Akava on valmis keskustelemaan työelämän uudistamisesta

– Suomi tarvitsee sellaista taloudelliseen kasvuun perustuvaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka synnyttää uutta työtä. Akava on valmis etsimään tuottavuutta lisääviä keinoja, kunhan samalla huolehditaan siitä, että ihmiset jaksavat työssään, eivätkä joudu olemaan jatkuvasti huolissaan putoamisesta työelämän tai turvaverkkojen ulkopuolelle, tiivistää puheenjohtaja Sture Fjäder Akavan vastauksen Sipilän esittämiin kysymyksiin.

Tuottavuuden parantamisessa tarvitaan uutta elinkeinopolitiikkaa, jossa panostukset tehdään osaamisinsentiivisiin yrityksiin. Kasvua tukeva elinkeinopolitiikka varmistetaan nostamalla kansallisia tutkimus- ja kehityspanostuksia neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

– On ehdotonta, että kansalaisten osaamistason parantamiseen sekä työntekijöiden ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen panostetaan. Vain näin menestymme kansainvälisessä osaamiskilpailussa ja kilpailussa työpaikoista, Fjäder sanoo.

Akavan useista esityksistä vaikutuksiltaan mahdollisesti suurin olisi työaikalain uudistaminen nykyistä joustavammaksi siten, että uudistuksessa huomioitaisiin sekä eri toimialojen että työntekijöiden tarpeita. Työhyvinvointiin investoimisen hyödyt Akava selvittäisi kolmikantaisesti.

– Yksi suurimmista haasteistamme on työkyvyttömien suuri määrä. Sosiaali- ja terveysministeriön laskelmat osoittavat, että yhden euron panostus työntekijöiden hyvinvointiin parantaa organisaation tuottavuutta kuudella eurolla. Tämä olisi tehokas ja kestävä ratkaisu tuottavuuden lisäämiseksi.

Työllistämisen kynnystä Akava madaltaisi kokeilulla, joka mahdollistaisi pitkäaikaistyöttömien palkkaamisen määräaikaiseksi, vähintään 10 kuukaudeksi, ilman perustetta määräaikaisuudelle. Pienyrittäjyyttä Akava lisäisi poistamalla kilpailukieltosopimukset työ- ja virkaehtosuhteessa olevilta palkansaajilta sekä uudistamalla itsensä työllistäjien työttömyysturvaa.

Työttömyyden hoitamiseen käytettäviä määrärahoja tulisi Akavan mielestä voida käyttää nykyistä joustavammin.

– On järjenvastaista, että hyvässä työiskussa oleva työtön ei käytännössä saa opiskella tai perustaa yritystä, vaan joutuu odottelemaan työn ilmaantumista. Työttömyysturvan pitäisi mahdollistaa opiskelu tai yrityksen käynnistäminen nykyistä joustavammin. Työttömyyskorvaus voisi olla esimerkiksi starttirahan kaltainen etuus, Fjäder esittää.

Fjäder muistuttaa, että talouskasvua ja tuottavuutta ei synny ilman luottamusta. Tämän vuoksi Akava esittää, että työmarkkinakeskusjärjestöt sekä alakohtaiset osapuolet kävisivät ns. jatkuvaa neuvottelumenettelyä. Neuvotteluiden pohjana olisivat yhdessä tehtävät analyysit, jotka pohjautuvat kansalliseen ja alakohtaiseen makrotalouteen, ostovoimakehitykseen, tuottavuuteen, tasa-arvoon ja tulevaisuuden näkymiin.