyttöön Robert K. Greenleaf 1970-luvun alussa. Hänen ajatuksensa palvelevasta johtajuudesta oli se, että lopulta kaikki työpaikalla kokevat itsensä palvelijoiksi, jotka auttavat toisiaan parempiin tuloksiin.

– Tällaiset käsitteet sinänsä ovat hankalia. Usein ajatukseen palvelevasta johtajasta liitetään iso liuta vaativalta kuulostavia positiivisia määreitä. 

Hakasen mukaan palvelevassa johtajuudessa on käytännössä kyse työntekemisen kulttuurista ja siitä, millaista johtajuutta halutaan ja millaista johtajuutta ihmiset tarvitsevat. Hän saa palvelevan johtajuuden kuulostamaan teoriahapatuksen sijaan varsin käyttökelpoiselta.

– Oikeastaan miksei kulttuurissamme ole jo itsestään selvää, että esimiehen tehtävä on auttaa omaa porukkaa onnistumaan ja siinä samalla nauttia menestyksestä niin, että kaikki pysyvät toimintakykyisinä?

Minkälainen on palveleva johtaja?

Palveleva johtaja on Hakasen mukaan luotettava. Luottamus syntyy puolestaan aitoudesta – siitä, että on pomonakin oma itsensä. Palveleva johtaja on myös läsnä.

– Esimies on usein puun ja kuoren välissä kiireiden ja tulostavoitteiden takia, mutta hänen olisi hyvä osata keskittyä hetkiin alaistensa kanssa ja osoittaa arvostavansa heitä kuuntelemalla.

Hakasen mukaan kuuntelemisesta kannattaa tehdä arkista käytäväjuttelua, mutta esimiehen täytyy varata sille työaikaa. Ideoita ja kuulumisia ei tarvitse vaihtaa vain kehityskeskustelussa.

– Tällöin työntekijäkin uskaltaa paremmin kertoa, jos joku risoo. Hänen täytyy voida luottaa, ettei siitä seuraa mitään kauheaa.

Palveleva johtaja kiittää alaisiaan, antaa palautetta ja viljelee me-puhetta. Hänen vastakohtansa on välinpitämätön, autoritäärinen ja kontrolloiva johtaja.

– Tämä on se pomo, joka käskee ja osoittaa, että tuossa on ovi, jos ei kiinnosta.

Hakasen mukaan palvelevaksi johtajaksi ei tarvitse syntyä, vaikka joillekin se on toki luontevampaa kuin toisille. Samoin joillekin työpaikoille palvelevan johtajuuden periaatteet istuvat arvomaailmaan helpommin kuin toisille.

Parhaimmillaan palveleva johtajuus on koko organisaation yhteinen henki ja käytäntö. Jos näin ei ole, yksi palvelevasta johtajuudesta innostunut esimies voi Hakasen mukaan uupua.

– Kun kilpailutilanne kovenee, voisiko organisaation valttina olla se, että työntekijät voivat hyvin, sitoutuvat työhönsä, ovat motivoituneita, aloitteellisia ja valmiimpia muutoksiin? Nämä kaikki ovat tutkimusten mukaan seurausta palvelevasta johtajuudesta.

Miten saadaan lisää palvelevia johtajia?

Vaikka palvelevaksi johtajaksi voi oppia, kysymys on osittain myös johtajaksi sopivista ihmisistä.

– Kaikki lähtee siitä, minkälaisia ihmisiä rekrytoidaan. Yksi ihminen voi sotkea koko yhteisön tekemisiä ja tavoitteita.

Hakasen mielestä esimiehiksi valitaan liian usein uratietoisia ihmisiä, jotka etenevät kyynärpäätaktiikalla. Lyhyellä aikavälillä he saavat alaisistaan irti kovan tuloksen, mutta heidän jälkeensä jää välillä raatoja.

– Palvelevaa johtajuutta tehdään pitkällä tähtäimellä – siitä ei saa pikavoittoja. Ajan kanssa porukka alkaa puhaltaa yhteen hiileen, sitoutuu ja innostuu. Lopulta kunnia valuu johtajalle.

Hakanen uskoo, että palveleva johtajuus näkyy varsinkin nuorissa sukupolvissa. Heidän tapansa olla on jo syntyjään dialogisempi. Hakasen mukaan varsinkin nuorissa organisaatioissa it- ja pelialalla ihmiset syttyvät kaveruudesta ja ideoista, ja organisaatio pysyy matalana pitkään.

Mitä hyötyä palvelevasta johtajasta on?

Hakanen on tutkinut palvelevan johtajuuden lisäksi muun muassa positiivista psykologiaa, työhyvinvointia, työn imua ja työuupumusta. Hän kertoo, että tutkimustulosten mukaan palveleva johtajuus on yhteydessä työuupumuksen ja tylsistymisen vähenemiseen sekä työn imun ja merkityksellisyyden kasvuun.

– Se vaikuttaa työhyvinvointiin suotuisasti, hän summaa johtajuustyylin edut.

Palveleva johtaja kannustaa työntekijöitä johtamaan itseään: toteuttamaan vahvuuksiaan ja etsimään työhönsä lisää sitä, mikä motivoi. Työtään tuunaavista tekijöistä tulee todennäköisesti proaktiivisempia ja tutkimusten mukaan he myös saavuttavat muita paremmin työn tavoitteet.

– Kaikki virikkeet eivät voi tulla johdolta. Toki vapauden mukana tulee työntekijöille myös vastuuta.

Palveleva johtajuus ei tarkoita, että hierarkiasta pitäisi luopua tällä sekunnilla. Vapaus ja vastuu johtaa omaa työtään ei sovi yhtä hyvin kaikille työntekijöille. Esimiestä tarvitaan näyttämään suuntaa.

– Kaikkia ei voi johtaa samalla tavalla. Esimerkiksi uusi työntekijä voi hämääntyä, jos hän saa heti liikaa tilaa. Hän voi tarvita selkeää tilannejohtamista.

Hakasen mukaan esimiehen pitää osata olla myös jämäkkä. Työntekijöiltä ei voi hyväksyä vapaamatkustamista tai loputonta sooloilua.

Tärkeää on myös, että palveleva johtaja osaa olla myötätuntoinen itseäänkin kohtaan. Kaikkea ei tarvitse osata kerralla.

– Esimies on aina roolimalli. Jos hän on armoton itselleen, hän heijastaa sen mallin myös työyhteisöön.­

• Tutustu: Työterveyslaitoksen Innostava esimies -työkirja (2015), jonka ovat kirjoittaneet Saija Koskensalmi, Piia Seppälä, Jari Hakanen ja Krista Pahkin: www.ttl.fi/innostava-esimies